7437000ZP669LKUTZ7382021-01-012021-12-31iso4217:EUR7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31iso4217:EURxbrli:shares7437000ZP669LKUTZ7382021-12-317437000ZP669LKUTZ7382020-12-317437000ZP669LKUTZ7382019-12-317437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31se:YlikurssirahastoJaVararahastoMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:OtherEquityInterestMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31se:VaiheittaisenHankinnanUudelleenarvostuksenYlijmMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382019-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31se:VaiheittaisenHankinnanUudelleenarvostuksenYlijmMember7437000ZP669LKUTZ7382020-01-012020-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31se:YlikurssirahastoJaVararahastoMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:OtherEquityInterestMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31se:VaiheittaisenHankinnanUudelleenarvostuksenYlijmMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember7437000ZP669LKUTZ7382021-01-012021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382021-01-012021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382021-01-012021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember7437000ZP669LKUTZ7382021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382021-01-012021-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382021-01-012021-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382021-01-012021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31se:YlikurssirahastoJaVararahastoMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31ifrs-full:OtherEquityInterestMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31se:VaiheittaisenHankinnanUudelleenarvostuksenYlijmMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember
Stora Enso Oyj
Tilinpäätös ja
toimintakertomus
1.1.–31.12.2021
Stora Enso
Salmisaarenaukio 2
PL 309
00101 Helsinki, Finland
Puh: + 358 20 46 131
www.storaenso.com
Y-tunnus 1039050-8
VAT No FI 10390508
Sisällysluettelo
Hallituksen toimintakertomus*
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma
Emoyhtiön tase
Emoyhtiön rahoituslaskelma
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset
Tilinpäätösmerkintä
* Hallituksen toimintakertomusta ei ole tilintarkastettu
Kaikki hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Tästä syystä
prosenttilukemat ja luvut eivät välttämättä täsmää esitettyjen summien kanssa ja saattavat poiketa myös aiemmin julkaistuista taloudellisista
tiedoista.
Stora Enso
Salmisaarenaukio 2
PL 309
00101 Helsinki, Finland
Puh: + 358 20 46 131
www.storaenso.com
Y-tunnus 1039050-8
VAT No FI 10390508
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomusta ei ole tilintarkastettu.
Stora Enso – esittely
Stora Enso on pakkaus‑, biomateriaali‑, puutuote‑ ja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden toimittaja osana globaalia biotaloutta. Lisäksi
Stora Enso on yksi maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan
uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Vastuullisuus on keskeinen osa Stora Enson liiketoimintastrategiaa
ja liiketoimintakäytäntöjä.
Puukuitupohjaiset tuotteemme ovat uusiutuvia ja kierrätettäviä. Pyrimme ratkaisuillamme torjumaan ilmastonmuutosta ja haitallisia
ympäristövaikutuksia sekä auttamaan asiakkaitamme tekemään ympäristöystävällisiä valintoja.
Stora Enson palveluksessa oli 23 071 henkilöä vuonna 2021. Konsernin liikevaihto vuonna 2021 oli 10,2 miljardia euroa ja operatiivinen
liiketulos 1 528 miljoonaa euroa. Osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssa (STEAV, STERV) ja Nasdaq Stockholm AB:ssa (STE A,
STE R). Lisäksi Stora Enson ADR‑todistuksilla käydään kauppaa Yhdysvalloissa.
Markkinatilanne ja toimitukset
Kartongin maailmanlaajuinen kysyntä pysyi vahvana vuoden aikana. Vaikka koronaviruspandemia aiheutti haasteita joissakin
loppukäyttökohteissamme, jotka ovat riippuvaisia matkustuksesta ja sosiaalisista kokoontumisista, se lisäsi välttämättömien hyödykkeiden,
kuten lääkkeiden ja elintarvikkeiden, kysyntää. Kysyntä Aasiassa oli voimakkaampaa kuin Euroopan ja Pohjois-Amerikan kehittyneemmillä
markkinoilla.
Aaltopahvin pintakartongin maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi voimakkaasti vuonna 2021. Kasvua vauhdittivat hyödykkeiden kasvanut
kulutus, verkkokaupan kasvu, teollistuotannon palautuminen pandemiaa edeltäneelle tasolle ja varastojen täydennys. Aaltopahvin
pintakartongin kulutus kasvoi erittäin voimakkaasti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, kun taas Aasiassa kasvu oli maltillisempaa Kiinan
heikentyneen kasvun vuoksi. 
Aaltopahvipakkausten kysyntä päämarkkinoillamme Euroopassa kasvoi 3,7 %. Voimakkaan kasvun taustalla olivat teollistuotannon
elpyminen ja verkkokaupan äkillinen merkittävä kasvu.  Aaltopahvin pintakartongin markkinahinnat olivat erittäin korkeita, joka on merkki
siitä, että aaltopahvipakkausten kysyntä on ylittänyt niiden tarjonnan. Myynti on ollut suurinta vähittäismyynti- ja verkkokaupassa sekä
kotitalous- ja puutarhasektorilla.
Kemiallisen markkinasellun maailmanlaajuinen kysyntä laski 2,8 % vuonna 2021, pysyen kuitenkin pandemiaa edeltäneen vuoden 2019
tasolla. Havupuusellun toimitukset laskivat 3,4 % ja lehtipuusellun toimitukset 3,7 % verrattuna vuoteen 2020, kun taas valkaisemattoman
sellun (UKP) toimitukset kasvoivat 19 %. Valkaisemattoman sellun myynti hyötyi edelleen Kiinan käytettyjä aaltopahvipakkauksia
koskevasta tuontikiellosta. Markkinasellun kysyntä on ollut vahvaa Euroopassa paino- ja kirjoituspaperituotannon elpymisen ansiosta, joka
on kumonnut kokonaisuudessaan pehmopaperin tuotannon laskun vaikutuksen. Kysyntä Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kuitenkin laski.
Varastojen purku kuluttajapuolen pehmopaperi- ja hygieniatuotteissa sekä Kiinan talouden odotettua voimakkaampi hidastuminen
yhdistettynä maailmanlaajuisiin logistiikkaongelmiin hidastuttivat sellun kysyntää maailmanlaajuisesti. Kemiallisen markkinasellun
maailmanlaajuinen kapasiteetti kasvoi 1,5 % vuonna 2021, havupuukapasiteetti 0,4 %, lehtipuukapasiteetti 1,1 % ja valkaisemattoman
sellun kapasiteetti 18,9 %. Kokonaistoimitusten suhde kapasiteettiin oli 89 % eli neljä prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2020.
Vuoden 2021 lopussa havupuusellun varastot olivat edelleen normaalia korkeammalla tasolla, kun taas lehtipuusellun varastot olivat
keskimääräisellä tasolla. Yleinen hintataso maailmanlaajuisilla sellumarkkinoilla oli vahva vuonna 2021.
Sahatavaran maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi vuonna 2021 noin 8 % YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) metsäarvioinnin
mukaan. Vuoden 2020 aikana supistettu tuotanto johti hintojen korotuksiin Pohjois-Amerikassa vuoden 2020 toisen puoliskon aikana, ja
hintataso pysyi korkeana myös vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Poikkeuksellisen suuret hinnankorotukset levisivät myös muille
markkinoille, nostaen sahatavaran hinnat ennätyksellisen korkealle tasolle vuoden 2021 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Euroopan
markkinoilla kulutus kasvoi 8 % havupuusahatavaran kysynnän myötä. Myös Pohjois-Amerikassa kasvun arvioitiin olevan 8 %:n luokkaa,
vaikka loppuvuonna selvästi heikentynyt kehitys saattaakin pienentää kasvua. Yhdysvalloissa kysynnän veturina ovat toimineet pääasiassa
kotitaloudet. Japanissa varastot olivat suhteellisen matalalla tasolla vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla, mutta kasvava tuonti paransi
saatavuutta toisella vuosipuoliskolla. Asuntomarkkinat ovat pysyneet vilkkaina. Australiassa asuntojen kysyntä oli vahvaa koko vuoden
2021 ajan. Kysyntää vauhdittivat vahvat tukiohjelmat ja parantuneet hinnat toisella vuosipuoliskolla.
Paperimarkkinoiden levottomuus jatkui vuonna 2021. Paperin kysyntä toipui maltillisesti vuonna 2020 koetun pandemian aiheuttaneen
kysyntään kohdistuneen iskun jälkeen. Hinnat laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta alkoivat elpyä vuoden 2021 toisella puoliskolla
rajusti kasvaneiden kustannusten ja parantuneen kysynnän ja tarjonnan tasapainon myötä. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino parani
merkittävien kapasiteetin sulkemisten ja muuntamisten sekä myös maltillisen kysynnän elpymisen ansiosta. Kannattavuuteen kohdistui
haasteita rajusti kasvaneiden kustannusten vuoksi. Kustannukset kasvoivat erityisesti energian ja keräyspaperin osalta. Paperin kysyntä
Euroopassa vuonna 2021 kasvoi 1 % edellisvuoteen verrattuna. Pohjois-Amerikassa kysyntä kasvoi 2 % ja Aasiassa se pysyi vakaana
vuoteen 2020 verrattuna. Paperin maailmanlaajuinen kulutus kasvoi 1 % vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna.
Arvioitu paperin, kartongin, sellun ja havusahatavaran kulutus vuonna 2021
Milj. tonnia
Eurooppa
Pohjois-Amerikka
Aasia ja Tyynenmeren
alue 
Kuluttajapakkauskartonki
10,9
9,5
28,4
Aaltopahvin pintakartonki
36,2
34,5
90,0
Aaltopahvi (mrd. m2)1
10,9
n/a
n/a
Kemiallinen markkinasellu
17,0
7,7
35,0
Havusahatavara (milj. m3)
101,2
108,2
n/a
Sanomalehtipaperi
3,8
1,6
5,9
Päällystämätön aikakauslehtipaperi
2,4
0,8
0,1
Päällystetty aikakauslehtipaperi
3,1
1,4
2,1
Päällystetty hienopaperi
3,2
2,4
9,0
Päällystämätön hienopaperi2
6,1
5,8
28,4
1 Keskeiset Euroopan markkinat (Baltian maat, Suomi, Puola, Venäjä, Ruotsi)
2 PPC. Päällystämätön hienopaperin määritelmää on muutettu Kiinassa siten, että se kattaa myös muun kuin puupohjaisen sellun, mikä vastaa noin 9,0 milj. tonnin lisäkysyntää.
Lähde: Afry Smart, ICCA, RISI, Numera, Euro-Graph, PPPC, EPIS, Hawkins Wright, Stora Enso, UNECE
Tilintarkastamaton
1
Ulkoiset toimitukset ja tuotanto
2021
2020
Muutos %
2021–2020
Pakkauskartongin toimitukset, 1 000 tonnia
4 258
3 712
14,7 %
Pakkauskartongin tuotanto, 1 000 tonnia
4 685
4 063
15,3 %
Aaltopahvin toimitukset Euroopassa, milj. m²
949
902
5,2 %
Aaltopahvin tuotanto Euroopassa, milj. m²
1 049
1 004
4,4 %
Markkinasellun toimitukset, 1 000 tonnia
2 495
2 443
2,1 %
Puutuotetoimitukset, 1 000 m3
4 803
4 692
2,4 %
Puun toimitukset, 1 000 m3
12 091
11 469
5,4 %
Paperin toimitukset, 1 000 tonnia
2 872
3 106
-7,5 %
Paperin tuotanto, 1 000 tonnia
2 776
3 034
-8,5 %
Konsernin kartonkitoimitukset olivat yhteensä 4 258 000 tonnia, mikä on 546 000 tonnia eli 14,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä
oli seurausta kartongin vahvasta kysynnästä, sekä Oulun uuden kartonkikoneen käynnistämisestä. Aaltopahvipakkaustoimitukset
Euroopassa kasvoivan 47 milj. m2 eli 5,2 % 949 milj. m2:iin, pääosin suurempien Puolan ja Venäjän toimitusten takia. Markkinasellun
toimitukset kasvoivat 52 000 tonnia, eli 2,1 %, ennätykselliseen 2 495 000 tonniin, mikä johtui pääasiassa Biomaterials-divisioonan
korkeammista markkinasellun toimituksista. Puutuotteiden toimitukset kasvoivat 111 000 m3 eli 2,4 % 4 803 000 m3:iin. Puun toimitukset
kasvoivat 622 000 m3 eli 5,4 % 12 091 m3:iin, mikä johtui suuremmista toimituksista Suomessa ja Ruotsissa. Paperin toimitukset olivat
yhteensä 2 776 000 tonnia, mikä oli 234 000 tonnia eli 7,5 % vähemmän kuin vuonna 2020, mikä johtui pääasiassa rakenteellisista
muutoksista.
Operatiiviset tunnusluvut, vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja muut ei-IFRS- tunnusluvut
Luettelo Stora Enson ei-IFRS-tunnusluvuista sekä tunnuslukujen laskentaperiaatteet ovat toimintakertomuksen lopussa. Katso myös
kappale Ei-IFRS-tunnusluvut toimintakertomuksen lopussa.
Tulos – konserni
Liikevaihto kasvoi 18,8 % eli 1 611 milj. euroa 10 164 (8 553) milj. euroon, mikä johtui pääasiassa kaikkien divisioonien suuremmista
toimitusmääristä ja merkittävästi korkeammista myyntihinnoista kaikissa divisioonissa Paperia lukuun ottamatta. Rakenteelliset muutokset
laskivat liikevaihtoa 172 milj. euroa. Näistä tärkeimmät olivat Veitsiluodon ja Kvarnsvedenin paperitehtaiden sulkemiset sekä Oulun
paperitehtaan muuntaminen kraftlinertuotantoon.
Operatiivinen liiketulos yli kaksinkertaistui ja oli 1 528 (650) milj. euroa, kasvua oli 135,1 %. Operatiivinen liiketulosmarginaali oli 15,0 %
(7,6 %), kaikkien aikojen korkein.
Selvästi korkeammat myyntihinnat ja kokonaisvolyymien kasvu paransivat kannattavuutta kaikissa divisioonissa paitsi Paperissa.
Muuttuvat kustannukset olivat 430 milj. euroa korkeammat, mikä johtui pääasiassa korkeammista puun, keräyspaperin ja energian
kustannuksista. Kiinteät kustannukset kasvoivat 104 milj. euroa, mikä johtui korkeammista henkilöstökustannuksista ja lisääntyneestä
huoltotoiminnasta. Valuuttakurssien nettovaikutus alensi operatiivista liiketulosta 102 milj. euroa. Ruotsissa sijaitsevan Hylten metsämaan
myynnistä saatu voitto kasvatti operatiivista liiketulosta 74 milj. euroa, ja suljettujen yksiköiden vaikutus oli 72 milj. euroa positiivinen.
Osakekohtainen tulos kasvoi 102,1 % ja oli 1,61 (0,79) euroa. Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia kasvoi 165,0 % ja
oli 1,19 (0,45) euroa.
IFRS-liiketulos sisältää positiivisen 328 milj. euron nettovaikutuksen (positiivinen 412 milj. euroa), joka aiheutui tytäryhtiöiden ja
yhteisten toimintojen metsäomaisuuden arvostamisesta IAS 41 -standardin mukaisesti. Positiivinen vaikutus johtui pääasiassa Stora Enson
Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden käyvän arvon noususta, liittyen pääasiassa puuston volyymin sekä markkinahintojen kasvuun.
IFRS-liiketulos sisältää myös positiivisen 84 milj. euron nettovaikutuksen (negatiivinen 52 milj. euroa), joka koostuu osakkuus- ja
yhteisyritysten rahoituseristä, veroista ja IAS 41:n mukaisen metsäomaisuuden arvostuksesta osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Positiivinen
vaikutus johtuu pääasiassa käyvän arvon noususta Stora Enson 41-prosenttisesti omistaman Tornatorin metsissä.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset olivat yhteensä 149 (57) milj. euroa. Arvonalentumisten peruutuksia ei ollut.
Konserni kirjasi vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, joilla oli 354 milj. euron negatiivinen vaikutus (negatiivinen 90 milj. euroa) IFRS-
liiketulokseen ja 58 milj. euron positiivinen vaikutus (positiivinen 19 milj. euroa) tuloveroihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyvät
pääasiassa Paper-divisioonan rakenteellisiin muutoksiin.
IFRS-liiketulos oli 1 568 (922) milj. euroa.
Operatiivinen liiketulos, vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät
sekä liiketulos segmenteittäin
31.12. päättyvä tilikausi
Operatiivinen liiketulos
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
erät, käyvän arvon muutokset ja
liiketoimintaan kuulumattomat erät
Liiketulos
Milj. euroa
2021
2020
2021
2020
2021
2020
Packaging Materials
556
403
-4
-12
552
391
Packaging Solutions
26
33
-3
-5
23
28
Biomaterials
495
8
11
-41
506
-32
Wood Products
364
114
-1
-3
363
111
Forest
267
162
355
360
622
522
Paper
-124
-38
-299
-20
-423
-58
Muut
-48
-35
-19
-6
-67
-42
Yhteensä
1 528
650
39
272
1 568
922
Nettorahoituserät
-149
-150
Tulos ennen veroja
1 419
773
Tuloverot
-151
-156
Tilikauden tulos
1 268
617
Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja
yhteisyritystensä liiketuloksesta, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia.
Tilintarkastamaton
2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity tavanomaiseen liiketoimintaan. Tavallisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat omaisuuden
myyntivoitot ja -tappiot, omaisuusarvojen arvonalentumiset tai arvonalentumisten peruutukset, konserniyhtiöihin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot, suunnitelluista uudelleenjärjestelyistä
johtuvat varaukset, ympäristövaraukset, uudelleenjärjestelyistä johtuvat poistojen muutokset ja sakot. Yksittäinen vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä ilmoitetaan normaalisti erikseen,
mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta.
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen, biologisten hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiiviset muutokset,
oikaisut metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintahinnan välisiin eroihin myyntihetkellä ja Stora Enson osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten veroista ja nettorahoituseristä. Myydyn
metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintamenon välisten erojen oikaisut ovat seurausta siitä, että myydyn metsäomaisuuden kumulatiiviset ei-operatiiviset käyvän arvon muutokset
sisältyivät aiempien kausien IFRS-liikevoittoon (biologiset hyödykkeet) ja muihin laajan tuloksen eriin (metsämaa) ja ne sisältyvät operatiiviseen liiketulokseen vasta luovutuspäivänä.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset
-141
-72
Uudelleenjärjestelykustannukset ilman arvonalentumisia
-227
-23
Yritysostot ja -myynnit sekä omaisuuserien myynnit
11
6
Muut
4
0
Operatiivisen liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä
-354
-90
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät
394
362
Yhteensä
40
271
Operatiiviset varat, velat ja sidottu pääoma segmenteittäin
31.12. päättyvä tilikausi
Operatiiviset varat
Operatiiviset velat
Sidottu pääoma
Milj. euroa
2021
2020
2021
2020
2021
2020
Packaging Materials
4 120
3 684
914
721
3 206
2 962
Packaging Solutions
422
372
176
132
245
240
Biomaterials
2 755
2 460
236
214
2 520
2 246
Wood Products
955
766
277
218
678
549
Forest
7 131
6 566
435
372
6 696
6 194
Paper
884
1 196
761
700
123
496
Muut ja eliminoinnit
970
420
131
115
839
305
Yhteensä
17 237
15 464
2 930
2 471
14 307
12 993
Tunnusluvut
2021
2020
2019
Liikevaihto, milj. euroa
10 164
8 553
10 055
Operatiivinen liiketulos, milj. euroa
1 528
650
1 003
Operatiivinen liiketulos, %
15,0 %
7,6 %
10,0 %
Liikevoitto (IFRS), milj. euroa
1 568
922
1 305
Liiketulos (IFRS), %
15,4 %
10,8 %
13,0 %
Oman pääoman tuotto (ROE), %
13,0 %
7,6 %
12,1 %
Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %
12,4 %
5,8 %
10,3 %
ROCE ilman Forest-divisioonaa, %
17,8 %
7,0 %
12,8 %
Velkaantumisaste
0,22
0,33
0,43
Tulos/osake, euroa
1,61
0,79
1,12
Tulos/osake ilman käyvän arvon muutoksia, euroa
1,19
0,45
0,61
Osinko/varojenjako osaketta kohti1, euroa
0,55
0,30
0,30
Osinkosuhde ilman käyvän arvon muutoksia, %
46,3 %
66,7 %
49,2 %
Osinkosuhde (IFRS), %
34,3 %
38,0 %
26,8 %
Efektiivinen osinkotuotto (R-osake), %
3,4 %
1,9 %
2,3 %
Hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman käyvän arvon muutoksia
13,60
34,78
21,23
Oma pääoma/osake, euroa
13,55
11,17
9,42
Markkina-arvo 31.12., milj. euroa
12 809
12 383
10 328
Päätöskurssi 31.12., A/R-osake, euroa
16,60/16,14
15,90/15,65
13,55/12,97
Keskikurssi, A/R-osake, euroa
16,68/15,70
12,06/11,52
12,88/11,05
Osakkeiden määrä 31.12. (tuhatta)
788 620
788 620
788 620
Osakevaihto, A-osake (tuhatta)
1 750
4 662
1 299
% A-osakkeiden määrästä
1,0 %
2,6 %
0,7 %
Osakevaihto, R-osake (tuhatta)
422 493
605 233
679 475
% R-osakkeiden määrästä
69,0 %
98,8 %
111,0 %
Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimentamaton (tuhatta)
788 620
788 620
788 620
Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimennettu (tuhatta)
789 126
789 182
789 533
1 Ks. hallituksen ehdotus osingonjaosta.
Nettorahoituskulut 149 (150) milj. euroa olivat 1 milj. euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Nettokorkokulut laskivat 8 milj. euroa ja olivat
124 milj. euroa. Lasku johtui pääasiassa velkojen alhaisemmista keskimääräisistä korkokuluista ja alhaisemmasta bruttovelasta. Muut
nettorahoituskulut, 22 milj. euroa, olivat 13 milj. euroa korkeammat kuin vuotta aiemmin johtuen pääasiassa korollisten velkojen
ennenaikaisesta takaisinmaksusta. Nettovaluuttakurssivaikutus rahavarojen, korollisten saamisten ja velkojen sekä niihin liittyvien
valuuttariskisuojausten osalta oli 2 milj. euroa tappiollinen (8 milj. euroa tappiollinen) ja johtui pääasiassa valuuttamääräisen nettovelan
uudelleenarvostamisesta Kiinassa, Brasiliassa, Puolassa ja Venäjällä sijaitsevissa tytäryrityksissä ja yhteisissä toiminnoissa.
Nettoverot olivat yhteensä 151 (156) milj. euroa, mikä vastaa 10,7 %:n (20,1 %) efektiivistä verokantaa. Tuloveroista on
yksityiskohtaisempaa tietoa konsernitilinpäätöksen liitteessä 9, Tuloverot.
Tilintarkastamaton
3
Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta oli 3 (tappio 9) milj. euroa, eli yhtiön osakkeenomistajille kohdistuva voitto oli 1 266
(626) milj. euroa.
Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli 1,19 (0,45) euroa. Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto oli 12,4 % (5,8 %).
