Cookies

Stora Enso sites uses cookies in order to provide you with the best user experience. You consent to the use of cookies by continuing the use of the site. You can change your browser settings at any time. For further information on cookies, please see our privacy and cookie policy.

Mikrokuitusellulla on lupaava tulevaisuus

​Stora Enso ilmoitti tämän vuoden tammikuussa investoivansa kuluttajapakkauskartonkitehtaisiinsa Imatralla ja Inkeroisissa sekä Ruotsin Forsissa. Investointien tavoitteena on jatkaa mikrokuitusellun (MFC) kaupallistamista ja nopeuttaa tuotekehitystä. 
MFC, Stora EnsoNestepakkauskartonkisegmenttiin keskittynyt Stora Enso lanseerasi ensimmäisenä MFC:tä sisältävät kaupalliset kartonkipakkaukset. Kaupallinen toiminta alkoi vuonna 2015 Stora Enson Imatran tehtaalla, joka on maailman suurin mikrokuitusellua valmistava tehdas. Tällä hetkellä raakamateriaalia toimitetaan valittuihin kaupallisiin kuluttajapakkauskartonkiratkaisuihin, jotka mahdollistavat entistä kevyempien mutta silti jämäköiden ja lujien pakkausten valmistamisen.
Mikrokuitusellu tarjoaa monia etuja: se vähentää raaka-aineiden kulutusta, parantaa lujuutta, tekee pakkauksista kevyitä ja mahdollistaa uusiutuvien päällysteiden käytön. Poikkeuksellisen hyvän lujuuden ja täysin uusiutuvien raakamateriaalien ansiosta mikrokuitusellu päihittää nykyiset uusiutumattomat materiaalit kuten muovit monissa eri sovelluksissa.
”Pakkausteollisuudessa uusiutuville materiaaleille on paljon kysyntää. Meriin kertynyt muovi, ilmaston lämpeneminen ja kasvaneet jätevuoret ovat haasteita, joihin kuluttajat ja teollisuus vaativat parempia ratkaisuja. Suuryrityksillä ja tuotemerkeillä on omia tavoitteitaan ympäristövaikutuksensa pienentämiseksi. Olemme kaikki samassa veneessä”, toteaa mikrokuitusellun kaupallistamisen parissa työskentelevä Jukka Kankkunen Stora Enson Consumer Board -divisioonasta.
Jatkossa Stora Enso keskittyy raaka-aineiden kulutuksen vähentämiseen entisestään ja kuitupohjaisiin pakkauksiin. Samaan aikaan tutkimme rasvaa, mineraaliöljyä ja happea kestäviä päällysteitä sekä biohajoavia kalvoja alumiinin korvaamiseksi kartonkipakkauksissa. Tällaisilla materiaaleilla on potentiaalia pikaruokamarkkinoilla ja pitkään säilyvien tuotteiden kuten hillojen, mehujen, urheilujuomien, makeisten ja naposteltavien pakkauksissa.
”Erään asiakkaamme mukaan alumiinikalvojen osuus heidän pääasiallisen pakkausmateriaalinsa hiilijalanjäljestä on jopa 50 prosenttia. Kun ajatellaan miljoonien ruoka- ja juomapakkausten mittakaavaa, alumiinin vähentämisellä voi olla iso vaikutus”, Jukka toteaa.