Konsernin sijoitettu pääoma 31.12.2021 oli 12 976 milj. euroa, jossa oli kasvua 1,262 milj. euroa. Kasvu oli pääasiassa seurausta
Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden ja Pohjolan Voiman osakkeiden käyvän arvon noususta.
Sijoitetun pääoman muutoksen jakauma
Milj. euroa
Sijoitettu pääoma
31.12.2020
11 714
Investoinnit ilman investointeja biologisiin hyödykkeisiin vähennettynä poistoilla
18
Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin vähennettynä aktivoitujen metsänkäsittelykustannusten
arvonalentumisella
-10
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset
-149
Metsäomaisuuden käyvän arvon muutos
621
Noteeraamattomat arvopaperit (pääasiassa PVO:n osakkeet)
504
Osakkuus- ja yhteisyritykset
125
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden nettovelka
125
Operatiivinen käyttöpääoma ja muut korottomat erät, netto
-84
Nettoverovelka
-83
Muuntoerot
157
Muut muutokset
38
31.12.2021
12 976
Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta oli 1 752 (1 344) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen 1 101 (680) milj. euroa. Käyttöpääoma kasvoi 25
(laski 195) milj. euroa, varastot 196 milj. euroa ja lyhytaikaiset saamiset 288 milj. euroa. Ostovelat kasvoivat 377 milj. euroa, mikä vaikutti
positiivisesti käyttöpääomaan. Aiemmin ilmoitettuihin varauksiin liittyvät maksut olivat 101 milj. euroa.
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta
Milj. euroa
2021
2020
Operatiivinen EBITDA
2 184
1 270
Operatiivisen EBITDAn vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-213
-25
Muut oikaisut
-194
-97
Käyttöpääoman muutos
-25
195
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta
1 752
1 344
Aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin investoidut rahavarat
-645
-661
Osakkuus- ja yhteisyritysosuuksien hankinnat
-6
-2
Rahavirta investointien jälkeen
1 101
680
Vuoden lopussa konsernin korolliset nettovelat olivat 2 309 (2 921) milj. euroa. Korollisten nettovelkojen laskun taustalla olivat pääasiassa
liiketoiminnan vakaa rahavirta investointien ja osingonmaksun jälkeen. Rahavarat vähennettynä luottolimiiteillä laski 1 480 (1 655) milj.
euroon. Nettovelkaantumisaste 31.12.2021 laski 0,22:een (0,33). Nettovelan suhde kuluneen 12 kuukauden operatiiviseen EBITDAan laski
1,1:een matalamman nettovelan ja korkeamman operatiivisen EBITDAn johdosta, kun se edellisen vuoden lopussa oli 2,3. Velkojen
keskimääräinen korko koko vuoden 2021 osalta laski 3,0 %:iin (3,2 %) ja viimeisen neljänneksen lopussa taso oli 3,1 %.
Joulukuussa 2021 Stora Enso allekirjoitti 700 milj. euron vastuullisuustavoitteisiin liittyvän luottolimiittijärjestelyn. Sitova käyttämätön
luottolimiitti oli vuoden lopussa kokonaan nostamatta. Aikaisempi 600 milj. euron luottolimiittijärjestely mitätöitiin joulukuussa 2021. Lisäksi
yhtiöllä on käytettävissään 1 000 (950) milj. euroa lakisääteisiä eläkelainoja Suomessa.
Metsämaan käyvän arvon muutos kasvatti konsernin omaan pääomaan kirjattuja muita laajan tuloksen eriä 195 milj. euroa. Käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahavirran suojausten ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon
muutokset lisäsivät omaa pääomaa 474 milj. euroa (vähennys 91 milj. euroa). Kasvu oli pääasiassa seurausta muihin laajan tuloksen eriin
kirjatusta konsernin Pohjolan Voima Oy -osakeomistuksen käyvän arvon merkittävästä kasvusta, joka johtui korkeammista sähkön
termiinihinnoista, ja kasvua kumosi osittain avoimista kassavirransuojauksista syntynyt, muihin laajan tuloksen eriin kirjattu nettotappio.
Stora Enson joukkovelkakirjojen luokitukset olivat vuoden lopussa seuraavat:
Luottoluokituslaitos
Pitkän/lyhyen aikavälin luokitus
Voimassa alkaen
Fitch Ratings
BBB- (vakaa)
08.08.2018
Moody’s
Baa3 (vakaa) / P-3
01.11.2018
Tulos – segmentit
Packaging Materials -divisioona
Packaging Materials ‑divisioona pyrkii olemaan kiertotalouteen perustuvien pakkauksien johtava kehittäjä tuottamalla ensi‑ ja
kierrätyskuitupohjaisia pakkausmateriaaleja. Autamme elintarvike‑ ja juomapakkauksia, lääkepakkauksia ja kuljetuspakkauksia valmistavia
asiakkaitamme korvaamaan fossiilisia materiaaleja vähähiilisillä, uusiutuvilla ja kierrätettävillä vaihtoehdoilla, jotka vastaavat
ympäristötietoisten kuluttajien vaatimuksiin. Laaja valikoima barrier‑päällysteitä lisää mahdollisuuksia suunnitella ja optimoida pakkauksia
Tilintarkastamaton
4
monenlaisiin vaativiin käyttökohteisiin. 
Milj. euroa
2021
2020
Liikevaihto
3 898
3 115
Operatiivinen EBITDA
846
642
Operatiivinen EBITDA, %
21,7 %
20,6 %
Operatiivinen liiketulos
556
403
Operatiivinen liiketulos, %
14,3 %
12,9 %
Operatiivinen ROOC, %
18,0 %
13,9 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta
807
692
Rahavirta investointien jälkeen
459
299
Kartongin toimitukset, 1 000 tonnia
4 616
4 043
Kartongin tuotanto, 1 000 tonnia
4 685
4 063
Packaging Materials -divisioonan liikevaihto kasvoi 25 % ja oli 3 898 (3 115) milj. euroa. Kasvu oli pääasiassa seurausta korkeammista
myyntihinnoista aaltopahvin pintakartongissa ja Kiinassa sekä suuremmista toimitusmääristä kaikissa liiketoimintayksiköissä. Vahvaa
kysyntää tukivat tuotantoennätykset kaikissa tuotantoyksiköissä. Oulun kraftlinertuotannon ylösajo sujui hyvin ja suunniteltua nopeammin.
Operatiivinen liiketulos 556 (403) milj. euroa kasvoi 38 % kohonneista kustannuksista huolimatta. Henkilöstökustannukset kasvattivat
kiinteitä kustannuksia. Puuta lukuun ottamatta kaikki muuttuvat kustannukset kasvoivat merkittävästi. Oulun tuotannon muuntamisella oli
myönteinen 9 milj. euron vaikutus operatiiviseen liiketulokseen edellisvuoteen verrattuna.
Packaging Solutions -divisioona
Packaging Solutions -divisioona kehittää ja myy huippulaatuisia kuitupohjaisia pakkaustuotteita ja ‑palveluja. Ympäristöystävällisiä
pakkausratkaisujamme käyttävät johtavat tuotemerkit useilla eri aloilla, kuten kivijalka‑ ja verkkokaupassa sekä teollisuudessa. Tarjontaan
kuuluvat aaltopahvin ja kartongin jalostus, uusien materiaalien (esimerkiksi muotoonpuristettu kuitu ja pakkausvaahto) jalostus, suunnittelu‑
ja vastuullisuuspalvelut sekä kiertotalouteen perustuvat ratkaisut ja automaatioratkaisut.
Milj. euroa
2021
2020
Liikevaihto
723
594
Operatiivinen EBITDA
56
61
Operatiivinen EBITDA, %
7,8 %
10,2 %
Operatiivinen liiketulos
26
33
Operatiivinen liiketulos, %
3,6 %
5,6 %
Operatiivinen ROOC, %
10,8 %
13,9 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta
56
51
Rahavirta investointien jälkeen
26
28
Aaltopahvin toimitukset Eurooppaan, milj. m2
1 046
999
Aaltopahvin tuotanto Euroopassa, milj. m2
1 049
1 004
Packaging Solutions -divisioonan liikevaihto kasvoi 22 % ja oli 723 (594) milj. euroa, mikä oli kaikkien aikojen paras liikevaihto. Kasvun
taustalla oli vahva kysyntä ja korkeammat myyntihinnat. Innovaatio- ja palveluliiketoimintojen liikevaihto lähes kaksinkertaistui vuoden
aikana. Esimerkkejä näistä liiketoiminnoista ovat muotoonpuristettavat kuidut, kiertotalousratkaisut ja pakkausautomaatio.
Operatiivinen liiketulos 26 (33) milj. euroa laski 21 % pääasiassa aaltopahvin pintakartongin erittäin korkeiden kustannusten sekä
innovaatio ja palveluliiketoimintoihin tehtyjen investointien vuoksi. Perinteisten liiketoimintojen operatiivinen liiketulos kasvoi. Kiinteät kulut
kasvoivat suurempien henkilöstökustannusten takia.
Biomaterials-divisioona
Biomaterials-divisioonan biopohjaiset ratkaisut vastaavat kasvavaan kysyntään korvaajista tuotteille, jotka valmistetaan uusiutumattomista
ja haitallisista materiaaleista. Stora Enso hyödyntää uusien ratkaisujen kehittämisessä kaikkia biomassasta saatavia jakeita, kuten ligniiniä.
Pyrimme löytämään korvaajia uusiutumattomille materiaaleille kehittämällä esimerkiksi energian varastointiin soveltuvaa hiiltä sekä
biopohjaisia sidosaineita ja hiilikuituja. Divisioona tarjoaa laajan valikoiman sellulaatuja paperin, kartongin, pehmopaperien, ja
hygieniatuotteiden valmistukseen sekä prosessiensa sivutuotteita, kuten mäntyöljyä ja biomassasta saatavaa tärpättiä.
Milj. euroa
2021
2020
Liikevaihto
1 728
1 193
Operatiivinen EBITDA
618
127
Operatiivinen EBITDA, %
35,7 %
10,7 %
Operatiivinen liiketulos
495
8
Operatiivinen liiketulos, %
28,7 %
0,7 %
Operatiivinen ROOC, %
20,8 %
0,4 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta
490
96
Rahavirta investointien jälkeen
391
-1
Sellun toimitukset, 1 000 tonnia
2 576
2 427
Biomaterials-divisioonan liikevaihto kasvoi 45 % ja oli 1 728 (1 193) milj. euroa, mikä oli kaikkien aikojen paras liikevaihto. Kasvun taustalla
olivat sellun merkittävästi korkeammat myyntihinnat kaikissa laaduissa ja hieman suuremmat toimitusmäärät. Markkinat olivat suotuisat ja
niitä tuki erittäin korkea operatiivinen tehokkuus. 
Operatiivinen liiketulos 495 (8) milj. euroa kasvoi 487 milj. euroa, pääasiassa kaikkien laatujen korkeampien hintojen, hieman
suurempien toimitusmäärien sekä energian ja puun alhaisempien hintojen ansiosta. Operatiivista liiketulosta heikensivät kohonneet
logistiikkakustannukset. Valuuttakursseilla oli negatiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen.
Stora Enso sulki Yhdysvalloissa sijainneen Virdian toimintansa ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Virdia ostettiin vuonna 2014, ja
se keskittyi sokeriruokobagassista saatavan selluloosabiomassan muuntamiseen puhdistetuiksi sokereiksi.
Tilintarkastamaton
5
Wood Products -divisioona
Wood Products -divisioona on yksi Euroopan suurimmista sahattujen puutuotteiden toimittajista ja johtava vastuullisten puurakentamisen
ratkaisujen maailmanlaajuinen tarjoaja. Kasvava Building Solutions ‑liiketoimintamme tarjoaa ratkaisuja vähähiiliseen rakentamiseen ja
ympäristöystävälliseen suunnitteluun. Stora Enson kehittämät digitaaliset työkalut helpottavat puurakentamisen suunnittelua ja toteutusta.
Lisäksi tarjoamme sovelluksia ikkuna‑ ja oviteollisuuteen ja pakkausteollisuuteen sekä pellettejä vastuulliseen lämmittämiseen.
Milj. euroa
2021
2020
Liikevaihto
1 872
1 386
Operatiivinen EBITDA
410
160
Operatiivinen EBITDA, %
21,9 %
11,6 %
Operatiivinen liiketulos
364
114
Operatiivinen liiketulos, %
19,5 %
8,3 %
Operatiivinen ROOC, %
59,4 %
19,1 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta
313
211
Rahavirta investointien jälkeen
252
181
Puutuotetoimitukset, 1 000 m3
4 508
4 407
Wood Products -divisioonan liikevaihto kasvoi 35 % ja oli 1 872 (1 386) milj. euroa. Kasvu oli pääasiassa suotuisan markkinatilanteen,
ennätyksellisen korkeiden myyntihintojen ja paremman tuottavuuden ansiota. Perinteisten sahatuotteiden markkinat olivat erityisen hyvät ja
rakennusratkaisuihin keskittyvä liiketoiminta hyötyi suotuisasta puurakentamisen trendistä.
Operatiivinen liiketulos oli kaikkien aikojen paras, 364 (114) milj. euroa, joka kasvoi 250 milj. euroa eli 219 %. Tukkipuun korkeammilla
hinnoilla ja suuremmilla kiinteillä kustannuksilla oli negatiivinen vaikutus liiketulokseen.
Forest-divisoona
Forest-divisioona luo arvoa vastuullisella metsänhoidolla, kilpailukykyisellä puunhankinnalla ja innovaatioilla. Metsät ovat Stora Enson
uusiutuvien ratkaisujen tarjonnan perusta. Divisioonaan kuuluvat Stora Enson metsäomaisuus Ruotsissa ja 41 prosentin osuus
Tornatorista, jonka metsät sijaitsevat pääosin Suomessa. Divisioona vastaa myös puunhankinnasta Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän
toiminnoille sekä yritysasiakkaille. Stora Enso on yksi maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista.
Milj. euroa
2021
2020
Liikevaihto
2 311
2 046
Operatiivinen EBITDA
318
215
Operatiivinen EBITDA, %
13,7 %
10,5 %
Operatiivinen liiketulos
267
162
Operatiivinen liiketulos, %
11,5 %
7,9 %
Operatiivinen ROCE, %
5,1 %
3,8 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta
158
202
Rahavirta investointien jälkeen
112
165
Puun toimitukset, 1 000 m3
39 652
37 369
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon operatiivinen muutos
82
70
Forest-divisioonan liikevaihto kasvoi 13 % ja oli 2 311 (2 046) milj. euroa. Kasvu johtui korkeammista myyntihinnoista ja suuremmista
toimituksista.
Operatiivinen liiketulos 267 (162) milj. euroa kasvoi 65 %, lähinnä Ruotsin Hyltessä sijaitsevan suuren metsäalueen myynnistä saadun
myyntivoiton ansiosta.
Paper-divisioona
Stora Enso on yksi Euroopan suurimmista paperinvalmistajista. Sillä on vakiintunut asiakaskunta ja laaja tuotevalikoima painetun
viestinnän tarpeisiin ja toimistokäyttöön. Asiakkaat hyötyvät Stora Enson kierrätys‑ ja ensikuidusta valmistettujen paperien valikoimasta,
teknisestä ja tuotannollisesta asiantuntemuksesta, vastuullisuusosaamisesta sekä laajasta tehdas‑ ja asiakaspalvelukeskusverkostosta.
Milj. euroa
2021
2020
Liikevaihto
1 703
1 979
Operatiivinen EBITDA
-48
66
Operatiivinen EBITDA, %
-2,8 %
3,3 %
Operatiivinen liiketulos
-124
-38
Operatiivinen liiketulos, %
-7,3 %
-1,9 %
Operatiivinen ROOC, %
-40,3 %
-6,6 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta
-25
110
Rahavirta investointien jälkeen
-77
36
Rahavirta investointien jälkeen / liikevaihto, %
-4,5 %
1,8 %
Paperin toimitukset, 1 000 tonnia
2 872
3 106
Paperin tuotanto, 1 000 tonnia
2 776
3 034
Paper-divisioonan liikevaihto laski 14 % ja oli 1 703 (1 979) milj. euroa. Vuotta 2021 leimasi divisioonan omaisuuden, toimintojen ja
organisaation merkittävä uudelleenjärjestely, jonka tavoite on positiivinen rahavirta tulevaisuudessa. Veitsiluodon ja Kvarnsvedenin
paperitehtaiden sulkemisilla ja Oulun tuotannon muuntamisella oli 458 000 tonnin ja 434 milj. euron kielteinen vaikutus toimituksiin ja
liikevaihtoon. Paperin hinnat laskivat merkittävästi vuoden ensimmäisellä puoliskolla koronaviruspandemian vuoksi. Sachsen paperitehtaan
osakekanta myytiin elokuussa 2021. Stora Enso jatkaa tehtaan operointia sopimustuotantona tammikuuhun 2023 asti.
Operatiivinen liiketulos oli -124 (38) milj. euroa, jossa oli laskua 86 milj. euroa eli 224 %. Lasku oli seurausta pienemmistä
toimitusmääristä, merkittävästi alhaisemmista hinnoista ja suuremmista muuttuvista kustannuksista. Erityisesti energian ja keräyspaperin
kustannukset olivat merkittävästi suuremmat.
Koko vuoden rahavirta investointien jälkeen oli 77 milj. euroa negatiivinen heikon tuloksen sekä Kvarnsvedenin ja Veitsiluodon
sulkemisiin liittyvien merkittävien kustannuksien vuoksi. Jäljellä olevan liiketoiminnan rahavirta kääntyi positiiviseksi vuoden viimeisellä
neljänneksellä.
Tilintarkastamaton
6
Muut
Muut-segmentin raportointiin kuuluvat konsernitoiminnot, logistiikka, muut toiminnot ja Stora Enson omistusosuus energiayhtiö Pohjolan
Voimassa (PVO).
Milj. euroa
2021
2020
Liikevaihto
1 092
928
Operatiivinen EBITDA
-9
-3
Operatiivinen EBITDA, %
-0,8 %
-0,3 %
Operatiivinen liiketulos
-48
-35
Operatiivinen liiketulos, %
-4,4 %
-3,8 %
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta
-48
-17
Rahavirta investointien jälkeen
-62
-27
Muut-segmentin liikevaihto 1 092 (928) milj. euroa kasvoi edellisvuodesta pääasiassa energia- ja logistiikkapalvelujen suuremman sisäisen
myynnin takia.
Investoinnit
Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin mukaan lukien aktivoidut sisäiset kustannukset olivat 666 (687) milj.
euroa vuonna 2021. Kokonaisinvestoinnit sisältävät 58 (59) milj. euron lisäyksen biologisiin hyödykkeisiin.
Oulun tehtaan muuntaminen pakkauskartonkia valmistavaksi yksiköksi valmistui tammikuussa. Hanke käynnistyi toukokuussa 2019, kun
350 milj. euron investointipäätös tehtiin, ja se pysyi budjetissaan.
Kesäkuussa Stora Enso tiedotti 21 milj. euron investoinnista, jolla parannetaan Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan
kilpailukykyä ja ympäristöystävällisyyttä. Hanke valmistuu vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Konserni investoi myös 26 milj. euroa
selluntuotannon modernisoimiseen Ruotsin Nymöllassa. Hanke parantaa selluntuotannon kilpailukykyä ja vastuullisuutta. Hanke valmistuu
vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.
Biopohjaisia hiilimateriaaleja ligniinistä valmistava koelaitos käynnistyi heinäkuussa. Yhtiö ilmoitti 10 milj. euron investoinnista vuonna
2019. Lignode® by Stora Enso -tuotenimellä markkinoitavan, akkuihin tarkoitetun puupohjaisen hiilen tuotantoa ajetaan ylös. Biohiilen
mahdollisia käyttösovelluksia ovat sähköautot, kulutuselektroniikka ja suuret energianvarastointijärjestelmät.
Heinäkuussa Stora Enso ja Tetra Pak tiedottivat kumppanuudesta, jossa ne tuottavat yhteistyössä kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja,
joilla parannetaan merkittävästi juomakartonkipakkausten kierrätystä Keski- ja Itä-Euroopassa. Stora Enso investoi 17 milj. euroa Puolassa
sijaitsevan Ostrołękan yksikkönsä uuteen pulpperointilinjaan kartonkikuitujen talteenottoa varten. Tetra Pak rakentaa jalostuslinjan, jolla
erotetaan ja otetaan talteen polymeerit ja alumiini. Kierrätetyt kuidut käytetään Storan Enson kierrätyskartongin tuotannossa ja erotetut
polymeerit ja alumiini esimerkiksi pellettien ja kalvojen valmistuksessa. Kumpikin linja otetaan käyttöön vuoden 2023 alussa.
Lokakuussa Stora Enso ilmoitti 97 milj. euron investoinnista kartonkikapasiteetin laajentamiseen Skoghallissa, Ruotsissa. Investointi
nopeuttaa kasvua strategisissa pakkaussegmenteissä ja -markkinoilla, ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2023 toisella vuosipuoliskolla.
Esiselvityksen valmistuttua Stora Enso päätti olla toteuttamatta alun perin suunniteltua sellukapasiteetin lisäystä.
Joulukuussa julkistettu 23 miljoonan euron investointi lisää Varkauden pakkauskartonkitehtaan tuotannon joustavuutta ja mahdollistaa
kierrätyskuidun käytön lisäämisen. Investointi valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä.
Oulun tehtaalla tehdään esiselvitys koskien käytöstä poistetun paperin tuotantolinjan muuntamista pakkauskartongin tuotantolinjaksi.
Esiselvitys valmistuu vuoden 2022 alussa.
Muita vuoden 2021 lopussa meneillään olevia merkittäviä hankkeita olivat investointi ristiinliimatun puun (CLT) tuotantolinjaan Ždírecin
tehtaalla Tšekissä ja Imatran tehtaiden puunkäsittelykapasiteetin modernisointi.
Innovaatiot, tutkimus ja kehitys
Stora Enso käytti vuonna 2021 innovaatioihin, tutkimukseen ja kehitykseen 133 (146) milj. euroa eli 1,3 % (1,7 %) yhtiön liikevaihdosta.
Stora Enso määrittelee innovaation prosessiksi, jolla ideat muutetaan lisäarvoksi. Tutkimus- ja kehitystyö on prosessin keskeinen osa.
Yhtiö työllistää noin 400 ihmistä kuudessa T&K-keskuksessa.
Innovoinnin ja kasvun osalta Stora Enso keskittyy muovipohjaisia materiaaleja korvaavien vastuullisten pakkaussovellusten
kehittämiseen, biopohjaisiin päällysteratkaisuihin, korkealaatuisiin innovatiivisiin biomateriaaleihin sekä rakentamisen ratkaisuissa hiiltä
varastoivien ja rakennusten energiatehokkuutta parantavien vastuullisten puumateriaalien ja -komponenttien kehittämiseen.
Teollis- ja tekijänoikeudet ovat tärkeä työkalu, jolla suojataan ja turvataan Stora Enson innovatiivisten tuotteiden kehittämistä sekä
tapaamme toimia ja rakentaa brändiämme. Vuoden 2021 aikana Stora Enso jatkoi patenttiportfolionsa jalostamista. Yhtiö jätti
patenttihakemuksia ja sai koko maailmassa yli 430 patenttia.
Lisätietoa Stora Enson innovointi- sekä tutkimus- ja kehitystoiminnasta on vuosikertomuksen englanninkielisessä Our strategy -osiossa.
Muut kuin taloudelliset tiedot
Alla raportoidaan Suomen kirjanpitolain mukaiset muut kuin taloudelliset tiedot. Raportointi kattaa konsernin suurimmiksi riskeiksi
tunnistettuihin liittyvät, muita kuin taloudellisia tietoja koskevat aiheet.
Näihin aiheisiin liittyviä riskejä, politiikkoja ja periaatteita sekä Stora Enson raportointia Task Force on Climate-related Financial
Disclosures (TCFD) -suositusten mukaisesti kuvataan myös sivuilla 11–16.
Liiketoimintamalli
Stora Enso on pakkaus‑, biomateriaali‑, puutuote‑ ja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana
biotaloutta. Stora Enso on myös yksi maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista. Uskomme, että kaikki, mikä tänään
valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Vastuullisuus on keskeinen osa Stora Enson
strategiaa ja liiketoimintakäytäntöjä.
Stora Enso tunnustaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeyden osana yhteisesti sovittua maailmanlaajuista pyrkimystä poistaa
köyhyys, suojella planeettaamme sekä parantaa kaikkien elämää ja mahdollisuuksia kaikkialla maailmassa. Stora Enso tukee kaikkia 17
kestävän kehityksen tavoitetta. Konserni on tunnistanut tavoitteet 12 (Vastuullinen kuluttaminen), 13 (Ilmastoteot) ja 15 (Maanpäällinen
elämä) yhtiön kannalta olennaisimmiksi tavoitteiksi, joihin konsernilla on suurin vaikutus toiminnallaan ja tuotteillaan.
Tilintarkastamaton
7
Vastuullisuuden hallinnointi
Vastuullisuus on keskeinen osa Stora Enson konsernihallinnointia, ja sen edistämisestä ovat vastuussa hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin
johtoryhmä. Lopullinen vastuu konsernin vastuullisuusstrategian toimeenpanosta on toimitusjohtajalla. Vastuullisuustyötä johtaa suoraan
toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva yritysvastuujohtaja. Stora Enson vastuullisuusstrategian sekä yritysetiikkaa ja sääntöjen
noudattamista koskevan strategian toimeenpanoa valvoo hallituksen vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunta. Valiokunta kokoontui neljä
kertaa vuonna 2021.
Stora Enson vastuullisuuspolitiikka kuvaa yhtiön kokonaisvaltaisen lähestymistavan vastuullisuuteen ja siihen liittyvään
hallinnointimalliin. Myös yhtiön eettiset toimintaohjeet ja muut politiikat, ohjeistukset ja tiettyjä vastuullisuuden osa-alueita koskevat
lausunnot kirkastavat Stora Enson lähestymistapaa ja ohjaavat yhtiön työntekijöitä heidän päivittäisessä työssään. Nämä asiakirjat ovat
saatavilla osoitteessa storaenso.com/sustainability.
Lisätietoa Stora Enson lähestymistavasta vastuullisuuteen on englanninkielisissä Our strategy ja Sustainability reporting -osiossa.
Koronaviruspandemia
Maailmanlaajuinen pandemia on korostanut työmme yhteiskunnallisen puolen tärkeyttä. Vuoden aikana Stora Enso keskittyi edelleen
työntekijöidensä sekä muiden tiloissaan työskentelevien henkilöiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseen usein eri toimenpitein.
Virallisten suositusten noudattaminen ja huolellinen suunnittelu ovat varmistaneet konsernin kunnossapitotoimenpiteiden onnistumisen
ilman vakavia tartuntaketjuja. Varmistaakseen työntekijöiden tiedon ajantasaisuuden ja tukeakseen heidän hyvinvointiaan konserni on
tiedottanut henkilöstöään tilanteesta ja koronaviruksen vastaisista toimistaan säännöllisesti koko vuoden. Yhtiö on myös suositellut ja
tukenut etätyötä mahdollisuuksien mukaan. Hybridityöstä on tullut osa monien yksikköjen työskentelykäytäntöjä vuoden syksyn 2021
aikana. Lisätietoa pandemiaan liittyvistä sopeutumistoimenpiteistä ja Stora Enson yhteiskunnallisesta ohjelmasta on englanninkielisessä
Sustainability reporting -osiossa.
Ympäristöasiat
Vastuullinen metsänhoito ja luonnon monimuotoisuus
Avainpolitiikka: Puun- ja kuidunhankinta sekä maankäyttöpolitiikka
Osana vaativien luonnon monimuotoisuuteen ja uusien vastuullisuuteen liittyvien tavoitteiden asettamista Stora Enso sitoutui vuonna 2021
saavuttamaan nettopositiivisen vaikutuksen luonnon monimuotoisuuteen omissa metsissään ja puuviljelmillään vuoteen 2050 mennessä.
Stora Enson kattavaan biodiversiteettiohjelmaan sisältyy toimintasuunnitelma 2021–2030, joka sisältää toimenpiteitä luonnon
monimuotoisuuden parantamiseksi laji-, elinympäristö- ja maisematasolla. Yhtiö käyttää omia metsiään Ruotsissa alustana kehittäessään
jatkuvasti uusia monimuotoisuuden käytäntöjä, jotka mukautetaan paikallisiin olosuhteisiin ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan eri
maantieteellisillä alueilla. Yhtiön omissa metsissä Ruotsissa kehitettäviä, testattavia ja käytettäviä toimenpiteitä ovat muun muassa
seuraavat: nykyaikaisten digitaalisten työkalujen käyttö suunnittelun ja toiminnan tarkkuuden parantamiseksi, suunnittelun ja toiminnan
lisääminen, metsänhoidon tehostaminen, lahopuun ja lehtipuiden, erityisesti koivun, määrän lisääminen, jatkuvapeitteinen metsänhoito
sopivilla alueilla ja valvotun kulotuksen käytön lisääminen metsänuudistamisessa. Stora Enso on käynnistänyt luonnon monimuotoisuuden
seurantaohjelman, jossa seurataan ja mitataan monimuotoisuuden tilaa ja Stora Enson toiminnan vaikutusta siihen yli 15 tieteeseen
perustuvan indikaattorin avulla.
Tällä hetkellä Stora Enso seuraa edistymistään kestävässä metsätaloudessa tunnusluvulla, joka mittaa sertifioitujen maa-alueiden
osuutta kaikista Stora Enson omistamista ja vuokraamista puuntuotanto ja -korjuumaista. Vuoden lopussa Stora Enson omistamien tai
vuokraamien maa-alueiden kokonaispinta-ala oli 2,01 milj. hehtaaria (2,02 milj. hehtaaria vuonna 2020). Suurin osa näistä maa-alueista on
Ruotsissa. Lisätietoja on liitteessä 12. Stora Enson tavoitteena on ylläpitää korkeaa 96 %:n sertifiointitasoa.  Vuonna 2021, sertifiointiosuus
oli 99 % (99 %1 vuonna 2020).
Vuonna 2021 tehtaille toimitettiin puuta (mukaan lukien raakapuu, hake ja sahanpuru) yhteensä 37,6 milj. m3 (kuoreton kiintotilavuus)
(35,0 milj. m3 vuonna 2020). Ulkopuolisten sertifioiman puun osuus Stora Enson koko puunhankinnasta oli 77 %  (78 %).
Ilmastonmuutos
Avainpolitiikka: Energia- ja hiilidioksidipolitiikka
Stora Enson päivitti tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteensa vuonna 2021. Päivitetty tavoite on vähentää toiminnan
absoluuttisia laajuuden 1 ja 2 kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasoon verrattuna, 1,5 asteen
skenaarion mukaisesti. Vuonna 2021 Stora Enso sitoutui myös tavoitteeseen vähentää laajuuden 3 kasvihuonekaasupäästöjä 50 %
vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasoon verrattuna.
Stora Enson absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2021 (laajuus 1 ja 2) olivat 14 % alle viitearvon (13 % alle viitearvon vuonna
2020). Vuoden 2021 aikana päästöt vähenivät hieman, mikä johtui osittain siitä, että Suomen toimipaikkoihin ostettiin vähemmän
fossiilipohjaista sähköä.
Stora Enson arvioidut kasvihuonekaasupäästöt muualla arvoketjussa (laajuus 3) olivat 2 % alhaisemmat kuin vertailutaso (11 %
alhaisemmat vuonna 2020). Laajuuden 3 päästöt kasvoivat osittain toipuneen tuotannon vuoksi vuonna 2021.
Kiertotalous
Avainpolitiikka: Stora Enson kiertotalouden mukaiset suunnitteluperiaatteet
Stora Enson kiertotaloustavoitteessa esitetään yhtiön sitoutuminen läpinäkyviin ja kiertotalouden mukaisiin materiaalivirtoihin, jotka auttavat
minimoimaan jätteen ja torjumaan ilmastonmuutosta, ja näin vähentämään yhtiön vaikutusta luontoon. Välitavoitteena on muun muassa
sataprosenttisesti kierrätettävät tuotteet vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2021 loppuun mennessä 93 % tuotteistamme oli kierrätettäviä.2
Veden käyttö
Avainpolitiikka: Stora Enson ympäristöperiaatteet
Konsernin vedenottoon ja prosessivesien päästöön liittyvän tunnusluvun (KPI) tavoite on edistää laskevaa trendiä vuoden 2016
lähtötasosta, joka oli vedenoton osalta 59 m3 ja prosessivesien osalta 27 m3 myytävissä olevaa tonnia kohti.
Tilintarkastamaton
8
1 Kokonaispinta-alaa ja sen metsäsertifioinnin kattavuutta koskeva raportointi yhdenmukaistetaan metsäomaisuutta koskevan taloudellisen raportoinnin kanssa. Vertailuluvut on oikaistu
vertailukelpoisuuden vuoksi. Lisätietoja on liitteessä 12.
2 Perustuen tuotteiden tekniseen kierrätettävyyteen ja niiden tuotantomääriin tonneiksi konsolidoituina. Tekninen kierrätettävyys määritetään kansainvälisillä standardeilla ja testeillä,
kuten PTS ja CTP, niiden ollessa saatavilla ja niiden puuttuessa Stora Enson omien kierrätettävyyttä osoittavien testien mukaisesti. Raportointilaajuus kattaa Stora Enson pakkaus-,
sellu-, paperi- ja puutuotteet sekä biokemialliset sivutuotteet. Aaltopahvipakkausten kierrätettävyyden raportointi 2021 on arvio ja se vahvistetaan lisätestauksella.
Vuonna 2021 veden kokonaiskulutus oli 60 m3 myytyä tonnia kohti (60 m3 vuonna 2020) ja prosessivesipäästöt olivat 31 m3 myytyä
tonnia kohti (31 m3 vuonna 2020). Alhaisempi tuotanto Paper-divisioonassa on viime vuosina vaikuttanut veden tonnikohtaisiin
suorituskykymittareihin. Stora Enson kartonki-, sellu- ja paperitehtailla käytettävä vesimäärä ei ole suorassa suhteessa tuotantomääriin, ja
varsinkin jäteveden käsittely edellyttää säännöllistä vesivirtaa toimiakseen kunnolla.
Yhteiskuntiin ja henkilöstöön liittyvät asiat
Työntekijät ja laajempi työvoima
Avainpolitiikat: HR:n vähimmäisvaatimukset, työterveys- ja -turvallisuuspolitiikka
Konsernissa oli 22 094 (23 189) työntekijää 31.12.2021. Henkilöstöä oli vuonna 2021 keskimäärin 23 071 eli 1 384 vähemmän kuin
edellisvuonna. Lukuihin sisältyvät Stora Enson 50 %:n osuudet Brasiliassa sijaitsevan Veracelin tehtaan ja Uruguayssa sijaitsevan Montes
del Platan tehtaan henkilöstöstä. Vuonna 2021 Stora Enso sulki Kvarnsvedenin ja Veitsiluodon paperitehtaat rakenteellisesti heikentyvien
paperimarkkinoiden vuoksi. Tällä oli vaikutus yhteensä 1 100:n työntekijään. Lisätietoja englanniksi Sustainability reporting -osiossa.
Henkilöstökulut olivat yhteensä 1 351 (1 270) milj. euroa eli 13,3 % liikevaihdosta. Palkat ja palkkiot olivat 1 017 (966) milj. euroa,
eläkekulut 165 (152) milj. euroa ja muut henkilöstökulut 162 (151) milj. euroa.
Vuoden 2021 lopussa konserni työllisti eniten ihmisiä seuraavissa neljässä maassa: Suomi, Ruotsi, Kiina ja Puola. Työntekijöistä
24 % (24 %) oli naisia.
Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2021 oli 13,2 % (12,7 %). Sairauksista johtuneet poissaolot olivat 3,8 % (3,6 %) teoreettisesta
kokonaistyöajasta. 
Konsernin palkkataso suhteessa vähimmäispalkkoihin ja elämiseen riittäviin palkkoihin on kuvattu luvussa englanninkielisessä 
Sustainability reporting -osiossa kohdassa Employees. Hallituksen ja johtoryhmän palkkiot on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitteessä 7.
Turvallisuus
Avainpolitiikka: Työterveys- ja työsuojelupolitiikka
Vuonna 2021 työtapaturmia kuvaava TRI-taajuus nousi 6,2:een (6,1). Vuoden 2021 välitavoite oli 4,0. Lokakuussa 2021 Veracelin tehtaalla
Brasiliassa sijaitsevalla varastolla kuoli urakoitsijan työntekijä trukkitörmäyksessä. Tapahtumaa ja sen perimmäisiä syitä on tutkittu yhdessä
paikallisten viranomaisten kanssa. Tästä traagisesta tapahtumasta saadut opit otetaan käyttöön, jotta tällaiset onnettomuudet eivät toistuisi.
Tapahtumaa ja sen perimmäisiä syitä on tutkittu yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa.
Vuodelle 2021 asetettua välitavoitetta ei saavutettu. Stora Enso on sitoutunut periaatteeseen, että kaikki pääsevät kotiin turvallisesti joka
päivä. Vaikka turvallisuus Stora Ensossa on viime vuosina ollut vakaata, tämä sitoutuminen ei vielä näy turvallisuusindikaattoreissa.
Vastuullinen hankintatoimi
Avainpolitiikka: Toimittajien eettiset toimintaohjeet
Stora Enson vastuullista hankintaa mittaava tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osa yhtiönkokonaishankintakustannuksista maksetaan
toimittajille, jotka ovat toimittajien eettisen toimintaohjeen piirissä, kun kaikki kategoriat ja maantieteelliset alueet huomioidaan. Vuoden
2021 lopussa 96 % Stora Enson materiaalien, tavaroiden ja palvelujen hankinnasta oli toimintaohjeen piirissä (96 % vuoden 2020 lopussa).
Luku ylittää tavoitteen, joka on ylläpitää korkeaa 95 %:n tasoa.
Yhteisö
Avainpolitiikat: Yhteiskuntavastuuohjeet, ihmisoikeuspolitiikka
Vuonna 2021 Stora Enso jatkoi maa- ja luonnonvaroihin liittyvien oikeuksien käsittelyä Guangxissa Kiinassa ja Bahiassa Brasiliassa.
Guangxi, Kiina
Stora Enso vuokraa yhteensä 77 000 hehtaaria maata Guangxin provinssissa Kiinassa. Vuokratuista maista 53 600 hehtaaria on valtion
omistamia metsän viljelyalueita ja 23 400 hehtaaria eli 30 % kokonaispinta-alasta on sosiaalisesti omistettua maata, joka on vuokrattu
kyläyhteisöiltä, kotitalouksilta ja paikallisilta metsätiloilta.
Osa Stora Enson vuokraamista maista on ollut vallattuna jo kymmenen vuoden ajan. Valtaajat käyttävät maata pienimuotoiseen
maanviljelyyn ja puiden kasvattamiseen. Joissakin tapauksissa valtaajat ovat esittäneet valtauksensa tueksi historiallisia
maanomistusasiakirjoja, jotka valtion omistus on kuitenkin kumonnut perättäisissä maareformiprosesseissa.
Vallattujen maiden palauttaminen jatkui vuonna 2021 ja vuoden lopussa 6 650 hehtaaria maita oli edelleen vallattuna.
Bahia, Brasilia
Brasilian Bahiassa jatkettiin työtä vuonna 2012 käynnistetyn kestävän kehityksen mukaisen asuttamisaloitteen parissa. Aloitteen
tarkoituksena on tarjota maatalousmaata ja koulutustukea maattomien liikkeeseen kuuluville paikallisille perheille. Vuonna 2018 Veracel
allekirjoitti uuden sopimuksen maattomien liikkeiden kanssa täydentääkseen aikaisempaa kestävän kehityksen mukaista asutusaloitetta.
Vuoden 2021 loppuun mennessä 111 hehtaaria tai 0,1 % Veracelin omistamaa tuottavaa maata oli sellaisten maattomien liikkeiden
valtaamana, jotka eivät ole mukana sopimuksissa.
Vuoden 2021 lopussa Veracelin omistamien maa-alueiden pinta-ala yhteensä 211 000 hehtaaria, josta 82 000 hehtaaria käytetään
eukalyptuksen kasvattamiseen sellun tuotantoa varten.  Noin puolet Veracelin maa-alueista on omistettu paikallisen biologisen
monimuotoisuuden suojeluun palauttamalla ja suojelemalla Atlantin sademetsiä.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Avainpolitiikka: Ihmisoikeuspolitiikka
Stora Enson sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen kattaa kaikki toimintomme, mukaan lukien työntekijämme, urakoitsijamme,
toimittajamme ja lähialueiden yhteisöt. Sen lisäksi, että yhtiö on sitoutunut noudattamaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia
periaatteita, Stora Enson vuosittain julkaistava orjuutta ja ihmiskauppaa koskeva lausunto on saatavilla osoitteessa storaenso.com/
sustainability.
Ihmisoikeudet kuuluvat tiiviisti yhtiön päivittäiseen liiketoimintaan. Stora Enso kunnioittaa kaikkia ihmisoikeuksia ja pitää niitä tärkeinä.
Yhtiön ihmisoikeuspolitiikan keskiössä ovat edelleen sen tärkeimmiksi tunnistamat ihmisoikeudet.
Terveys ja turvallisuus
Oikeudenmukaiset työ (oikeudenmukaiset työolot, pakkotyö, järjestäytymisvapaus, vapaus syrjinnästä ja häirinnästä)
Maa-alueisiin ja luonnonvaroihin liittyvien oikeuksien hankinta ja hallinnointi
Väärinkäytöksistä ilmoittaminen
Tilintarkastamaton
9
Lasten oikeudet (metsäteollisuudelle olennaiset)
Vuonna 2019 Stora Enso tunnisti 24 ihmisoikeuksiin liittyvää kehitystoimenpidettä konsernin toimintaprosesseissa. Toimenpiteistä 22
saatiin päätökseen vuonna 2020 ja kaksi jäljelle jäänyttä vuonna 2021. Valmistellakseen tulevaa velvoittavaa ihmisoikeuksien due diligence
-prosessia koskevaa EU-direktiiviä, Stora Enso toteutti useita aloitteita, kuten työpajan, johon osallistuivat yhtiön avainhenkilöt ja
ulkopuolinen lakiasiaintoimisto, ja perusti työryhmän, jonka tehtävänä on auttaa organisaatiota noudattamaan direktiiviä.
Korruption ja lahjonnan torjunta
Avainpolitiikat: Liiketoimintakäytäntöjen politiikka, Stora Enson eettiset toimintaohjeet
Vuonna 2021 raportoitiin yhteensä 117 (86 vuonna 2020) mahdollista laiminlyöntitapausta. Raportoitujen tapausten määrä on kasvanut
tasaisesti viime vuosina todennäköisesti sen vuoksi, että eettinen toiminta, vaatimustenmukaisuus ja väärinkäytösten paljastaminen
koetaan yhä tärkeämmäksi niin konsernin sisällä kuin sen ulkopuolella. Vuoden aikana saatiin päätökseen yhteensä 98 (841) mahdollisen
laiminlyöntitapauksen tutkintaa, joihin sisältyi avoimia tapauksia myös edellisiltä vuosilta. Tapauksia, jotka johtivat kurinpidollisiin
toimenpiteisiin, oikeudellisiin toimiin ja/tai prosessiparannuksiin, tunnistettiin 26 (34)3 tapauksessa tutkittuja tapauksia. Konsernin
luokituksen mukaan 9 (10) oikeaksi todistetuista epäilyistä liittyi korruptioon ja/tai petokseen ja ne johtivat työntekijän irtisanomiseen tai
kurinpitomenettelyyn
Lisäksi 11 (11) todistetuista tapauksista liittyi syrjintään, häirintään ja/tai kiusaamiseen. Korjaavia toimenpiteitä on toteutettu tai
toteutetaan parhaillaan yhteistyössä asiaankuuluvien johdon edustajien kanssa.
EU-taksonomia
Euroopan komissio esitteli vuonna 2019 uuden kasvustrategian. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma -nimellä tunnetun strategian tavoite
on vähentää nettokasvihuonekaasupäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä ja tukea taloudellista kasvua luonnonvarojen mahdollisimman
tehokkaalla ja kestävällä käytöllä.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus) otettiin käyttöön yhteisenä kestävän taloudellisen
toiminnan luokitusjärjestelmänä. Tavoitteena on lisätä kestävää sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäviksi katsottuihin teknologioihin ja
liiketoimintoihin.
Stora Enso tukee EU-taksonomian asettamia kunnianhimoisia tavoitteita. Tämänhetkinen lainsäädäntö keskittyy taloudelliseen
toimintaan, joka edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi. Metsäpohjaisen arvoketjun osalta
ilmastoluokitusjärjestelmän painopiste nykyisessä muodossaan on metsänhoidossa ja pitkäikäisissä rakennusteollisuuden puutuotteissa.
Näin ollen Stora Enson oma metsänhoito Pohjoismaissa ja joidenkin energiatehokkaiden rakennuskomponenttien valmistus ovat
ilmastoluokitusjärjestelmän kriteeristön kannalta luokitusjärjestelmäkelpoisia.
Koska EU:n kestävyysluokitusjärjestelmää kehitetään edelleen, on tärkeää huomioida, että nykyinen lainsäädäntö ei kata kaikkia
markkinoilla olevia kestäviä toimintoja. Painopiste siirtymässä hiilineutraaliuuteen on kaikista hiili-intensiivisimmissä toimialoissa sekä
vihreässä energiassa ja innovaatioissa. Metsäyhtiönä Stora Enso ei ole lainsäädännön ytimessä, minkä vuoksi yhtiöllä on raportoitavaa
vain muutamissa taksonomiaan kuuluvissa taloudellisen toiminnan luokissa. Koska metsäteollisuus ja sen päätuotteet ovat pitkälti
painopisteiden ulkopuolella, taksonomiakelpoiset tunnusluvut ovat matalalla tasolla.
Stora Enson vuosikertomus 2021 sisältää runsaasti tietoa konsernin vastuullisuustyöstä, kuten tietoja yhtiön kasvihuonekaasupäästöistä
ja ilmastovaikutuksista, jotka ovat ilmastoluokitusjärjestelmää ja yleisesti EU-taksonomiaa yksityiskohtaisempia. Lainsäädäntöä kehitetään
edelleen ja sen odotetaan laajentuvan muille alueille, jotka ovat merkityksellisiä tuotteidemme ja toimintojemme kannalta. Tulemme
päivittämään taksonomiaan liittyvää raportointiamme vastaavasti.
Stora Enso perusti vuonna 2021 sisäisen EU-taksonomian mukaiseen raportointiin erikoistuneen työryhmän. Työryhmää johtaa
konsernin talousosasto ja siihen kuuluu jäseniä konsernin vastuullisuus-, yhteiskuntasuhde- ja sijoittajasuhdetoiminnoista sekä Forest-
divisioonasta. Raportoinnin valmistelua valvoi ohjausryhmä, joka koostuu talousjohtajasta, vastuullisuusjohtajasta sekä
yhteiskuntasuhteiden, controller-toimintojen ja sijoittajasuhteiden johtajista.
Laadintaperiaatteet
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2020/852 täydentävän komission delegoidun asetuksen (julkaistu 6.7.2021) 10
artiklassa todetaan, että muiden kuin rahoitusalan yritysten on annettava ainoastaan tiedot siitä, mikä on taksonomiakelpoisten ja ei-
taksonomiakelpoisten taloudellisten toimintojen osuus niiden yhteenlasketusta liikevaihdosta, investoinneista ja operatiivisista
kustannuksista, sekä laadulliset tiedot, jotka ovat vuotta 2021 koskevan taloudellisen tiedon kannalta merkityksellisiä.
Yksi EU-taksonomian päätavoitteista on viherpesun estäminen. Stora Enso kunnioittaa tätä tavoitetta ja on omaksunut
taksonomiakelpoisten lukujen raportoinnissa varovaisen lähestymistavan, minkä vuoksi luvut eivät sisällä eriä, joita ei nimenomaisesti
mainita ilmastoluokitusjärjestelmässä. Vaikka vuoden 2021 luvut raportoidaan taksonomiakelpoisuuden perusteella,
yhdenmukaisuuskriteerit on jo huomioitu tapauksissa, joissa taloudellisen toiminnan kuvaukseen perustuva arvio on ollut epäselvä.
EU-taksonomia vaatii yhtiöitä selostamaan miten ne ovat välttäneet kaksinkertaisen huomioon ottamisen taksonomiakelpoisen
taloudellisen toiminnan laskennassa (osoittaja) eli liikevaihdon, investointien ja operatiivisten kustannusten kohdentamisessa. Stora Enso
on tehnyt kohdennukset kustannusrakenteisiin perustuen ja varmistanut, että kustannuselementit ovat erillisiä kunkin toiminnan osalta.
Liikevaihto
Liikevaihto sisältää taksonomiakelpoisen toiminnan ulkoisen myynnin. Nimittäjä on Stora Enso -konsernin vuoden 2021 liikevaihto ja
vuokratulot perustuen IFRS 15- ja IFRS 16 -standardeihin taksonomiassa liikevaihdolle annetun määritelmän mukaisesti.
Taksonomiakelpoinen liikevaihto (osoittaja) sisältää Stora Enson omistamista metsistä peräisin olevan raakapuun myynnin kolmansille
osapuolille, taimien myynnin pohjoismaisilta metsäviljelmiltä, biopohjaisen sähkön ja lämmön ulkoisen myynnin, rakennuksiin tarkoitetuista
puuelementeistä ja -komponenteista (LVL, CLT, teolliset komponentit ja höylätty puu) peräisin olevan liikevaihdon sekä
jätevedenkäsittelystä peräisin olevan liikevaihdon.
Investoinnit
Taksonomiakelpoiset investoinnit liittyvät liikevaihtoa tuottaviin ja taksonomiakelpoisiin omaisuuseriin ja taloudelliseen toimintaan tai
hankkeisiin, joiden odotetaan tuottavan liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden kuluessa tai joissa toiminta tukee ilmastonmuutoksen hillintää
tai ilmastonmuutokseen sopeutumista kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä. Nimittäjä muodostuu konsernin investoinneista vuonna
Tilintarkastamaton
10
3 Oikaistu
2021 kuten on esitetty rivillä Lisäykset, pois lukien liikearvo liitetiedossa 11 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä
käyttöoikeusomaisuuserät ja liitetiedossa 12 Metsäomaisuus. Taksonomiakelpoiset investointien kohdentamiset (osoittaja) määritetään
ulkoisen liikevaihdon tuottamisen perusteella. Energiaan liittyvät investoinnit kohdennetaan suhteessa kokonaisenergiantuotannon
ulkoiseen myyntiin. Investointeihin sisältyvät kaikki akkukomponenteiksi soveltuviin granuloituun ligniiniin ja hiilimateriaaleihin liittyvät
investoinnit. Lisätietoja on toimintakertomuksen kohdassa Investoinnit.
Operatiiviset kustannukset
Taksonomiakelpoiset operatiiviset kustannukset liittyvät liikevaihtoa tuottaviin ja taksonomiakelpoisiin omaisuuseriin ja taloudelliseen
toimintaan, ja sisältävät kaikki omaisuuserän toimintaan liittyvät suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka on ollut mahdollista eritellä.
Ne eivät sisällä taksonomiakelpoisten erien korjaus-, kunnossapito- ja huoltotöitä tekevien työntekijöiden palkkakustannuksia.
Nimittäjäsumma sisältää konsernin lyhytaikaiset vuokrasopimukset (IFRS 16:n mukaisesti), T&K-menot, kunnossapitomateriaalit ja -
palvelut sekä metsänhoitokustannukset Pohjoismaissa. Taksonomiakelpoiset operatiivisten kustannusten kohdentamiset (osoittaja)
määritetään ulkoisen liikevaihdon tuottamisen perusteella. Energiaan liittyvät operatiiviset kustannukset kohdennetaan suhteessa
kokonaisenergiantuotannon ulkoiseen myyntiin.
Taksonomiakelpoinen toiminta
Konsernin taloudellinen toiminta on arvioitu, ja seuraavat ulkoista liikevaihtoa tuottavat taksonomiakelpoiset toiminnat on tunnistettu ja
sisällytetty osoittajiin:
1.3. Metsänhoito
Metsänhoitotoimet ja -palvelut Stora Enson omissa metsissä. Ulkoinen liikevaihto, investoinnit ja operatiiviset kustannukset
liittyen Stora Enson metsistä hankittuun puuhun sekä Stora Enson pohjoismaisilta taimitarhoilta peräisin olevien taimien myyntiin.
1.4 Suojeleva metsätalous
Suorat toimintamenot, jotka liittyvät sademetsän ennallistamiseen yhteisissä toiminnoissa Veracelin kanssa (50 %) Brasiliassa.
3.4. Akkujen valmistus
Granuloituun ligniiniin ja hiilimateriaaleihin liittyvät investoinnit. Ulkoista liikevaihtoa odotettavissa seuraavan viiden vuoden
kuluessa.
3.5. Energiatehokkaiden tarvikkeiden valmistus rakennuksia varten
Ovi-, ikkuna- ja kattokomponenttien (LVL, CLT, teolliset komponentit ja höylätty puu) valmistukseen liittyvä ulkoinen liikevaihto,
investoinnit ja operatiiviset kustannukset.
4.15. Kaukolämmityksen/-jäähdytyksen jakelu
Kunnalliseen kaukolämpöverkkoon tehdyn liitännän rakentamiseen liittyvät investoinnit. Ulkoista liikevaihtoa odotetaan
lähivuosina.
4.20. Lämmön/jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergiasta
Sähkön ja lämmön myynnistä peräisin oleva ulkoinen liikevaihto, ja siihen liittyvät investoinnit ja operatiiviset kustannukset.
5.3. Jäteveden talteenoton ja käsittelyn rakentaminen, laajentaminen ja toiminta
Kaupungille palveluna tehtävän jätevedenkäsittelyyn liittyvä ulkoinen liikevaihto.
Taksonomiakelpoisen toiminnan osuus
Yhteensä 
Taksonomiakelpoinen
Ei-taksonomiakelpoinen
  
Milj. euroa 
% 
Milj. euroa
% 
Milj. euroa
Liikevaihto 1
10 177
5 %
483
95 %
9 694
Investoinnit
666
4 %
27
96 %
639
Operatiiviset kustannukset
619
6 %
38
94 %
581
1 Taksonomialuokittelussa liikevaihto sisältää myös vuokratulot, minkä vuoksi  luku poikkeaa hieman konsernin liikevaihdosta.
Ympäristökulut ja -varaukset
Vuonna 2021 Stora Enson ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 50 (91) milj. euroa. Pääasiassa niillä parannettiin ilman ja veden laatua,
parannettiin resurssi- ja energiatehokkuutta ja pienennettiin vuotoriskiä.
Stora Enson ympäristökulut vuonna 2021 olivat yhteensä 207 (195) milj. euroa. Niihin on luettu mukaan poistot, mutta ei korkoja.
Ympäristökulut sisältävät verot, palkkiot, hyvitykset, lupiin liittyvät kustannukset, korjaus- ja ylläpitokulut sekä jäteveden puhdistuksessa
käytettävät kemikaalit ja tietyt muut materiaalit.
Ympäristövaraukset olivat yhteensä 75 (91) milj. euroa 31.12.2021. Ympäristövarauksista on yksityiskohtaisempia tietoja
konsernitilipäätöksen liitteessä 22 (Muut varaukset). Tällä hetkellä ei ole käsiteltävänä tai vireillä ympäristöasioihin liittyviä
korvausvaatimuksia, joilla voisi olla olennainen negatiivinen vaikutus konsernin taloudelliseen tilanteeseen. Ympäristövelvoitteisiin liittyvät
maksut olivat 29 (18) milj. euroa.
Riskit ja riskienhallinta
Lähestymistapamme riskienhallintaan
Riskit ovat olennainen osa liiketoimintaa ja hallinnointijärjestelmää, ja niihin sisältyy sekä uhkia että mahdollisuuksia, joilla saattaa olla
vaikutus Stora Enson tulevaan menestykseen ja taloudelliseen tulokseen sekä sen kykyyn täyttää tietyt yhteiskunnalliset ja ympäristölliset
tavoitteet. Stora Enso on sitoutunut varmistamaan, että riskien ja mahdollisuuksien järjestelmällinen, kokonaisvaltainen ja oma-aloitteinen
hallinta kuuluu ydinosaamiseemme ja että kaikessa päätöksenteossa edistetään yrityskulttuuria, joka ottaa huomioon sekä riskit että
mahdollisuudet. Hallitsemme riskejä ja edistämme mahdollisuuksiamme dynaamista riskianalyysia ja skenaariosuunnittelua
johdonmukaisesti soveltaen. Näin vähennämme liiketoimintaamme kohdistuvia uhkia, mitkä saattavat estää meitä saavuttavasta
liiketoimintatavoitteitamme.
Tilintarkastamaton
11
Riskienhallinnan johtaminen
Stora Ensolla riski määritellään epävarmuuden vaikutukseksi konsernin kykyyn toimia organisaation arvojen, tavoitteiden ja päämäärien
mukaisesti. Konsernin hallituksen hyväksymässä riskejä ja sisäistä valvontaa koskevassa toimintapolitiikassa määritellään riskienhallintaan
sovellettavan COSO-viitekehyksen (Committee of Sponsoring Organizations) ja ISO 31000 -standardin mukaisen lähestymistavan
pääpiirteet. Perimmäinen vastuu yleisestä riskienhallintaprosessista ja asianmukaisen ja hyväksyttävän riskitason määrittelystä, pääosin
yhtiön käytäntöjen mukaisesti, on yhtiön hallituksella.
Hallitus on perustanut talous- ja tarkastusvaliokunnan, joka tukee hallitusta Stora Ensossa sovellettavan riskienhallintaprosessin
riittävyyden seurannassa ja etenkin taloudellisten riskien hallinnassa ja raportoinnissa. Tämä seuranta kattaa myös ilmastoon liittyvät riskit,
jotka käydään läpi vuosittain ja jotka muodostavat erityisen tarkastelun kohteen. Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan tehtävänä on
valvoa yhtiön toimintaa vastuullisuutta ja yritysetiikkaa koskevissa asioissa sekä yhtiön pyrkimyksiä mallikkaan yritysvastuukansalaisuuden
toteuttamiseen ja yhtiön panostusta vastuullisuuden kehitystyöhön.
Riskienhallinnasta vastaava johtaja toimii suoraan talousjohtajan alaisuudessa ja on vastuussa konsernin riskienhallintakehyksen
ylhäältä alas tapahtuvan toteutuksen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta. Kunkin divisioonan ja tukitoiminnon vetäjä on oman
johtoryhmänsä kanssa vastuussa prosessin täytäntöönpanosta ja kehyksen ja ohjeistuksien välittämisestä eteenpäin organisaation muille
tasoille. Sisäisen tarkastuksen yksikkö arvioi Stora Enson riskienhallintaprosessin toimivuutta ja tehokkuutta.
Riskienhallintaprosessi
Riskienhallinta on osa kaikkea päätöksentekoprosessia, ja kaikki merkittävät investointipäätökset sisältävät holistisen riskienarvioinnin.
Divisioonat ja konsernin tuki- ja palvelutoiminnot suorittavat keskeisiin tavoitteisiinsa liittyvän kokonaisvaltaisen perusriskiarvioinnin
vuosittaisen strategiaprosessin yhteydessä. Riskienhallintaprosessia koskevat erityisohjeet esitetään riskienhallintajärjestelmän ohjeissa.
Liiketoimintayksiköt ja toiminnot tunnistavat riskien lähteet, tapahtumat, mukaan lukien olosuhteiden muutokset, sekä niiden syyt ja
mahdolliset seuraukset. Stora Enson riskimallissa esitetään kokonaisvaltainen riskikartta (risk universe), jota käytetään holistisen riskien
tunnistamisen ja riskien yhdistelyn tukena. Riskimalli myös luokittelee ja johdonmukaistaa käytettävää riskiterminologiaa.
Riskianalyysiin kuuluu riskiä koskevan ymmärryksen lisääminen, mistä on hyötyä riskien arvioinnissa. Riskiarvioinnin tarkoitus on
määritellä riskien tärkeysjärjestys ja tukea päätöksentekoa määrittämällä, mitkä riskit vaativat toimenpiteitä. Riskejä arvioidaan niiden
vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskeistä arvioidaan niiden vaikutus ja toteutumisen todennäköisyys, usein
tiettyyn riskiskenaarioon perustuen, ja kun huomioon otetaan lisäksi käytössä olevien, riskin pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden
toimivuus, voidaan määritellä jäännösriskitaso. Ennalta määritellyissä vaikutusasteikoissa huomioidaan vaikutukset talouteen,
turvallisuuteen ja maineeseen, niin määrällisesti kuin laadullisestikin.
Riskien käsittely kattaa yhden tai useamman riskienhallintavaihtoehdon valinnan. Vaihtoehtoja ovat muun muassa välttäminen,
vähentäminen, jakaminen ja pitäminen. Koetun riskirajan ylittäville riskeille määritellään myös muita riskien vähentämistoimenpiteitä, joissa
yhdistyvät riskien käsittelytoimenpiteiden vastuunjako ja aikataulutus.
Vuosittaisen perusriskiarvioinnin jälkeen priorisoidut ja kehittyvät riskit, niiden arviointi ja niihin liittyvät vastaavat riskienhallinnan toimet
sekä liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat käydään läpi divisioonien puolivuosittain pidettävissä raportointikokouksissa.
Huolimatta siitä, mitä toimenpiteitä riskien hallinnassa ja niiden vaikutusten lievittämisessä käytetään, ja ottaen huomioon, että osa
riskeistä ei ole johdon suoraan hallittavissa, riskien toteutuessa ei voida absoluuttisesti taata, ettei niillä voisi olla merkittäviä
haittavaikutuksia Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen tilaan, tulokseen tai kykyyn täyttää taloudelliset velvoitteensa.
Pääasialliset riskit
Makrotalous, geopolitiikka ja valuuttakurssit
Stora Ensolla on toimintaa yli 30 maassa ja muutoksilla maailmantalouden olosuhteissa, kuten markkinoiden äkillisillä korjausliikkeillä ja
valuuttakurssien epävakaudella, voi näin ollen olla olennaisen kielteinen vaikutus yhtiön tulokseen, rahavirtaan ja taloudelliseen
tilanteeseen. Maailmantaloudessa tapahtui vuonna 2021 käänne normaalimpiin markkinaolosuhteisiin koronaviruspandemian aiheuttaman
talouden järkkymisen jälkeen. Takaiskujen ja viivästymisen riski on kuitenkin edelleen olemassa uusien virusmuunnosten ja mahdollisen
rokotevastaisuuden vuoksi.
Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti.
Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja tuloksen heilahtelujen pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla.
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit valuuttariskin ohella ovat korkoriski, varainhankintariski, hyödykkeiden hintariski ja luottoriski.
Rahoitusriskejä käsitellään yksityiskohtaisemmin konsernitilinpäätöksen liitteessä 24 (Rahoitusriskien hallinta).
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Stora Enson monipuolinen liiketoimintaportfolio pienentää altistumista yksittäisissä maissa ja tuotesegmenteissä. Ulkoisen ympäristön
kehitystä seurataan jatkuvasti ja suunnittelussa käytetään oletuksia, jotka ottavat huomioon keskeisiin makrotaloudellisiin tekijöihin liittyvät
merkittävät lähiajan, keskipitkän aikavälin ja pitkän ajan kehitysajurit ja riskit. Yhtiön hallituksen hyväksymän riskinottohalun noudattamista
seurataan tarkasti ja niin rahavirtaa kuin likviditeettiä hallitaan aktiivisesti. Stora Enso suojaa 15–50 % hyvin todennäköisestä 12:sta
kuukauden nettovaluuttavirrasta päävaluutoissa. Vähennämme muuntoriskiä rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla silloin, kun se
on taloudellisesti mahdollista. Divisioonat seuraavat säännöllisesti tilausvirtojaan ja muita keskeisiä käytettävissä olevia mittareita, jotta ne
voivat reagoida nopeasti kauppaolosuhteiden heikkenemiseen. Mikäli yleinen taloudellinen tilanne tai pääasialliset taloudelliset indikaattorit
heikkenevät merkittävästi, konsernilla on mahdollisuus toteuttaa kustannussäästöjä tasapainottaakseen myynnin heikentymisen vaikutusta
katteisiin.
Kilpailu ja markkinakysyntä
Pakkaus-, sellu-, paperi- ja puutuotetoimialat ovat kypsiä ja pääomavaltaisia, ja niillä on kova kilpailu. Stora Enson pääkilpailijoihin kuuluu
useita suuria kansainvälisiä metsäteollisuusyhtiöitä sekä lukuisia alueellisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Asiakaskysyntä vaikuttaa
tuotehintoihin, ja talouden yleinen kehitys sekä varastotasot heijastuvat kysyntään. Tuotteiden hintoihin, jotka ovat taipuvaisia syklisyyteen,
vaikuttavat kapasiteettien käyttöasteet, jotka laskevat taloudellisesti hitaina aikoina. Hintamuutokset vaihtelevat tuotteiden ja
maantieteellisten alueiden välillä.
Seuraavassa taulukossa esitetään +/-10 prosentin hintojen ja volyymien muutoksen vaikutus eri segmenttien liiketulokseen vuoden
2021 lukujen perusteella.
Tilintarkastamaton
12
Liiketulos: +/-10 %:n muutoksen vaikutus, milj. euroa
Segmentit
Hinta
Määrä
Packaging Materials
364
130
Packaging Solutions
70
21
Biomaterials
157
76
Wood Products
184
63
Forest
228
16
Paper
157
29
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Tuotekysynnän ja kulutustottumusten muutoksiin vastaaminen sekä uusien kilpailukykyisten ja taloudellisesti kannattavien tuotteiden
kehittäminen edellyttävät innovaatiota, jatkuvaa kapasiteetin hallintaa ja rakenteellista kehittämistä. Kysyntään, hintoihin, kilpailuun ja
asiakkaisiin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti divisioonissa ja liiketoimintayksiköissä osana normaalia liiketoiminnan johtamista. Näitä
riskejä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti myös konsernin tasolla. Tavoitteena on luoda laajempi kuva konsernin tuotantorakenteesta ja
yleisestä pitkän aikavälin kannattavuuspotentiaalista.
  Yhtenä maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista Stora Enso myös hyötyy strategisesta uusiutuvasta luonnonvarasta.
Konsernin puihin ja puupohjaisin uusiutuvissa materiaaleihin liittyvä asiantuntijuus vastaa asiakkaiden ja kuluttajien muuttuviin
ilmastonmuutoslähtöisiin toiveisiin. Konsernin uusiutuvista materiaaleista valmistetut tuotteet, joilla on matala hiilijalanjälki, auttavat
asiakkaita ja koko yhteiskuntaa alentamaan hiilidioksidipäästöjä, sillä ne tarjoavat vaihtoehdon fossiilisista polttoaineista ja muista
uusiutumattomista materiaaleista valmistetuille tuotteille.
Hankinta
Raaka-aineiden nousevat hinnat ja materiaalien, tuotteiden ja palvelujen saatavuus voivat vaikuttaa haitallisesti Stora Enson
kannattavuuteen. On ensiarvoisen tärkeää taata yhteys luotettaviin ja kilpailukykyisiin toimittajiin sekä hallinnoida kustannuksia ja
tuottavuutta proaktiivisesti. Riippuvuus ulkopuolisista energiantuottajista altistaa Stora Enson myös energian markkinahintojen muutoksille.
Toimitusketjun häiriöiden riskiä lisäävät myös kyberhäiriötilanteet, pandemiaan liittyvät sulkutoimet, poliittinen epävakaus ja muut
maailmankauppaan liittyvät tekijät.
Seuraavassa taulukossa esitetään Stora Enson suurimmat menoerät.
Kustannusten jakauma 2021
Operatiiviset kustannukset
% kokonaiskustannuksista
% liikevaihdosta
Logistiikka ja komissiot
11 %
10 %
Tuotantokustannukset
Kuitu
37 %
31 %
Kemikaalit ja täyteaineet
9 %
7 %
Energia
7 %
6 %
Materiaalit
6 %
5 %
Henkilöstö
15 %
13 %
Muut
9 %
8 %
Poistot
6 %
6 %
Yhteensä
100 %
86 %
Operatiiviset kustannukset ja liikevaihto yhteensä (milj.
euroa)
8 695
10 164
Osakkuus- ja yhteisyritykset, operatiivinen
59
Operatiivinen liiketulos (milj. euroa)
1 528
Stora Enso on monilla alueilla riippuvainen tavarantoimittajista sekä niiden kyvystä toimittaa oikeanlaisia tuotteita ja palveluja oikeaan
aikaan. Stora Ensolle tärkeimmät tuotteet ovat kuitu, kemikaalit ja energia sekä koneet ja laitteet investointiprojekteissa. Ensi- ja
toissijaisten hiilineutraalien biopolttoaineiden kasvava kysyntä saattaa kasvattaa energiakustannuksia. Tärkeimmät palvelut ovat kuljetukset
sekä erilaiset ulkoistetut liiketoiminnantukipalvelut. Toimittajien rajallinen määrä on riski joidenkin tällaisten palvelujen osalta.
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Tuotantopanoskulujen epävakautta seurataan tarkasti niin liiketoimintayksikköjen kuin divisioonien ja konsernin tasolla, ja konserni soveltaa
johdonmukaista ja pitkäaikaista energian suojausstrategiaa. Hinta- ja tarjontariskejä hallitaan lisäämällä omaa energiantuotantoa ja
omistamalla Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kaltaisten kilpailukykyisten voimalaitosten osakkeita sekä pitkäaikaisten
toimitussopimusten ja johdannaisten avulla. Stora Enso suojaa hintariskejä raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoilla ja tukee osaltaan
kyseisten markkinoiden kehitystä. Toimittajia on useita, ja niiden toimintaa seurataan, jotta tuotannon jatkuvuus, liiketoimet tai
kehitysprojektit eivät vaarantuisi.
Osana Stora Enson arvoketjua toimittajien ja alihankkijoiden on myös noudatettava Stora Enson vastuullisuusvaatimuksia.
Vastuullisuusvaatimukset toimittajille ja auditointijärjestelmät kattavat niin raaka-aineet kuin muut tavarat ja palvelut. Toimittajien
ympäristöön, yhteiskuntaan ja liiketapoihin liittyvien riskien arvioimiseen käytetään itsearviointikyselyjä ja toimittaja-auditointeja. Tällaisissa
arvioinneissa tehtyjä havaintoja seurataan jatkuvasti, ja progressiivisia mustan listan menetelmiä sovelletaan tarpeen mukaan.
Stora Ensolla on myös mahdollisuus luoda liiketoimintaansa lisäarvoa ja innovointia globaalisti rakentamalla vahvoja ja mitattavissa
olevia suhteita parhaisiin toimittajiin ja toteuttamalla yhtenäisiä hankintaprosesseja, jotka lisäävät suorituskykyä, parantavat tarjousten
laatua kulujen vähentämiseksi ja kehittävät vastuullisia toimittajia.
Sääntelyn muutokset
Poliittiset tai sääntelyä, kuten esimerkiksi metsiä, luonnon monimuotoisuutta, ympäristöä ja verotusta, koskevat muutokset voivat vaikuttaa
Stora Enson liiketoimintoihin kaikissa maissa ja kaikilla lainkäyttöalueilla, joissa konsernilla on toimintaa. Mahdollisiin vaikutuksiin
lukeutuvat korkeammat kulut ja investoinnit, joita tarvitaan uusiin vaatimuksiin vastaamiseksi, omaisuuserien pakkolunastus, rojaltien
määrääminen sekä paikallista omistusta tai jalostamista koskevat vaatimukset.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja sen tavoitteet vuosille 2030 ja 2050 ovat johtaneet valmisteilla olevan lainsäädännön
lisääntymiseen. Tämän lainsäädännön toimeenpanoa on aikaistettu entisestään vuonna 2021 ja sillä voi olla vaikutus Stora Enson tulevaan
Tilintarkastamaton
13
liiketoimintaan. Euroopan komission poliittiset aloitteet tulevat sisältämään linjauksia ja lainsäädäntöä, jotka koskevat esimerkiksi EU:n
metsä- ja biodiversiteettistrategioita, uusiutuvan energia direktiiviä, EU:n päästökauppajärjestelmää, kestäviä tuotteita koskevaa aloitetta,
pakkauksista ja pakkausjätteestä annettua direktiiviä ja EU-taksonomiaa.
EU-taksonomia eteni vuoden 2021 aikana, mutta epävarmuutta on edelleen siitä, missä määrin Stora Enson taloudellinen toiminta
kuuluu taksonomian soveltamisalaan, kun se kehittyy edelleen. Taloudellisten ja muiden vastuullisuuteen liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien hyvä hallinta, ja näiden raportointi, parantaa pääomamarkkinoiden hyvän käsityksen todennäköisyyttä ja vaikuttaa näin
positiivisesti pääomakustannuksiin.
Poliittiset päätökset, jotka johtuvat metsävaroista käytävästä, yhä polarisoituneemmaksi käyvästä julkisesta keskustelusta, voivat
rajoittaa puun saatavuutta, nostaa kustannuksia ja lisätä metsänhoidon kustannuksia ja vähentää investointimahdollisuuksia.
Stora Ensolle on myönnetty erilaisia investointitukia. Yhtiö on tehnyt joitakin investointisitoumuksia eri maissa, kuten Suomessa,
Kiinassa ja Ruotsissa. Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty, paikalliset viranomaiset voivat käyttää hallinnollisia
keinoja ja vaatia aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia Stora Ensolle. Tällaisen prosessin lopputuloksella
saattaisi olla negatiivinen vaikutus Stora Enson tulokseen.
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Sääntelyn ja poliittisen kehityksen aktiivinen seuranta Stora Enson toimintamaissa sekä osallistuminen sääntelyn kehittämiseen pääsiassa
teollisuuden etujärjestöjen ja muiden kumppanuuksien kautta ovat tärkeitä riskienhallintatoimenpiteitä. Muutokset sääntelyssä voivat johtaa
myös merkittäviin mahdollisuuksiin edistämällä vastuullisten tuotteiden markkinoiden kasvua ja luomalla kilpailuetua resurssitehokkuuden
ja uusiutuvuuden kautta.
Ilmastonmuutos – fyysiset vaikutukset
Pitkän aikavälin (25–30 vuotta) muutokset sademäärissä, kuivuus, toistuvat äärimmäiset sääilmiöt ja korkeammat keskilämpötilat, jotka
lisäävät metsäpalojen ja hyönteistuhojen riskiä, voivat vahingoittaa toimintoja, metsiä ja puuviljelmiä, vaikuttaen näin metsäomaisuuden
arvoon ja paikallisiin puun hintoihin. Lauhemmilla talvilla voi myös olla vaikutus puun korjuuseen ja kuljetuksiin sekä niihin liittyviin
kustannuksiin pohjoisilla alueilla. Yhä tiheämmät äärimmäiset sääilmiöt lisäävät myös häiriöiden riskiä tuotannossa, logistiikassa sekä
raaka-aineiden ja energian toimituksessa.
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Fyysiset riskit ovat suurelta osin riskinsiirron ja näin ollen Stora Enson omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelmien kattamia. Metsä- ja
puuviljelmäomaisuuden osalta Stora Enso hyötyy strategisesta häiriönsietokyvystä, joka syntyy omaisuuden maantieteellisestä
hajautuksesta. Perusteellinen puuviljelmien suunnittelu hallalle alttiiden alueiden välttämiseksi ja T&K-ohjelmat parantavat puiden
äärilämpötilojen sietokykyä. Stora Enso ylläpitää monimuotoisia metsätyyppejä ja -rakenteita ja tukee monimuotoisuutta myös puun
hankinnassa. Puunkorjuu pehmeällä maalla vaatii parhaiden käytäntöjen ohjeistuksen toimeenpanoa.
Pohjoiset metsät Suomessa ja Ruotsissa voivat myös hyötyä lisääntyneestä lämpösummasta ja pidemmistä kasvukausista, jotka
nopeuttavat metsien kasvua. Tällä olisi suora myönteinen vaikutus oman metsäomaisuutemme arvoon ja epäsuora vaikutus markkinapuun
saatavuuteen sekä kustannuksiin.
Ihmiset ja osaaminen
Kilpailu työntekijöistä on kovaa ja Stora Enso saattaa pitkällä aikavälillä epäonnistua houkuttelemaan ja pitämään päteviä työntekijöitä. 
Mahdollisia vaikutuksia ovat avainhenkilöiden menetykset, kyvyttömyys houkutella uusia tai asianmukaisesti koulutettuja työntekijöitä tai
viivästykset avainhenkilöiden palkkauksessa. Nämä vaikutukset voivat vahingoittaa merkittävästi Stora Enson liiketoimintaa sekä estää
konsernia saavuttamasta strategiset tavoitteensa. Työmarkkinahäiriöillä ja lakoilla, erityisesti uudelleenjärjestelyiden aikaan, ja
liiketoimintojen myynnistä ja tehtaiden sulkemisesta aiheutuvilla tai työmarkkinaneuvottelujen seurauksena tapahtuvilla irtisanomisilla voi
olla olennaisen heikentävä vaikutus Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja kannattavuuteen.
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Stora Enso hallitsee riskejä ja avainhenkilöiden menettämistä erilaisten toimien avulla. Näitä toimia ovat esimerkiksi Stora Enson
työnantajabrändin tunnettuuden lisääminen yhtiön sisällä ja ulkopuolella, tiettyjen palkitsemiskäytäntöjen maailmanlaajuinen käyttöönotto ja
lahjakkuuksien tunnistamisen ja kehittämisen tehostaminen. Lisäksi hyödynnämme aktiivisesti lahjakkuuksien ja johdon arviointeja sekä
seuraajasuunnittelua avainasemissa. Ammattijärjestöt edustavat suurinta osaa työntekijöistä, ja voimassa on useita työehtosopimuksia
niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Näin ollen suhteilla ammattijärjestöihin on tärkeä merkitys työmarkkinariskien hallinnassa.
Stora Enso tunnustaa ammattitaitoisen ja omistautuneen henkilöstön mahdollisuuden vaikuttaa yhtiön menestykseen.  Sitoutuneet ja
tehokkaat työntekijät mahdollistavat yhtiön muutosstrategian toteuttamisen ja kaupallisen menestyksen.
Turvallisuus – työntekijät ja laajempi työvoima
Turvallisuusjohtamisessa epäonnistuminen voi vahingoittaa Stora Enson työntekijöitä tai urakoitsijoita sekä toimintojemme lähellä olevia
yhteisöjä ja ympäristöä. Fyysisten vammojen, terveysvaikutusten ja ympäristövahinkojen lisäksi mahdollisia vaikutuksia ovat
vahingonkorvaukset työntekijöille tai kolmansille osapuolille, konsernin maineen vahingoittuminen tai konsernin kyvyttömyys houkutella ja
pitää ammattitaitoisia työntekijöitä. Valtion viranomaiset voivat myös väliaikaisesti sulkea yhtiön toimintoja.
Henkilöstön turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä, joten Stora Enson tulee olla tietoinen mahdollisista turvallisuusriskeistä ja ohjeistaa
henkilöstöä niiden varalta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja oleskeluun maissa, joissa turvallisuustaso on
alhainen ja rikollisuus yleistä. Avainhenkilöiden turvallisuuden varmistaminen on tärkeää myös liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta.
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Stora Ensolla tavoitteena on tarjota tapaturmaton työpaikka. Konserninlaajuisen turvallisuuskulttuurin edistäminen tarkoittaa, että jokainen
tekee osaltaan jokaisesta työpäivästä terveellisen ja turvallisen – ylimmästä johdosta koko muuhun yhtiöön. Lähestymistapa turvallisuuteen
ulottuu urakoitsijoihin, toimittajiin ja vierailijoihin. Jokaista rohkaistaan antamaan palautetta ja kertomaan ideoistaan entistä paremman
turvallisuuden saavuttamiseksi. Urakoitsijoiden ja toimittajien keskuudessa turvallisuutta edistetään heille suunnatun verkkokurssin avulla.
Konserni painottaa turvallisuuden tärkeyttä myös pyytämällä tarjouskilpailuihin osallistuvilta toimittajilta tietoja heidän
työturvallisuuskäytännöistään.
Stora Enson työterveys- ja turvallisuuskäytäntö määrittää turvallisuusjohtamisen tavoitteet ja hallinnointimallin työsuojeluasioiden
hoitamiseksi käytännössä sekä niiden integroimiseksi vuosisuunnitteluun ja -raportointiin.
Hyvät tulokset työterveydessä ja -turvallisuudessa voivat vahvistavaa yhtiön työnantajamielikuvaa ja parantavat sitoutumista,
tehokkuutta ja tuottavuutta.
Tilintarkastamaton
14
Fyysinen omaisuus
Stora Enson tuotantolaitosten kapasiteettiin liittyy ominaisriskejä ja vikaantumisen vaara. Riskinä on myös ohjeiden vastainen käyttö, jolloin
tuotettujen tuotteiden laatu tai määrä saattaa kärsiä tai tuotantokustannukset nousta. Se voi johtaa myös suunnittelemattomiin
seisokkiaikoihin, ja vaikuttaa yhtiön kykyyn noudattaa toimitussitoumuksia ja liiketoimintasuunnitelmaa. Joissakin tapauksissa riskit ovat
seurausta laitteiden suunnittelun puutteista tai virheellisestä käyttötavasta ja käytännöistä. Merkittävimmät omaisuutta koskevat riskit
liittyvät sellun ja kartongin yhdistettyyn tuotantoon ja siihen liittyvään energiantuotantoon.
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Tuotanto-omaisuuden ja liiketoiminnan tuotosten suojaaminen on Stora Ensolle ensisijaisen tärkeää. Nämä tavoitteet saavutetaan
erityyppisten prosessiriskien ja altistumisen ohjatuilla tunnistamis-, mittaus- ja hallintamenetelmillä. Divisioonien riskiasiantuntijat
käsittelevät näitä asioita yhdessä vakuutusyhtiöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoyksiköissä suoritetaan vuosittain useita
teknisiä riskitarkastuksia. Riskienhallintaohjelmia ja ehdotettujen investointien kustannushyötyanalyyseja hallinnoidaan sisäisen
raportoinnin sekä riskien arviointityökalujen avulla. Lisäksi käytössä on sisäisiä ja ulkoisia omaisuusvahinkojen ehkäisyohjeita,
palovahinkojen torjumiseen kohdistuvia arviointeja, tärkeimpiin koneisiin liittyviä riskienarviointeja ja muita vahinkojen ehkäisyohjelmia.
Suunnitellut kunnossapito- ja muut seisokit ovat tärkeitä koneiden ja laitteiden hyvän kunnon varmistamiseksi. Määräaikaishuolto-ohjelmien
ja varaosaseurannan avulla varmistetaan tärkeimpien koneiden ja laitteiden käytettävyys sekä teho.
Tuoteturvallisuus ja säännönmukaisuus
Tuotteitamme käytetään kuluttajille tarkoitetuissa neste- ja elintarvikepakkauksissa. Mahdolliset viat voivat siten aiheuttaa terveysriskejä tai
heikentää pakkausten toiminnallisia ominaisuuksia, mikä voi johtaa kalliiksi tuleviin tuotteiden takaisinvetoihin. Puutuotteitamme käytetään
rakennuksissa, mikä voi johtaa tuotevastuuseen rakenteellisessa suunnittelussa, tuotteiden valinnassa tai asennuksessa mahdollisesti
sattuneista virheistä. Tuoteturvallisuuden takaamisessa epäonnistumisen mahdollisia vaikutuksia ovat tuotteiden takaisinvedot, joihin liittyy
merkittäviä kustannuksia, kuten kuluttajien epäsuorien kulujen korvaaminen, sekä mainevahingot.
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Elintarvikepakkauksia valmistavat tehtaat ovat laatineet sertifioituja hygieniajärjestelmiä, jotka perustuvat riski- ja vahinkoanalyyseihin.
Tuoteturvallisuuden varmistamiseksi Stora Enso osallistuu aktiivisesti Euroopan paperiteollisuuden liiton (CEPI) kemikaali- ja
tuoteturvallisuuden työryhmiin. Lisäksi Stora Enson tehtailla on relevantit sertifioidut ISO-laatujärjestelmät. Riskeille altistumista rajoitetaan
niin ikään sopimusten vastuunrajoituksilla ja vakuutuksilla.
Konserni tunnustaa tuotteiden ylivoimaisen laadun ja mahdollisimman korkean vaatimustenmukaisuuden sisältämän erottautumis- ja
arvonluomispotentiaalin.
Tietotekniikka, turvallisuus ja digitalisaatio
Stora Enso on riippuvainen tietojärjestelmistä sekä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässään että päivittäisessä liiketoiminnan hallinnassa.
Tietojärjestelmät, henkilöstö ja toimipaikat voivat olla kyberrikollisuuden, kuten haittaohjelmien, kohteita. Luottamuksellisen tiedon
paljastuminen tietojen käsittelyperiaatteiden noudattamatta jättämisen, vahingon tai rikollisen teon seurauksena voi johtaa taloudellisiin
vahinkoihin, sakkoihin, häiriöihin tai viivästyksiin uusien liiketoimintojen käynnistyksessä, asiakkaiden ja markkinoiden luottamuksen
menetykseen sekä tutkimussalaisuuksien ja muun ratkaisevan tärkeän liiketoimintatiedon menetykseen sekä tietosuojasäännösten
rikkomuksiin.
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Riskejä hallitaan aktiivisesti IT-riskien hallintajärjestelmän puitteissa. Lisäksi sovelletaan parhaiden käytäntöjen mukaista
muutoksenhallintaa ja projektimenetelmiä. Työskentelemme aktiivisesti verkkorikollisuuden ehkäisemiseksi. Käyttöön on otettu useita
turvatoimia, joiden avulla vahvistetaan luottamuksellisen tiedon suojausta ja helpotetaan kansainvälisten määräysten noudattamista.
Toiminnan tehostaminen ja suorituskyvyn optimointi, innovatiivinen tuotevalikoima ja uudet asiakkaille tarjottavat palvelut digitalisaation
ja pitkälle kehitettyjen IT-järjestelmien avulla voivat luoda mahdollisuuksia, kuten myös uudet teknologiat, jotka tarjoavat hyvän
mahdollisuuden prosessien entistä parempaan optimointiin ja automatisointiin. Nämä luovat uutta liiketoimintaa ja parempia arvolupauksia
asiakkaille ja kuluttajille.
Strategiset investoinnit
Toteuttaakseen strategiaansa onnistuneesti Stora Enson on ymmärrettävä asiakkaidensa tarpeet ja löydettävä parhaat tavat, valikoimat ja
tuotantolaitteet heidän palvelemiseensa. Strategisten projektien sovittua aikataulua myöhäisemmällä valmistumisella tai sovitun budjetin tai
tarkennusten noudattamatta jättämisellä saattaa näin ollen olla vakavia seurauksia konsernin taloudelliselle tulokselle. Merkittävät,
ennakoimattomat muutokset kuluissa tai kykenemättömyys myydä suunniteltuja volyymeja tai saavuttaa suunniteltuja hintatasoja voivat
estää Stora Ensoa saavuttamasta liiketoimintatavoitteitaan.
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Riskejä hallitaan jokaista mittavaa investointia edeltävien perusteellisten ja yksityiskohtaisten esisoveltuvuus- ja toteutettavuustutkimusten
avulla. Investointiohjeet määrittelevät strategisiin projekteihin, mukaan lukien ilmastoon liittyviin riskitekijöihin, sovellettavat prosessi-,
hallinnointi-, riskienarviointi sekä -hallinta- ja seurantamenetelmät. Ohjeet vaativat myös hiilidioksidipäästöjen potentiaalisten kustannusten
ja tulojen laskentaa osana investointiesitystä. Ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten vaikutusten arviointi (Environmental and Social Impact
Assessments, ESIA) tehdään kaikille uusille projekteille, joilla voi olla merkittäviä epäsuotuisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Kaikista
merkittävistä investoinneista tehdään loppuarviointi.
Fuusiot, yritysostot ja -myynnit
Yritysostosta tai muun omaisuuserän hankinnasta odotetun edun saamatta jäämisellä voi olla vakava taloudellinen vaikutus Stora Ensoon.
Konsernin saatetaan myös katsoa olevan vastuussa hankitun liiketoiminnan aikaisemmista toimista tai laiminlyönneistä ilman riittävää
valitusoikeutta. Jos konserni ei saavuta odotettua arvoa omaisuuserien myynnistä tai toimituksista, tällä saattaa olla vaikutusta konsernin
taloudelliseen asemaan. Liiketoimintojen myyntiin tai uudelleenjärjestelyihin voi liittyä mainevaikutuksia ja ylimääräisiä kustannuksia
aiempien tai huomioon ottamattomien velvoitteiden seurauksena.
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Yritysjärjestelyjä koskevat tiukat ohjeet, mukaan lukien due diligence -menettelyt, joita noudatetaan kaikkien yritysostojen arvioinnissa ja
toteutuksessa. Uudelleenjärjestelyjä koskevassa päätöksenteossa noudatetaan strukturoitua hallintomallia sekä vastuullisen koon
mukauttamisen toimintaperiaatteita ja muita menettelytapoja. Vahva tase ja rahavirta mahdollistavat arvoa lisäävät yrityskaupat, kun ajoitus
ja mahdollisuudet ovat oikeat.
Tilintarkastamaton
15
Etiikka ja vaatimustenmukaisuus
Stora Enson toimiala on tarkasti säänneltyä ja altistuu siksi riskeille, jotka liittyvät sovellettavien lakien ja säännösten rikkomiseen.
Sovellettavia lakeja ja säännöksiä ovat esimerkiksi pääomamarkkinoiden sääntely, yhtiö- ja verolait, tullisäännökset sekä ympäristö- ja
turvallisuussäännökset ja ihmisoikeudet, sekä konsernin eettinen toimintaohje ja toimittajien toimintaohje sekä liiketoimintatapoja koskevat
menettelysäännöt, kuten petoksia, kartelleja, lahjontaa, eturistiriitoja ja muita väärinkäytöksiä koskevat toimintaohjeet. Rikkomuksista
saattaa aiheutua huomattavia lupaehtojen noudattamiseen tai kunnostukseen liittyviä kustannuksia, kuten oikeuskäsittelykuluja, sakkoja,
uhkasakkoja sekä sopimuksellisia, taloudellisia ja mainehaittoja.
Riskienhallinta ja mahdollisuudet
Stora Enso kehittää ja päivittää jatkuvasti sääntöjen ja eettisten periaatteiden noudattamisen ohjelmaansa, johon kuuluvat toimintapolitiikan
määrittäminen, arvojen edistäminen, koulutus ja osaamisen jakaminen sekä valitusmekanismit. Muita vaatimustenmukaisuusmekanismeja
ovat Stora Enso -konsernin sisäinen valvontajärjestelmä ja sisäisten tarkastusten varmistus sekä toimittajien eettinen toimintaohje osana
toimittajasopimuksia, toimittajien koulutus, toimittajien auditointi ja mustat listat. Vastauksena pääomamarkkinoiden sääntelyyn Stora Enson
viestintäpolitiikka korostaa läpinäkyvyyden, uskottavuuden, vastuullisuuden, ennakoimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä.
Ympäristönhallintajärjestelmien sekä yritysostojen ja yritysmyyntien yhteydessä suoritettavien due diligence - menettelyjen avulla
minimoidaan ympäristöriskejä. Lisäksi käytetään vastuusitoumuksia, kun tehokkaat ja asianmukaiset maaperän puhdistushankkeet ovat
tarpeen. Erityisiä maaperän puhdistushankkeita, jotka liittyvät lopetettuihin toimintoihin ja tehtaiden sulkemisiin, suoritetaan
riskienarviointien perusteella.
Eettisten toimintatapojen painottaminen laajemminkin, kuin vain lakien ja säännösten noudattamisen kannalta, edistää arvoperusteista
ja menestyneempää liiketoimintaa, kehittää vastuuta ja parantaa yhtiön mainetta.
Ilmastoon liittyvien taloustietojen raportointi (TCFD)
Kansainvälisen finanssijärjestelmän säätelemiseksi suosituksia tekevän Financial Stability Board -järjestön (FSB) ilmastoon liittyviä
raportointisuosituksia antava työryhmä, Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD), suosittelee tämänhetkistä käytäntöä
laajempaa raportointikehystä ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien raportoinnille. Verkkosivustollamme oleva taulukko sisältää
TCFD:n suositusten mukaisen raportointimme ja viittaukset vuosikertomuksemme osioihin, joissa yksittäisiä seikkoja käsitellään tarkemmin.
Viittauksia on tarvittaessa täydennetty lisätiedoilla. 
Skenaarioanalyysi vuonna 2021
TCFD:n suositukset kehottavat yhtiöitä käyttämään skenaarioanalyyseja varmistaakseen strategioidensa joustavuuden useissa eri
potentiaalisissa ilmastonmuutokseen liittyvissä tilanteissa. Johtava käytäntö on osoittanut, että paras lähestymistapa on täysimittaisen
skenaarioanalyysin erittely pienempiin osiin, joissa tarkastellaan omaisuuserän tyyppiä ja maantiedettä, ja täysimittaisen
skenaarioanalyysin suorittaminen priorisoinnin avulla.
Stora Enso kehitti vuonna 2020 skenaarioanalyysin, joka sisälsi vuoteen 2050 ulottuvan kvalitatiivisen arvioinnin ilmastonmuutoksen
fyysisistä vaikutuksista pohjoismaisiin metsiin ja konsernin liiketoimintaan Tämä työ perustui kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin
nykykehitysskenaarioon (International Panel for Climate Change, RCP 8.5 scenario), jonka mukaan ilmasto lämpenisi 4–5 astetta
vuosisadan loppuun mennessä. Arvioinnissa huomioituihin ilmastonmuutosattribuutteihin lukeutuivat tuhohyönteiset, sairaudet, kuivuus,
metsäpalot, tulvat, routa-ajat, veden vähäisyys, muutokset sademäärissä, merenpinnan kohoaminen ja muuttuvat lämpötilat. Työ jatkui
vuonna 2021 syvemmällä analyysilla toimenpiteistä, jotka parantaisivat metsien kestävyyttä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia
vastaan. Tulokset osoittavat, että kestävillä metsänhoitokäytännöillä sekä mahdollisuuksilla seurata ja reagoida metsäpalojen ja
tuhohyönteisten kaltaisiin tapahtumiin on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten hillitsemisessä. Metsien tuottavuutta,
laatua ja monimuotoisuutta parantamalla voidaan myös lisätä metsien kasvua ja arvoa.
Stora Enso teki vuonna 2021 vuoteen 2030 ulottuvan liiketoimintavaikutusten skenaarioanalyysin, joka pohjautui maailmanlaajuiseen
siirtymään, jota maailman keskilämpötilan nousu 1,5 asteella Pariisin sopimuksen mukaisesti (RCP 1.9) vaatisi. Arviointi perustui TCFD-
siirtymäluokkiin osana konsernin vuotuista strategiaprosessia.
Työn johtopäätösten perusteella siirtymä vähähiiliseen kiertobiotalouteen sopii kokonaisuudessaan hyvin Stora Enson strategiaan.
Konsernin strategia on tarjota fossiiliperäisille ratkaisuille kestäviä, uusiutuvia vaihtoehtoja, jotka tarjoavat tulevaisuudessa myös hyviä
mahdollisuuksia kasvuun. Konsernin innovointi, tuotekehitys sekä investoinnit energiaan ja raaka-ainetehokkuuteen auttavat myös sen
asiakkaita saavuttamaan ilmastotavoitteensa ja vastaamaan kuluttajien vähähiilisiä tuotteita koskevaan kysyntään.
Skenaariotyö osoitti myös uusien ilmastonmuutokseen ja sen yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten hillitsemiseen
liittyvän sääntelyn ja markkinamekanismien potentiaalin vaikuttaa Stora Enson operatiivisiin kustannuksiin rajoittamalla puunkorjuumääriä
tai metsänhoitokäytäntöjä sekä kasvattamalla kasvihuonekaasupäästöjen kustannuksia ja energianhintoja. Kestäviin tuotteisiin liittyvillä
hankkeilla ja vaatimuksilla voi olla vaikutus myös konsernin tulevaan pääsyyn markkinoille, sen tuotteiden kysynnän kasvuun ja
tuotekehitysvaatimuksiin.
Stora Enso integroi vuonna 2022 TCFD:n suositukset yhä tiiviimmin strategiaansa ja riskienhallintaprosessiinsa.
Konsernihallinnointi Stora Ensossa
Stora Enso noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2020. Hallinnointikoodi on
luettavissa osoitteessa www.cgfinland.fi. Stora Enso noudattaa myös Ruotsin hallinnointikoodia lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka on
mainittu Selvityksessä Stora Enson hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä liitteessä 1. Poikkeukset johtuvat eroista ruotsalaisessa ja
suomalaisessa lainsäädännössä, hallinnointikoodissa ja -käytännöissä, ja niiden osalta Stora Enso noudattaa kotimaansa käytäntöjä.
Ruotsin hallinnointikoodin on julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta, ja se on luettavissa osoitteessa www.corporategovernanceboard.se.
Oikeudenkäynnit
Ehdolliset velat
Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden
myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaololle saadaan
vahvistus vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin konsernin hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu.
Tilintarkastamaton
16
Stora Enso on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät
lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että näillä menettelyillä kokonaisuutena ennen mahdollisia
vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.
Euroopan komission tutkinta
Kuten Stora Enson 12.10.2021 julkaistussa pörssitiedotteessa kerrottiin, Euroopan komissio teki lokakuussa tarkastuksia sellumarkkinoilla
toimivien yhtiöiden toimitiloissa useissa jäsenvaltioissa. Stora Enso oli osa Euroopan komission tarkastusta, ja Suomen kilpailu- ja
kuluttajaviranomainen suoritti tarkastuksen yhtiön pääkonttorissa Helsingissä.
Stora Enso tekee täyttä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Kuten komissio totesi, tällaisten tarkastusten suorittaminen ei tarkoita sitä,
että tarkastuksen kohteena olevat yhtiöt olisivat syyllistyneet kilpailun vastaiseen toimintaan, eikä se itsessään ennakoi tutkinnan
lopputulosta.
Stora Ensoa sitovat tiukat salassapitoa koskevat säännöt käynnissä olevaa Euroopan komission tutkimusta koskevien tietojen osalta,
eikä yhtiö voi näin ollen esittää arvioita tai spekulaatioita siitä, miten tutkimus etenee tai mikä sen lopputulos tulee olemaan.
Oikeudenkäynnit Latinalaisessa Amerikassa
Veracel
Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion Veracelin
toiminnalle myöntämät luvat eivät olleet päteviä. Tuomari myös määräsi Veracelin ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin, kuten luonnonmetsän
istuttamiseen osaan Veracelin puuviljelmistä. Lisäksi yhtiölle määrättiin mahdollinen, päätöshetkellä 20 milj. Brasilian realin (3 milj. euron)
sakko. Veracel kyseenalaistaa päätöksen ja on tehnyt siitä valituksen. Veracel toimii täysin kaikkien Brasilian lakien mukaisesti ja on saanut
asiaankuuluvilta viranomaisilta kaikki tarvittavat ympäristö- ja liiketoimintaluvat teollisuustoiminnoille ja puuviljelmille. Marraskuussa 2008
tuomioistuin lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa. Veracel ja Stora Enso eivät ole tehneet kirjanpidollisia varauksia metsänistutusten tai
mahdollisen sakon vuoksi.
Muutokset konsernin johdossa
René Hansen nimitettiin brändi- ja viestintäjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Hän siirtyy Stora Ensoon Yara Internationalin
brändijohtajan paikalta. Hän aloitti helmikuussa 2022 ja seuraa tehtävässä viestinnästä ja markkinoinnista vastannutta Ulrika Liljaa, joka
jätti tehtävänsä Stora Ensossa syyskuussa.
Johanna Hagelberg nimitettiin Biomaterials-divisioonan johtajaksi joulukuussa. Hän toimi aiemmin hankintatoimesta ja logistiikasta
vastaavana johtajana Stora Ensossa. Biomaterials-divisioonan edellinen johtaja Markus Mannström jätti tehtävänsä Stora Ensossa
joulukuussa.
Osakepääoma
Stora Ensolla on kaksi osakesarjaa: A ja R. Kaikki osakkeet oikeuttavat saman suuruiseen osinkoon, mutta äänioikeudessa on eroja.
Yhtiökokouksessa A-osakkeiden omistajalla on yksi ääni edustamaansa osaketta kohti. R-osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen
kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni.
Vuoden 2021 aikana yhteensä 10 366 A-sarjan R-sarjaan muunnettua osaketta merkittiin kaupparekisteriin. Stora Enson liikkeeseen
laskemia A-sarjan osakkeita oli 176 244 049 kappaletta ja R-sarjan osakkeita 612 375 938 kappaletta 31.12.2021. Yhtiön omistuksessa ei
ollut sen omia osakkeita. Stora Enson liikkeeseen laskettuja osakkeita oli yhteensä 788 619 987. Osakkeiden äänimäärä oli vähintään
237 481 642.
Stora Enson hallituksella on valtuutus päättää Stora Enson R-sarjan omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista. Valtuutuksen
nojalla hankittavien sekä liikkeeseen laskettavien omien osakkeiden määrä on enintään 2 000 000 kappaletta, mikä vastaa noin 0,25
prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja 0,33 prosenttia kaikista yhtiön R-sarjan osakkeista.
Tilintarkastamaton
17
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2021
Äänimäärän mukaan
A-osakkeet
R-osakkeet
% osakekannasta
% äänistä
1 Solidium Oy1
62 655 036
21 792 540
10,7 %
27,3 %
2 FAM AB2
63 123 386
17 000 000
10,2 %
27,3 %
3 KELA
23 825 086
3,0 %
10,0 %
4 Ilmarinen
4 172 492
17 749 856
2,8 %
2,5 %
5 Varma
5 163 018
1 140 874
0,8 %
2,2 %
6 MP-Bolagen i Vetlanda AB
4 885 000
1 000 000
0,7 %
2,1 %
7 Elo
2 000 000
7 441 225
1,2 %
1,2 %
8 Stiftelsen Erik Johan Ljungbergs Utbildningsfond
1 780 540
2 336 224
0,5 %
0,8 %
9 SEB Investment Management
9 919 387
1,3 %
0,4 %
10 Stiftelsen Bergslagets sjuk- och hälsovårdskassa
626 269
1 609 483
0,3 %
0,3 %
11 Valtion eläkerahasto
5 000 000
0,6 %
0,2 %
12 Unionen
3 332 750
0,4 %
0,1 %
13 Svenska litteratursällskapet i Finland
3 000 000
0,4 %
0,1 %
14 Avanza Pension Insurance
146 151
1 324 521
0,2 %
0,1 %
15 SEB AB, Luxembourg Branch
2 177
2 071 635
0,3 %
0,1 %
Yhteensä
168 379 155
94 718 495
33,4 %
74,9 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet3
75 090 688
483 768 342
70,9 %
52,0 %
1 Kokonaan Suomen valtion omistama.
2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu.
3 Lähde: Euroclear Finland.
Lista on koottu Euroclear Finlandin ja Euroclear Swedenin toimittaman osakastiedon sekä Citibank, N.A.:n (Citi) ylläpitämän tietokannan perusteella. Nämä tiedot sisältävät ainoastaan
suoraan rekisteröidyt omistukset, joten tiettyjä hallintarekisteröityjä tai pankkiiriliikkeiden tileillä olevia omistuksia (jotka voivat olla huomattaviakin) ei voida sisällyttää. Tästä syystä lista on
epätäydellinen.
Omistusmääräjakauma 31.12.2021
Lukumäärän mukaan, A-osake
Osakkeenomistajat
% osakkeenomistajista
Osakkeet
% osakkeista
1–100
6 068
57,00 %
244 818
0,10 %
101–1 000
3 994
37,50 %
1 418 159
0,80 %
1 001–10 000
543
5,10 %
1 248 051
0,70 %
10 001–100 000
26
0,20 %
525 222
0,30 %
100 001–1 000 000
1
134 144
0,10 %
1 000 001–
7
0,10 %
172 673 655
98,00 %
Yhteensä
10 639
100,00 %
176 244 049
100,00 %
Lukumäärän mukaan, R-osake
Osakkeenomistajat
% osakkeenomistajista
Osakkeet
% osakkeista
1–100
14 206
34,30 %
707 943
0,10 %
101–1 000
20 948
50,60 %
8 508 098
1,40 %
1 001–10 000
5 689
13,80 %
15 163 846
2,50 %
10 001–100 000
442
1,10 %
11 968 082
2,00 %
100 001–1 000 000
66
0,20 %
20 903 216
3,40 %
1 000 001 –
23
0,10 %
555 124 753
90,70 %
Yhteensä
41 374
100,00 %
612 375 938
100,00 %
Lähde: Euroclear Finland
Tämä taulukko sisältää vain suoraan rekisteröidyt omistukset Euroclear Finlandissa. Esim. Stora Enson ruotsalaiset osakkeenomistajat ovat tässä taulukossa hallintarekistereitä
ylläpitävien pankkien kautta.
Omistusjakauma 31.12.2021
% osakekannasta
% äänistä
Solidium Oy1
10,7 %
27,3 %
FAM AB2
10,2 %
27,3 %
KELA
3,0 %
10,0 %
Suomalaiset yhteisöt (pl. Solidium ja KELA)
11,3 %
8,2 %
Ruotsalaiset yhteisöt (pl. FAM)
5,5 %
4,8 %
Suomalaiset yksityiset osakkeenomistajat
3,8 %
2,3 %
Ruotsalaiset yksityiset osakkeenomistajat
4,2 %
2,7 %
ADR-todistusten haltijat
1,8 %
0,6 %
Hallintarekisteröidyt (muut kuin suomalaiset/ruotsalaiset) osakkeenomistajat
49,6 %
16,7 %
1 Kokonaan Suomen valtion omistama
2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu
Näkymät
Globaalit megatrendit – kuten lisääntynyt ympäristötietoisuus, entistä vahvempi keskittyminen ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä
digitalisaatio – tukevat Stora Enson strategiaa ja yhtiön uusiutuvien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntää niin lyhyellä kuin pitkällä
aikavälillä.
Yleinen makrotalousympäristö ja pandemia aiheuttavat edelleen epävarmuutta. Stora Enson tuotteiden kysyntä tukee kuitenkin kaikkien
divisioonien hyvää kaupallista toimintaa. Yhtiö hallitsee volatiliteettia muun muassa hinnoittelulla, joustavalla hankinnalla ja logistiikalla sekä
suojaustoimien avulla.
Tilintarkastamaton
18
Tulosohjeistus
Stora Enson vuoden 2022 operatiivisen liiketuloksen arvioidaan olevan suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden 2021 operatiivisen
liiketuloksen (1 528 milj. euroa).
Lyhyen aikavälin riskit
Koronaviruspandemia ja sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset ovat edelleen kriittinen uhka maailmalle ja Stora Enson
liiketoimintaympäristölle. Maailmanlaajuinen eriarvoisuus rokotteiden saatavuudessa ja uudet sulut ja rajoitukset monissa maissa uusien
virusmutaatioiden leviämisen hillitsemiseksi voivat pahentaa sosiaalista murrosta ja hidastaa talouden elpymistä ja kysyntää.
Kasvavat geopoliittiset jännitteet ja erot voivat hidastaa talouskasvua ja heikentää kuluttajien luottamusta.  Myös kansainvälisen
oikeuden ja yhteistyön rajoja testataan yhä enemmän jännittyneillä geopoliittisilla alueilla, kuten Venäjän ja Ukrainan rajalla ja Taiwanin
salmessa. Suurten konfliktien riski ja vakavat markkinahäiriöt ovat lisääntyneet lyhyellä aikavälillä.
Raaka-aineiden, energian ja logistiikan hinnat sekä kuljetuspalvelujen satavuus pysyvät epävakaina myös jatkossa jatkuvien
toimitusketjun häiriöiden vuoksi. Näitä ovat Euroopan ja Venäjän välisten jännitteiden lisääntyminen, Kiinan energiapula sekä fossiilisiin
polttoainevarastoihin kohdistuvien investointien vähenemisen aiheuttamat haasteet. Tällä voi olla olennainen vaikutus Stora Ensoon, koska
nopeat muutokset raakapuun, keräyspaperin ja muiden raaka-aineiden kustannuksissa tai saatavuudessa sekä energia- ja
kuljetuskustannukset voivat vaikuttaa merkittävästi Stora Enson toiminnalliseen ja taloudelliseen tulokseen.
Lisäksi markkinoiden äkilliset korjausliikkeet, valuuttakurssien lisääntyvä epävakaus ja päämarkkinoiden heikkenevä taloudellinen
tilanne voivat vaikuttaa Stora Enson tulokseen, rahavirtaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Monet näistä riskeistä kasvavat, kun inflaatio on
kiihtynyt monissa maissa pandemiaan liittyvien toimitusketjujen häiriöiden sekä elpyvän kuluttajakysynnän ja korkeampien hyödykkeiden
hintojen vuoksi.
Herkkyysanalyysi
Energiaherkkyysanalyysi: sähkön ja fossiilisten polttoaineiden markkinahintojen 10 %:n nousulla olisi noin 32 milj. euron välitön
negatiivinen vaikutus operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.
Puuraaka-aineen herkkyysanalyysi: puun hintojen 10 %:n nousulla olisi noin 201 milj. euron välitön negatiivinen vaikutus operatiiviseen
liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.
Sellun herkkyysanalyysi: sellun markkinahintojen 10 %:n nousulla olisi noin 150 milj. euron välitön positiivinen vaikutus operatiiviseen
liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.
Kemikaalien ja täyteaineiden herkkyysanalyysi: kemikaalien ja täyteaineiden hintojen 10 %:n nousulla olisi noin 36 milj. euron välitön
negatiivinen operatiiviseen liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.
Energian, puuraaka-aineen, sellun tai kemikaalien ja täyteaineiden hintojen laskun vaikutus olisi vastakkainen.
Valuuttakurssien transaktioriskin herkkyysanalyysi seuraaville 12 kuukaudelle: Yhdysvaltain dollarin arvon 10 %:n vahvistumisella olisi
noin 171 milj. euron välitön positiivinen vaikutus vuotuiseen operatiiviseen liiketulokseen. Ruotsin kruunun 10 %:n vahvistumisen vaikutus
olisi 19 milj. euroa negatiivinen ja Englannin punnan 35 milj. euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus olisi
vastakkainen. Luvut ovat ennen suojausvaikutusta ja oletuksena on, että vain yksittäisessä valuuttakurssissa tapahtuu muutoksia.
Konsernin tuloslaskelma on operatiivisen liikevoiton tasolla altis valuuttakurssimuunnosriskille, jonka arvo on noin 111 milj. euroa kulua
Brasilian realin (BRL) osalta ja noin 83 milj. euroa tuloa Kiinan renminbin (CNY) osalta. Nämä vaikutukset syntyvät ulkomaisista
tytäryhtiöistä ja yhteisyrityksistä, jotka sijaitsevat Brasiliassa ja Kiinassa. Riskivaluutan arvon 10 %:n vahvistuminen vaikuttaisi
operatiiviseen liiketulokseen negatiivisesti 11 milj. euroa Brasilian realin (BRL) ja positiivisesti 8 milj. euroa Kiinan renminbin (CNY) osalta.
Yhtiökokous
Stora Enso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 15.3.2022. Varsinainen yhtiökokous 2022 pidetään poikkeuksellisella
kokousmenettelyllä, joka perustuu Suomen eduskunnan koronaviruspandemian leviämisen rajoittamiseksi hyväksymälle väliaikaislaille.
Yhtiön osakkeenomistajat ja näiden asiamiehet voivat osallistua kokoukseen ja käyttää osakkeenomistajan oikeuksia vain äänestämällä
ennakkoon sekä tekemällä vastaehdotuksia ja esittämällä kysymyksiä ennakkoon. Lisätietoja osoitteessa storaenso.com/yhtiokokous.
Ehdotus osingonmaksusta
Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2021 maksetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta. Hallitus on arvioinut yhtiön
taloudellisen tilanteen ja maksuvalmiuden ennen ehdotuksen tekemistä. Emoyhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia
muutoksia 31.12.2021 jälkeen, emoyhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä eikä ehdotettu osinko vaaranna yhtiön vakavaraisuutta. Stora
Enson osinkopolitiikka on jakaa 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman käyvän arvon muutoksia suhdannekierron aikana. Vuonna 2021
osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli 1,19 euroa.
Emoyhtiön jakokelpoinen pääoma 31.12.2021 oli 1 982 524 873,43 euroa mukaan lukien tilikauden voitto 637 203 729,97 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
Jaetaan osinkoa jakokelpoisista varoista 0,55 euroa/osake eli 788 619 987 osakkeelle enintään 433 740 992,85 euroa. Jakokelpoisiin
varoihin jätetään 1 548 783 880,58 euroa.
Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 17.3.2022 on merkitty joko Euroclear Finland Oy:n pitämään
yhtiön osakasluetteloon tai Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröityjen osakkeiden osalta viimeksi mainitun pitämään omistajaluetteloon.
Euroclear Sweden AB huolehtii osingon maksusta Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröidyille osakkeille ja osinko maksetaan Ruotsin
kruunuina. Citibank N.A. huolehtii osingon maksusta Citibank N.A.:n hallinnoimien ADR-todistusten haltijoille ja osinko maksetaan
Yhdysvaltain dollareina. 
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan arviolta 24.3.2022.
Ei-IFRS-tunnusluvut
Konsernin tärkein ei-IFRS-tunnusluku on operatiivinen liiketulos, jonka avulla arvioidaan segmenttien tuloksia ja ohjataan niille resursseja.
Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä
Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon
muutoksia.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity tavanomaiseen liiketoimintaan. Tavallisimpia
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, omaisuusarvojen arvonalentumiset tai arvonalentumisten
Tilintarkastamaton
19
peruutukset, konserniyhtiöihin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot, suunnitelluista uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset,
ympäristövaraukset, uudelleenjärjestelyistä johtuvat poistojen muutokset ja sakot. Yksittäinen vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä
ilmoitetaan normaalisti erikseen, mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta.
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen, biologisten
hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiiviset muutokset, oikaisut metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintahinnan välisiin eroihin
myyntihetkellä ja Stora Enson osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten veroista ja nettorahoituseristä. Myydyn metsäomaisuuden käyvän
arvon ja hankintamenon välisten erojen oikaisut ovat seurausta siitä, että myydyn metsäomaisuuden kumulatiiviset ei-operatiiviset käyvän
arvon muutokset sisältyivät aiempien kausien IFRS-liikevoittoon (biologiset hyödykkeet) ja muihin laajan tuloksen eriin (metsämaa) ja ne
sisältyvät operatiiviseen liiketulokseen vasta luovutuspäivänä.
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS) on konsernikohtainen tapa esittää liiketoiminnan rahavirta alkaen operatiivisesta
EBITDAsta liiketuloksen sijaan.
Rahavirtaan investointien jälkeen (ei-IFRS) kuuluvat liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS), pois lukien investoinnit aineettomiin ja aineellisiin
hyödykkeisiin, biologisiin hyödykkeisiin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
Luettelo ei-IFRS-luvuista esitetään tämän raportin lopussa.
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto,
operatiivinen ROCE (%)
100  x
Operatiivinen liiketulos
Sijoitettu pääoma1, 2
Operatiivinen sidotun pääoman tuotto,
operatiivinen ROOC (%)
100  x
Operatiivinen liiketulos
Sidottu pääoma2
Oman pääoman tuotto, ROE (%)
100  x
Katsauskauden tulos
Oma pääoma yhteensä2
Korolliset nettovelat
Korolliset velat - korolliset saamiset
Nettovelkaantumisaste
Korolliset nettovelat
Oma pääoma3
Tulos/osake (EPS)
Katsauskauden tulos3
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osinkosuhde ilman käyvän arvon muutoksia,
100  x
Osakekohtainen osinko
EPS ilman käyvän arvon muutoksia
Efektiivinen osinkotuotto, %
100  x
Osakekohtainen osinko
Osakkeen päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E) ilman  käyvän arvon
muutoksia
Osakkeen päätöskurssi
EPS ilman käyvän arvon muutoksia
Operatiivinen liiketulos
Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä
Stora Enson osuus osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta ilman
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia.
Operatiivinen EBITDA
Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden arvonalentumisia, aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumista, vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja
käyvän arvon muutoksia. Määritelmä sisältää vastaavat osuudet osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta.
Nettovelan suhde edellisten 12 kk
operatiiviseen EBITDAan
Korolliset nettovelat
Edellisten 12 kuukauden operatiivinen EBITDA
Kiinteät kulut
Kunnossapito, henkilöstö, muut hallinnolliset kulut, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia
eriä ja käyvän arvon muutoksia
Edelliset 12 kuukautta
Raportointikauden päätöstä edeltävät 12 kuukautta
TRI (Total recordable incidents) ‑taajuus
Lääketieteellistä hoitoa vaatineiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti
1 Sijoitettu pääoma = sidottu pääoma – nettoverovelka
2 Katsauskauden keskiarvo
3 Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus
Tilintarkastamaton
20
Ei-IFRS-tunnusluvut
Operatiivinen EBITDA
Operatiivinen EBITDA, %
Operatiivinen liiketulos
Operatiivinen liiketulos, %
Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
ja käyvän arvon muutoksia
Investoinnit
Investoinnit ilman investointeja biologisiin hyödykkeisiin
Sijoitettu pääoma
Poistot ja käyvän arvon muutokset ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
Tulos/osake, ilman käyvän arvon muutoksia
Nettovelan suhde edellisten 12 kk operatiiviseen EBITDAan
Kiinteät kustannukset /liikevaihto
Operatiivinen ROOC
Operatiivinen liiketoiminnan rahavirta
Rahavirta investointien jälkeen
Tilintarkastamaton
21
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2021
2020
Liikevaihto
3
10 164
8 553
Liiketoiminnan muut tuotot
5
345
147
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
122
-84
Materiaalit ja palvelut
-5 936
-5 043
Toimituskulut ja komissiot
-939
-806
Henkilöstökulut
6
-1 351
-1 270
Liiketoiminnan muut kulut
5
-610
-394
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
13
143
-1
Biologisten hyödykkeiden nettomuutos
12
328
428
Poistot ja arvonalentumiset
10
-697
-609
Liiketulos
3
1 568
922
Rahoitustuotot
8
42
19
Rahoituskulut
8
-190
-168
Tulos ennen veroja
1 419
773
Tuloverot
9
-151
-156
Tilikauden tulos
1 268
617
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
18
1 266
626
Määräysvallattomille omistajille
19
3
-9
Tilikauden tulos
1 268
617
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa
32
1,61
0,79
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa
32
1,60
0,79
22
Konsernin laaja tuloslaskelma
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2021
2020
Tilikauden tulos
1 268
617
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset käypään arvoon muissa laajan tuloksen erissä
14
501
-136
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset tappiot ja voitot
20
126
20
Metsämaan uudelleenarvostus
12
225
1 504
Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus muista laajan tuloksen eristä
13
16
12
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
9
-68
-315
800
1 086
Erät, joita voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Kertyneet muuntoerot
28
56
-143
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat
28
14
16
Rahavirran suojaukset ja suojauskulut
27
-35
54
Määräysvallattomien omistajien osuus muista laajan tuloksen eristä
19
-3
1
Tuloverot eristä, joita voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
9
9
-15
42
-87
Laaja tulos yhteensä
2 110
1 616
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
2 110
1 625
Määräysvallattomille omistajille
19
0
-9
Laaja tulos yhteensä
2 110
1 616
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.
23
Konsernin tase
31.12.
Milj. euroa
Liite
2021
2020
Varat
Liikearvo
O
11
282
281
Muut aineettomat hyödykkeet
O
11
124
134
Aineelliset hyödykkeet
O
11
5 060
5 007
Käyttöoikeusomaisuuserät
O
11
441
452
11
5 907
5 874
Metsäomaisuus
O
12
6 747
6 256
Biologiset hyödykkeet
O
12
4 547
4 250
Metsämaa
O
12
2 201
2 005
Päästöoikeudet
O
15
137
36
Osakkuus- ja yhteisyritykset
O
13
580
456
Noteeratut arvopaperit
I
14
13
16
Noteeraamattomat arvopaperit
O
14
905
401
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
I
26
51
93
Laskennalliset verosaamiset
T
9
143
117
Muut pitkäaikaiset varat
O
15
34
28
Pitkäaikaiset varat
14 517
13 276
Vaihto-omaisuus
O
16
1 478
1 270
Verosaamiset
T
17
14
Operatiiviset saamiset
O
17
1 449
1 145
Korolliset saamiset
I
26
84
66
Rahavarat
I
1 481
1 661
Lyhytaikaiset varat
4 509
4 155
Varat yhteensä
19 026
17 431
Oma pääoma ja velat
Osakepääoma
18
1 342
1 342
Ylikurssirahasto
77
77
Käyvän arvon rahasto
2 175
1 506
Kertyneet muuntoerot
28
-195
-267
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
633
633
Kertyneet voittovarat
5 385
4 891
Tilikauden tulos
1 266
626
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
10 683
8 809
Määräysvallattomien omistajien osuus
19
-16
-16
Oma pääoma yhteensä
10 666
8 793
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet
O
20
347
473
Varaukset
O
22
91
102
Laskennalliset verovelat
T
9
1 430
1 332
Pitkäaikaiset korolliset velat
I
26
3 313
3 822
Pitkäaikaiset operatiiviset velat
O
23
13
13
Pitkäaikaiset velat
5 195
5 743
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus
I
26
180
472
Korolliset velat
I
26
444
456
Käytössä olevat luottolimiitit
I
26
1
6
Varaukset
O
22
139
46
Operatiiviset velat
O
23
2 339
1 837
Verovelat
T
9
61
78
Lyhytaikaiset velat
3 165
2 895
Velat yhteensä
8 360
8 637
Oma pääoma ja velat yhteensä
19 026
17 431
O-kirjaimella merkityt erät sisältyvät sidottuun pääomaan. I-kirjaimella merkityt erät sisältyvät korollisiin nettovelkoihin. T-kirjaimella merkityt erät sisältyvät nettoverovelkaan.
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.
24
Konsernin rahavirtalaskelma
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2021
2020
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
1 268
617
Oikaisuerät:
Verot
9
151
156
Poistot ja arvonalentumiset
10
697
609
Biologisten hyödykkeiden arvonmuutokset
12
-328
-428
Osakekannustimien käyvän arvon muutos
3
-4
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
13
-143
1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä sijoitusten myyntivoitot/-tappiot 1
5
-54
-2
Nettorahoituserät
8
149
150
Muut oikaisut
17
15
Osinkotuotot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
13
16
36
Saadut korot
2
2
Maksetut korot
-123
-122
Muut rahoituserät, netto
-19
-13
Maksetut tuloverot
9
-136
-82
Nettokäyttöpääoman muutos ilman ostettuja tai myytyjä liiketoimintoja
-25
195
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat
1 476
1 128
Investointien rahavirta
Osakkuus- ja yhteisyritysosuuksien hankinnat
13
-6
-2
Noteeraamattomien arvopapereiden hankinnat
14
-1
-14
Rahavirta tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan myynnistä vähennettynä myydyillä rahavaroilla
4
55
-3
Rahavirta osakkuus- ja yhteisyritysten osakkeiden myynnistä
13
47
0
Rahavirta noteeraamattomien arvopapereiden myynnistä
14
0
1
Rahavirta aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä
11
105
17
Investoinnit aineellisiiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
3, 11
-565
-582
Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin
12
-79
-79
Pitkäaikaisten saamisten nettomuutos
-4
-18
Investointeihin käytetyt nettorahavarat
-449
-681
Rahoitusten rahavirta
Uusien pitkäaikaisten lainojen nostot
26
19
1 081
Pitkäaikaisten lainojen ja vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
26
-940
-399
Lyhytaikaisten lainojen muutos
26
-59
-99
Maksetut osingot
-237
-223
Omien osakkeiden osto
-3
-6
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat
-1 220
354
Rahavarojen nettomuutos
-193
801
Muuntoerot
18
-9
Rahavarat tilikauden alussa, netto
1 655
863
Rahavarat tilikauden lopussa, netto
1 480
1 655
Rahavarat tilikauden lopussa2
1 481
1 661
Käytössä olevat luottolimiitit vuoden lopussa
-1
-6
Rahavarat tilikauden lopussa, netto
1 480
1 655
1 Erä sisältää kertyneen muuntoeron purkamisen
2 Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset, talletukset sekä muut varat, joiden alkuperäinen maturiteetti on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät
lyhytaikaisiin velkoihin.
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.
25
Konsernin rahavirtalaskelma
Rahavirtalaskelman liitetiedot
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2021
2020
Nettokäyttöpääoman muutos:
Varastojen muutos
-196
101
Korottomien saamisten muutos:
Lyhytaikaiset
-305
118
Pitkäaikaiset
-7
0
Korottomien velkojen muutos:
Lyhytaikaiset
491
-25
Pitkäaikaiset
-7
0
Nettokäyttöpääoman muutos ostetuilla tai myydyillä liiketoiminnoilla netotettuna
-25
195
Rahavarat ja pankkisaamiset:
Käteisvarat
946
828
Muut rahavarat
535
833
Rahavarat ja pankkisaamiset
1 481
1 661
Ei-kassavaikutteiset investoinnit
Investoinnit yhteensä, poislukien käyttöoikeusomaisuuserät
576
589
Maksetut investoinnit
-565
-582
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ei-kassavaikutteiset lisäykset
11
8
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntien rahavirta
Käteissuoritus
4
67
-1
Myytyjen yritysten rahavarat
4
-12
-2
Myyntien nettorahavirta
55
-3
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.
26
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Käyvän arvon rahasto
Milj. euroa
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto ja
vara-
rahasto
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Vaiheittai-
sen
hankinnan
uudelleen-
arvostuk-
sen
ylijäämä
Oman
pääoman
ehtoiset
sijoitukset
muissa
laajan
tuloksen
erissä
Rahavirran
suojaukset
Uudelleen-
arvostus-
rahasto
Muut laajan
tuloksen
erät
osakkuus-
ja
yhteisyrityk
sissä
Kertyneet
muunto-
erot ja
nettosijoi-
tusten
suojaukset
ja lainat
Kertyneet
voittovarat
Jakautu-
minen
emoyhtiön
omistajille
Määräys-
vallatto-
mien
omistajien
osuus
Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020
1 342
77
633
4
413
-20
-136
5 116
7 429
-7
7 423
Tilikauden tulos
626
626
-9
617
Muut laajan tuloksen erät ennen
veroja
-136
54
1 504
12
-127
20
1 328
1
1 329
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä
tulovero
-1
-11
-310
-4
-5
-330
-330
Laaja tulos yhteensä
-137
43
1 195
12
-131
642
1 625
-9
1 616
Osinko
-237
-237
-237
Yritysostot ja myynnit
-4
4
Omien osakkeiden osto
-6
-6
-6
Osakeperusteiset maksut
6
-8
-3
-3
Oma pääoma 31.12.2020
1 342
77
633
277
23
1 195
12
-267
5 518
8 809
-16
8 793
Tilikauden tulos
1 266
1 266
3
1 268
Muut laajan tuloksen erät ennen
veroja
501
-35
225
16
70
126
903
-3
900
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä
tulovero
1
8
-46
2
-22
-59
-59
Laaja tulos yhteensä
501
-27
179
16
72
1 369
2 110
2 110
Osinko
-237
-237
-237
Yritysostot ja myynnit
Omien osakkeiden osto
-3
-3
-3
Osakeperusteiset maksut
3
3
3
Oma pääoma 31.12.2021
1 342
77
633
778
-4
1 373
29
-195
6 650
10 683
-16
10 666
27
Tilinpäätöksen liitetiedot
Liite 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Päätoiminnot
Stora Enso Oyj (jäljempänä ”yhtiö”) on suomalainen, Suomen lakien mukainen julkinen osakeyhtiö, jonka rekisteröity osoite on
Salmisaarenaukio 2, 00180 Helsinki, Suomi. Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä ja Tukholmassa. Stora Enso Oyj:n ja sen
tytäryritysten (yhdessä ”Stora Enso” tai ”konserni”) liiketoiminta jakautuu seuraaviin raportoitaviin segmentteihin: Packaging Materials,
Packaging Solutions, Biomaterials, Wood Products, Forest, Paper ja Muut-segmentti. Konsernin päämarkkina-alue on Eurooppa, ja
liiketoiminta laajenee jatkuvasti Aasiassa ja Etelä- Amerikassa.
Yhtiön hallitus on 27.1.2022 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Laadintaperiaatteet
Stora Enson konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionin käyttöön ottaman kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti
(International Financial Reporting Standards, IFRS). Käytäntö sisältää kansainväliset tilinpäätösstandardit (IAS) sekä International
Financial Reporting Interpretations Committeen (IFRIC) tulkinnat. Stora Enson konsernitilinpäätöksen tiedot perustuvat alkuperäisiin
hankintamenoihin, lukuun ottamatta tilinpäätöksen laskentastandardeissa mainittuja poikkeuksia. Laatimisperiaatteet on esitetty
yksityiskohtaisesti niihin liittyvissä liitetiedoissa ja joidenkin poikkeusten osalta tässä liitetiedossa. Konsernitilinpäätös esitetään
euroissa, joka on emoyhtiön toimintavaluutta.
Kaikki tämän konsernitilinpäätöksen luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Tästä syystä luvut eivät
välttämättä täsmää esitettyjen summien kanssa ja saattavat poiketa myös aiemmin julkaistuista taloudellisista tiedoista.
Vuonna 2021 voimaan tulleet uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat
Konserni on soveltanut seuraavia uusia ja muutettuja standardeja ja tulkintoja, jotka ovat olleet voimassa 1.1.2021 alkaen:
Muutokset standardeihin IFRS 9, IAS 39, IFRS 7, IFRS 4 ja IFRS 16 - viitekorkouudistus – vaihe 2.  Muutokset liittyvät
rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vuokrasopimusvelkojen muutoksiin, joihinkin suojauslaskentavaatimuksiin ja tietojen
raportoimisvaatimuksiin IFRS 7 -standardin osalta. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2021. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta
konserniin.
Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset: koronaviruspandemiaan liittyvät vuokrahelpotukset. Muutos vapauttaa vuokralle
ottajat vaatimuksesta arvioida kunkin muutoksen kohdalla erikseen, onko koronaviruspandemiaan liittyvässä
vuokrahelpotuksessa kyse vuokrasopimuksen muutoksesta. Muutosta sovelletaan 1.6.2020 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin.
Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konserniin.
Muilla standardeilla, standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai
julkaistaviin tietoihin.
Muutokset laadintaperiaatteissa
Pilvipalveluihin liittyvät menot
Stora Enso on muuttanut laadintaperiaatteitaan vastaamaan agendapäätöstä 2, joka liittyy IAS 38:aan Aineettomat hyödykkeet:
pilvipalvelusta aiheutuvat konfigurointi- tai räätälöintimenot. Toinen agendapäätös liittyy siihen, miten asiakkaan tulisi käsitellä
konfigurointi- ja räätälöintimenoja toimittajan pilvipalveluna tuottaman ohjelmiston osalta SaaS-järjestelyssä. Se sisältää ohjeistuksen
siitä, milloin konfigurointi- ja räätälöintimenot kirjataan aineettomaksi hyödykkeeksi, milloin kuluksi ja milloin ne katsotaan
ennakkomaksuksi. Muutoksilla laadintaperiaatteisiin ei ole merkittävää vaikutusta Stora Enson konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin
tietoihin päättyneellä tai sitä edeltävillä tilikausilla.
Muutokset segmenttiraportoinnissa
Stora Enso on muuttanut tiettyjen konsernioikaisujen esittämistapaa segmenttiraportoinnissa 1.1.2021 alkaen. Kun Stora Enson
yritykset myyvät materiaaleja ja valmiita tuotteita konsernin muille yrityksille ja osa myydyistä eristä on vastaanottavan yrityksen
varastossa raportointikauden lopussa, sisäinen voitto eliminoidaan konserniluvuista. Aiempien esittämisperiaatteiden mukaan sisäinen
voitto on eliminoitu kokonaan segmenttitasolla.
Tämä sisäinen voitto eliminoidaan 1.1.2021 alkaen segmenttiluvuista vain siinä määrin kuin voitto on täysin sisäinen yksittäiselle
segmentille. Segmenttien välisistä liiketoimista syntyviä sisäisiä varastovoittoja ei eliminoida segmenttiluvuista, vaan eliminointi tehdään
konsernitasolla. Uuden esittämistavan katsotaan heijastavan paremmin divisioonakohtaista tulosta. Vertailutietoja on oikaistu
vastaavasti. Uusi esittämistapa ei vaikuta konsernin kokonaislukuihin.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Stora Enso Oyj:n lisäksi kaikki konsernin määräysvallassa olevat yhtiöt. Määräysvalta toteutuu
kun:
konsernilla on valta sijoituskohteessa,
konserni altistuu muuttuville tuotoille tai sillä on oikeus muuttuviin tuottoihin osallisuutensa perusteella sijoituskohteessa ja
konsernilla on kyky käyttää valtaansa tuottoihinsa vaikuttaakseen.
Jos tiedot ja olosuhteet viittaavat siihen, että edellä mainituissa kolmessa määräysvaltaelementissä on tapahtunut muutoksia,
konserni arvioi määräysvaltansa sijoituskohteessa uudelleen. Yritysostot kirjataan hankintamenetelmällä siten, että ostettu yritys
yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun määräysvalta tytäryhtiöön syntyy. Yritysmyynneissä puolestaan myytävä
yritys on mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes määräysvalta menetetään. Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot on
esitetty liitteessä 30 (Konserniyhtiöt 31.12.2021).
28
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäinen voitonjako
eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden, yhteisjärjestelyiden ja osakkuus- ja yhteisyritysten tilinpäätösten
laatimisperiaatteet muutetaan tarvittaessa Stora Enson laatimisperiaatteiden mukaisiksi.
Osakkuus- ja yhteisyritykset, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen
pääomaosuusmenetelmällä.  Nämä yritykset ovat sijoituksia, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa.
Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa valtaa osallistua yhtiön taloudelliseen ja operatiiviseen päätöksentekoon ilman määräysvaltaa tai
yhteistä määräysvaltaa kyseiseen päätöksentekoon. Lisätietoa esitetään liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset).
Yhteinen määräysvalta on järjestelyn määräysvallan sopimusperusteista jakamista, joka toteutuu ainoastaan silloin, kun kyseessä
olevaa toimintaa koskeva päätös vaatii määräysvallan jakavien osapuolten yksimielisen hyväksynnän. Yhteiset toiminnot ovat
yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolilla, joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyyn, on oikeus järjestelyyn liittyviin varoihin ja velkoja
koskevia velvoitteita. Yhteisyritykset ovat yhteisjärjestelyitä, jossa kumppaneilla, joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyyn, on
oikeuksia järjestelyyn liittyvään nettovarallisuuteen.
Konsernilla on kaksi yhteistä toimintoa: Veracel ja Montes del Plata. Stora Enson omistusosuus molemmissa yhtiöissä on 50 %.
Yhteiset toiminnot perustuvat osakassopimuksiin, jotka antavat Stora Ensolle oikeuden osuuteen tuotoista ja saattavat konsernin
välillisesti vastuuseen veloista, sillä konsernin kyky maksaa sellusta vaikuttaa velkojen rahoitukseen.Yhteisen toiminnon osapuolena
konserni kirjaa oman osuutensa yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista, kuluista ja kassavirroista. Osuus määritellään kunkin
yhteisen toiminnon osapuolen oikeutena varoihin ja velvoitteisiin velkojen osalta.
Veracel on Stora Enson ja Suzanon yhteisomistuksessa oleva Brasiliassa sijaitseva yhtiö. Sellutehdas tuottaa 1,2 milj. tonnia
valkaistua eukalyptussellua vuodessa. Molemmilla omistajilla on oikeus puoleen tehtaan tuotannosta. Eukalyptus hankitaan
pääasiassa yhtiön omilta viljelmiltä. Tehtaan tuotanto käynnistyi toukokuussa 2005.
Montes del Plata on Stora Enson ja Araucon yhteisomistuksessa oleva Uruguayssa sijaitseva yhtiö. Montes del Platan
sellutehtaan vuotuinen kapasiteetti on 1,4 milj. tonnia valkaistua eukalyptussellua. Stora Enson osuus, 0,7 milj. tonnia,
myydään kokonaisuudessaan markkinaselluksi. Eukalyptus hankitaan pääasiassa yhtiön omilta viljelmiltä. Tehdas aloitti
tuotannon kesäkuussa 2014.
Tuloutusperiaatet
Liikevaihto sisältää tuotteiden, raaka-aineiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot oikaistuina välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä
ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen tai palvelun
määräysvalta siirtyy asiakkaalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä,
jona tuote on toimitettu sovitun toimituslausekkeen mukaisesti asiakkaalle.
Stora Enson toimitusehdot perustuvat Incoterms 2020 -toimituslausekekokoelmaan, joka on Kansainvälisen kauppakamarin
julkaisema toimituslausekkeiden määritelmien kokoelma. Konsernin myyntiä koskevat yleisimmät toimituslausekkeet ovat:
D-lausekkeet, joiden mukaan konsernin on toimitettava tuotteet ostajalle sovittuun paikkaan valitun säännön mukaisesti.
Tällöin myynnin toteutumishetki on toimitus ostajalle.
C-lausekkeet, joiden mukaan konserni järjestää ja maksaa kuljetuksen sovittuun määräpaikkaan sekä maksaa tietyt muut
kulut. Konsernin vastuu tuotteista kuitenkin päättyy, kun tuotteet on luovutettu rahdinkuljettajalle käytettävän lausekkeen
mukaisesti. Myynti katsotaan toteutuneeksi, kun myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle sovittuun määräpaikkaan
kuljettamista varten.
F-lausekkeet, joiden mukaan ostaja järjestää kuljetuksen ja vastaa siitä. Myynnin toteutumishetki on tuotteiden toimittaminen
ostajan palkkaamalle kuljettajalle sovittuun paikkaan.
Jos paikalliset säännöt johtavat yllä olevista säännöistä poikkeavaan laskutukseen, tämän ennakkotuoton vaikutus on laskettu ja
oikaistu. Stora Enson liikevaihto koostuu pääosin tuotteiden myynnistä, ja tuotto kirjataan tyypillisesti silloin, kun Stora Enso siirtää
näiden tuotteiden määräysvallan asiakkaalle. Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Lisätietoja Stora Enson
päätoiminnoista, joista konserni luo tuottonsa ja joiden mukaan liikevaihto eritellään, esitellään liitteessä 3 (Tiedot segmenteittäin).
Muut kuin euromääräiset liiketoimet
Muut kuin euromääräiset liiketoimet kirjataan toteutumispäivän kurssiin. Kunkin kuukauden päättyessä muut kuin euromääräiset
saamiset ja velat arvostetaan kuukauden lopun kurssiin. Liiketapahtumien valuuttakurssierot esitetään vastaavilla tuloslaskelmariveillä
liikevoitossa ja rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssierot esitetään nettomääräisinä rahoitustuotoissa ja -kuluissa, paitsi silloin, kun
ne täyttävät rahavirtasuojausten, nettoinvestointien suojauksen tai nettoinvestointilainojen kriteerit ja kirjataan omaan pääomaan. Ei-
monetaaristen rahoitusvarojen, kuten oman pääoman ehtoisten sijoitusten käypään arvoon arvostaminen muiden laajan tuloksen erien
kautta, muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan.
Raportointivaluutan muunto
Konserniyhtiöiden, joiden toiminta- ja tilinpäätösvaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan
tilikauden keskikurssin mukaan. Näiden yhtiöiden taseet muunnetaan raportointivaluuttaan tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Konserni
altistuu valuuttakurssien vaihteluille, jotka liittyvät sijoituksiin euroalueen ulkopuolisissa ulkomaisissa yhtiöissä. Euroalueen ulkopuolella
sijaitseviin tytäryhtiöihin, yhteisiin toimintoihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot ja näitä
sijoituksia tehokkaasti suojaavien rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan suoraan kertyneisiin muuntoeroihin omassa pääomassa.
Lisätietoja esitetään liitteessä 28 (Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus).
Tulevat standardimuutokset, jotka ovat EU:n hyväksymiä mutta eivät olleet voimassa vielä vuonna 2021
Muutokset standardeihin IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen, IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, IAS 37
Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat sekä vuosittaiset parannukset 2018–2020. Muutokset IFRS 3:een sisältävät
vähäisiä päivityksiä standardiin. IAS 16:n muutokset kieltävät yritystä vähentämästä tuotettujen erien myynnistä saatuja
tuottoja aineellisen hyödykkeen kuluista sillä välin, kun yritys valmistelee omaisuuserää sen käyttötarkoitukseen. Muutos IAS
37:ään tarkentaa, että sopimuksen toteuttamisen välittömät kustannukset sisältävät sekä sopimuksen toteuttamiseen liittyvät
lisäkustannukset että allokoinnin muista sopimusten toteuttamiseen välittömästi liittyvistä kustannuksista. Vuosittaiset
parannukset IFRS-standardeihin 2018–2020 sisältävät vähäisiä muutoksia standardeihin IFRS 9, IFRS 16 ja IAS 41.
Muutokset ovat voimassa 1.1.2022 alkaen. Konserni arvioi muutosten vaikutusta.
29
Ei julkaistuja muita standardeja, standardimuutoksia tai tulkintoja, joilla uskoittaisiin olevan merkittävää vaikutusta
konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin.
Tulevat standardimuutokset, jotka eivät olleet voimassa eivätkä EU:n hyväksymiä vielä vuonna 2021
Muutokset IAS 1:een: Tilinpäätöksen esittäminen. Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset selkeyttävät velkojen
luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutos tulee voimaan 1.1.2023. Konserni arvioi näiden muutosten vaikutusta.
Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Laadintaperiaatteet. Muutos edellyttää yrityksiä esittämään olennaiset
laadintaperiaatteensa sen sijaan, että ne esittäisivät merkittävät laadintaperiaatteensa. Muutos tulee voimaan 1.1.2023.
Konserni arvioi näiden muutosten vaikutusta.
Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet: kirjanpidollisten
arvioiden määritelmä. Muutokset sisältävät kirjanpidollisten arvioiden määritelmän ja muita muutoksia IAS 8:aan, jotka
auttavat yrityksiä erottamaan muutokset kirjanpidollisissa arvioissa muutoksista laadintaperiaatteissa. Muutos tulee voimaan
1.1.2023. Konserni arvioi näiden muutosten vaikutusta.
Muutokset IAS 12:een Tuloverot: yksittäisestä liiketoimesta johtuviin velkoihin ja saamisiin liittyvät laskennalliset verot.
Muutokset selventävät, miten yritysten tulee käsitellä liiketoimien, kuten vuokrasopimusten ja käytöstä poistamisesta johtuvien
velvoitteiden, laskennallisia veroja. Pääasiallinen muutos liittyy helpotukseen alkuperäisen kirjaamisen osalta, ja muutoksen
mukaisesti mainittua helpotusta ei sovelleta liiketoimiin, joissa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä syntyvien
vähennyskelpoisten ja väliaikaisten erojen määrä on yhtä suuri. Muutos tulee voimaan 1.1.2023. Konserni arvioi näiden
muutosten vaikutusta.
Muilla julkaistuilla standardeilla, standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei uskota olevan merkittävää vaikutusta
konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin.
Liite 2. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät
epävarmuustekijät
Arvioiden käyttö
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön periaatteiden mukaisesti, yhtiön johdolta edelllytetään arvioita,
harkintaa ja oletuksia. Ne vaikuttavat taseessa rapotointiajankohtana esitettäviin varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen
esittämiseen sekä tilikaudelta esitettäviin tuottoihin ja kuluihin. Näillä arvioilla, harkinnalla ja oletuksilla saattaa olla merkittävä vaikutus
konsernitilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin. Arviot perustuvat kokemukseen ja lukuisiin muihin oletuksiin, joiden uskotaan olevan
asianmukaisia ja heijastavat johdon parhaita arvioita. Todellinen tulos ja ajoitus voivat poiketa arvioista. Arvioita, harkintaa ja oletuksia
tarkastellaan säännöllisesti ja päivitetään, mikäli olosuhteet muuttuvat, tai uusien tietojen myötä. Alla esitetyt erät edustavat aiheita,
joiden arvioihin liittyy eniten epävarmuutta tai jotka vaativat eniten harkintaa.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena raportointiajankohtana
mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, omaisuuserän kerrytettävissä oleva
rahamäärä määritetään ja sitä verrataan sen kirjanpitoarvoon. Omaisuuserän kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi arvioidaan käypä
arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää
kerrytettävissä olevan rahamäärän. Käyttöarvo lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä, joka on herkkä diskonttauskoron sekä
odotettujen tulevien rahavirtojen muutoksille. Lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytettävistä tärkeimmistä oletuksista on liitteessä
10 (Poistot ja arvonalentumiset).
Yhtiön johto uskoo, että määritetyt arvot ja taloudelliset vaikutusajat sekä taustalla olevat oletukset ovat riittävän tarkkoja, vaikka
erilaiset oletukset ja taloudelliset vaikutusajat saattavat vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin. Yrityskaupan yhteydessä
käytetään ulkopuolista neuvonantajaa arvioimaan merkittävien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja ja avustamaan
niiden taloudellisen vaikutusajan määrittämisessä.
Liikearvo
Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle tai niiden ryhmälle allokoitu liikearvo testataan vähintään kerran vuodessa. Kerrytettävissä
oleva rahamäärä lasketaan diskontattujen rahavirtojen menetelmällä (käyttöarvo). Arvonalentuminen kirjataan, mikäli kirjanpitoarvo on
suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Diskontattujen rahavirtojen menetelmässä käytetään arvioita tulevista rahavirroista
jokaisessa rahavirtaa tuottavan yksikön tai niiden ryhmän raportointiyksikössä. Menetelmä sisältää muun muassa arvioita tulevista
hinnoista, tuotantotasoista, kustannuksista, markkinoiden kysynnästä ja tarjonnasta, investoinneista sekä oletuksen keskimääräisestä
painotetusta pääomakustannuksesta. Arvioitujen rahavirtojen nettonykyarvolaskelmissa käytettävä diskonttokorko vastaa parasta
arviota keskimääräisestä painotetusta pääomakustannuksesta.
Konserni on määritellyt vaihteluille herkimmät arviot, joiden muutokset voivat vaikuttaa olennaisesti omaisuuserien tai liikearvon
arvostamiseen ja täten johtaa arvonalentumiseen. Arviot koskevat odotettuja myyntihintoja, operatiivisia kustannuksia ja
diskonttokorkoa. Lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytettävistä tärkeimmistä oletuksista esitetään liitteessä 10 (Poistot ja
arvonalentumiset).
Biologiset hyödykkeet
Konsernilla on biologisia hyödykkeitä tytäryhtiöissä, yhteisissä toiminnoissa ja osakkuusyrityksessä. IAS 41:n Maatalous edellyttää, että
biologiset hyödykkeet, kuten kasvava puusto, kirjataan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Biologisten
hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien toimintojen diskontattujen rahavirtojen pohjalta, perustuen kestävään metsänhoitoon ja
huomioiden yhden syklin kasvupotentiaali. Diskontattuja rahavirtoja varten tarvitaan kasvua, puunkorjuuta, myyntihintaa, kustannuksia
ja diskonttokorkoa koskevia arvioita. Biologisten hyödykkeiden arvoa määrittäessään, yhtiön johdon tulee tehdä paikkansapitäviä
arvioita tulevista hintatasoista sekä myynti- ja kustannusnäkymistä. Metsää on myös analysoitava säännöllisesti, jotta voitaisiin arvioida
korjattavissa olevan puun määrä ja metsän nykyinen kasvuvauhti.
30
Lisätietoja Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvostukseen sovellettavista arvioista ja harkinnasta esitetään seuraavassa
luvussa ja lisätietoja pohjoismaisista sekä puuviljelmiin liittyvästä metsäomaisuudesta esitetään liitteessä 12 (Metsäomaisuus).
Ruotsissa sijaitseva metsäomaisuus
Ruotsissa sijaitseva metsäomaisuuden käypä arvo määritetään markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu
niillä alueilla tehtyihin metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat. Eri alueiden väliset markkinahinnat vaihtelevat
merkittävästi, ja arvostuksessa käytettävien markkinatransaktioiden kannalta oleellisten alueiden määrittely sisältää harkintaa.
Metsäomaisuuden arvostus perustuu eri markkinatiedontarjoajien toimittamiin yksityiskohtaisiin transaktiotietoihin ja hintatilastoihin.
Markkinatransaktiotietoja oikaistaan Stora Enson metsäomaisuuden piirteiden ja luonteen huomioimiseksi sekä tiettyjen ei-
metsäomaisuuserien ja poikkeaviksi määriteltyjen transaktioiden poislukemiseksi. Arvostuksessa huomioidaan metsäomaisuuden
sijainti, hintataso ja kasvavan puuston volyymi. Muutoksilla transaktiohinnoissa ja kasvavan puuston volyymikehityksellä on vaikutus
metsäomaisuuden arvoon. Stora Enso soveltaa painotettuja kolmivuotisia keskimääräisiä markkinatransaktiohintoja, joiden katsotaan
sisältävän riittävän määrän transaktioita ja arvioidaan edustavan markkinaolosuhteita raportointipäivänä.
Metsäomaisuuden arvo kohdistetaan biologisiin hyödykkeisiin  ja metsämaahan. Metsäomaisuuden yhteenlasketun käyvän arvon
kohdistaminen perustuu tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan, jossa odotettavissa olevien nettorahavirtojen erilliset nykyarvot
lasketaan sekä biologisille hyödykkeille että metsämaalle. Diskonttokorko määritetään koroksi, jolla markkinatransaktiohintoihin
perustuva arvostus vastaa biologisista hyödykkeistä ja metsämaasta muodostuvan koko metsäomaisuuden yhteenlaskettua rahavirtaa.
Kunkin komponentin nettorahavirrat sisältävät arviot tulevista korjuuvolyymeista, myyntihintojen tasosta ja kulujen kehityksestä.
Tarkempia tietoja esitetään liitteessä 12 (Metsäomaisuus).
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
Jos rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen käypää arvoa ei voi määrittää suoraan julkisesti noteeratuista markkinahinnoista, sovelletaan
muita arvostusmenetelmiä, kuten diskontatun rahavirran menetelmää, transaktiokertoimia, Black-Scholes-mallia tai Gordonin mallia.
Tärkeimpiä arviointiperusteita ovat muun muassa tulevat rahavirrat, luottoriski ja volatiliteetti. Näitä tekijöitä koskevien oletusten
muutokset voivat vaikuttaa rahoitusinstrumenttien kirjattuun käypään arvoon. Sijoitukset noteeraamattomien yritysten, kuten Pohjolan
Voima Oy:n (PVO), vieraan pääoman ehtoisiin ja oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin muodostavat merkittävän osan konsernin
varoista, ja ne edellyttävät johdolta huolellista arviointia. Näitä on käsitelty tarkemmin liitteissä 14 (Oman pääoman ehtoiset instrumentit)
ja 24 (Rahoitusriskien hallinta).
Tuloverot
Verosaamisia ja -velkoja tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja kirjanpitoarvoa oikaistaan tarvittaessa. Laskennallisia verosaamisia
kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tulosta vastaan,
riippumatta siitä, muodostuvatko verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista. Johdon arvion mukaan tulevia veroseuraamuksia
varten on tehty riittävät varaukset ajankohtaisten tietojen, olosuhteiden ja verolainsäädännön perusteella. Mikäli veroasemaan liittyvät
seikat kyseenalaistetaan tai ne lakkaavat olemasta voimassa, tulokset voivat olla erilaisia ja niillä voi olla merkittävä vaikutus
konsernitilinpäätöksessä raportoituihin lukuihin. Katso tarkempia tietoja liitteestä 9 (Tuloverot).
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Yhtiön eläkevastuun ja kulujen määrittäminen vaatii tiettyjen oletusten valitsemista. Vakuutusmatemaatikot käyttävät näitä oletuksia
laskiessaan kyseisiä vastuita. Oletuksiin sisältyvät muun muassa diskonttokorko, oletettu palkkatason nousu ja oletettu elinikä.
Riippumattomat vakuutusmatemaatikot määrittävät tuloslaskelmaan kuluksi kirjattavat summat. Jos todelliset tulokset kuitenkin
poikkeavat alkuperäisistä arvioista, erotus sekä oletusten tai muiden muuttujien mahdollisten muutosten vaikutus kirjataan suoraan
omaan pääomaan ja esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Liitteessä 20 (Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät
velvoitteet) on tarkempia tietoja eläkevastuulaskelmissa käytetyistä oletuksista.
Varaukset
Konserni on kirjannut varauksia tiedossa oleville ympäristö-, uudelleenjärjestely- ja muille velvoitteille, joihin liittyy lakisääteisiä tai
tosiasiallisia velvoitteita aikaisempien tapahtumien seurauksena. Varauksina kirjatut määrät perustuvat johdon parhaaseen arvioon
velvoitteen hoitamisen edellyttämistä kustannuksista. Näiden kustannusten ajankohdasta ja määrästä ei ole täyttä varmuutta, joten
toteutuneet kustannukset voivat poiketa merkittävästi alkuperäisestä arviosta. Varausten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti ja
oikaistaan tarvittaessa huomioiden kustannusarvioissa, sääntelyssä, sovellettavissa tekniikoissa ja olosuhteissa tapahtuneet muutokset.
Tarkempia tietoja on liitteessä 22 (Varaukset).
Koronavirusepidemian kirjanpidolliset vaikutukset
Konserni on jatkanut koronaviruspandemian kirjanpidollisten vaikutusten arviointia. Konserni on myös arvioinut pandemian vaikutuksen
tärkeimpiin johdon harkintaa edellyttäviin laadintaperiaatteisiin ja arvioihin liittyviin epävarmuustekijöihin sekä tunnistanut joitakin
tekijöitä tarkempaa arviointia varten. Merkittävien arvioiden tarkastelu johti omaisuuserien arvonalennuksiin vuonna 2021. Lisätietoja
arvonalentumisesta esitetään liitteessä 10 (Poistot ja arvonalentumiset). Muilta osin arviointi ei johtanut olennaisiin oikaisuihin varojen ja
velkojen kirjanpitoarvoissa tai konsernin tuloslaskelmaan kirjatuissa määrissä.
IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisesti rahoitusvaroihin kuulumattomat omaisuuserät on testattava
arvonalentumisen varalta aina, kun on merkkejä siitä, että niiden arvo saattaisi olla alentunut. Taloudellisen ympäristön epävarmuus voi
laskea arvonalentumistestausmalleissa käytettävien pitkän aikavälin ennusteiden luotettavuutta. Lisätietoja arvonalentumistestauksesta
esitetään liitteessä 10.
Myyntisaamisia ja niihin liittyviä odotettavissa olevia luottotappioita seurataan jatkuvasti ja luottoriski voi kohota, jos nykyiset
kaupankäyntiolosuhteet heikkenevät entisestään. Lisätietoja esitetään liitteessä 17 (Operatiiviset saamiset). Myös hidaskiertoisten ja
vanhentuneiden valmiiden tuotteiden ja varaosien arvostusta tarkastellaan jatkuvasti. Lisätietoja esitetään liitteessä 16 (Vaihto-
omaisuus).
Konsernin yksiköt joissakin maissa ovat saaneet viranomaisilta erilaisia avustuksia, joiden tarkoitus on tukea työllisyyttä tai parantaa
rahavirtaa tilapäisesti. Saaduista avustuksista tuloslaskelmaan kirjatuilla säästöillä tai parantuneilla rahavirroilla ei ollut olennaista
vaikutusta konserniin vuonna 2021.
31
Liite 3. Tiedot segmenteittäin
Laadintaperiaatteet
Stora Enson raportoitavia segmenttejä ovat Packaging Materials-, Packaging Solutions-, Biomaterials-, Wood Products-, Forest- ja
Paper-divisioonat sekä Muut-segmentti. Segmentit heijastavat konsernin hallintorakennetta ja tapaa, jolla Stora Enson toimitusjohtaja,
joka on vastuussa resurssien allokoinnista sekä operatiivisten segmenttien suorituksen arvioinnista, tarkastelee säännöllisesti
taloudellisia tietoja. Kustannukset, tuotot, varat ja velat kohdistetaan liiketoimintasegmenteille johdonmukaisesti. Segmenttien väliset
liiketoimet perustuvat markkinaehtoihin, ja ne eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä. Lisätietoja muutoksista segmenttiraportoinnissa
esitetään liitteessä 1 (Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet). Raportoitavien segmenttien toiminnot ovat:
Packaging Materials
Packaging Materials ‑divisioona pyrkii olemaan kiertotalouteen perustuvien pakkauksien johtava kehittäjä tuottamalla ensi‑ ja
kierrätyskuitupohjaisia pakkausmateriaaleja. Autamme elintarvike‑ ja juomapakkauksia, lääkepakkauksia ja kuljetuspakkauksia
valmistavia asiakkaitamme korvaamaan fossiilisia materiaaleja vähähiilisillä, uusiutuvilla ja kierrätettävillä vaihtoehdoilla, jotka vastaavat
ympäristötietoisten kuluttajien vaatimuksiin. Laaja valikoima barrier‑päällysteitä lisää mahdollisuuksia suunnitella ja optimoida
pakkauksia monenlaisiin vaativiin käyttökohteisiin. 
Packaging Solutions
Packaging Solutions -divisioona kehittää ja myy huippulaatuisia kuitupohjaisia pakkaustuotteita ja ‑palveluja. Ympäristöystävällisiä
pakkausratkaisujamme käyttävät johtavat tuotemerkit useilla eri aloilla, kuten kivijalka‑ ja verkkokaupassa sekä teollisuudessa.
Tarjontaan kuuluvat aaltopahvin ja kartongin jalostus, uusien materiaalien (esimerkiksi muotoonpuristettu kuitu ja pakkausvaahto)
jalostus, suunnittelu‑ ja vastuullisuuspalvelut sekä kiertotalouteen perustuvat ratkaisut ja automaatioratkaisut.
Biomaterials
Biomaterials-divisioonan biopohjaiset ratkaisut vastaavat kasvavaan kysyntään korvaajista tuotteille, jotka valmistetaan
uusiutumattomista ja haitallisista materiaaleista. Stora Enso hyödyntää uusien ratkaisujen kehittämisessä kaikkia biomassasta saatavia
jakeita, kuten ligniiniä. Pyrimme löytämään korvaajia uusiutumattomille materiaaleille kehittämällä esimerkiksi energian varastointiin
soveltuvaa hiiltä sekä biopohjaisia sidosaineita ja hiilikuituja. Divisioona tarjoaa laajan valikoiman sellulaatuja paperin, kartongin,
pehmopaperien, ja hygieniatuotteiden valmistukseen sekä prosessiensa sivutuotteita, kuten mäntyöljyä ja biomassasta saatavaa
tärpättiä.
Wood Products
Wood Products -divisioona on yksi Euroopan suurimmista sahattujen puutuotteiden toimittajista ja johtava vastuullisten
puurakentamisen ratkaisujen maailmanlaajuinen tarjoaja. Kasvava Building Solutions ‑liiketoimintamme tarjoaa ratkaisuja vähähiiliseen
rakentamiseen ja ympäristöystävälliseen suunnitteluun. Stora Enson kehittämät digitaaliset työkalut helpottavat puurakentamisen
suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi tarjoamme sovelluksia ikkuna‑ ja oviteollisuuteen ja pakkausteollisuuteen sekä pellettejä vastuulliseen
lämmittämiseen.
Forest
Forest-divisioona luo arvoa vastuullisella metsänhoidolla, kilpailukykyisellä puunhankinnalla ja innovaatioilla. Metsät ovat Stora Enson
uusiutuvien ratkaisujen tarjonnan perusta. Divisioonaan kuuluvat Stora Enson metsäomaisuus Ruotsissa ja 41 prosentin osuus
Tornatorista, jonka metsät sijaitsevat pääosin Suomessa. Divisioona vastaa myös puunhankinnasta Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän
toiminnoille sekä yritysasiakkaille. Stora Enso on yksi maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista.
Paper
Stora Enso on yksi Euroopan suurimmista paperinvalmistajista. Sillä on vakiintunut asiakaskunta ja laaja tuotevalikoima painetun
viestinnän tarpeisiin ja toimistokäyttöön. Asiakkaat hyötyvät Stora Enson kierrätys‑ ja ensikuidusta valmistettujen paperien valikoimasta,
teknisestä ja tuotannollisesta asiantuntemuksesta, vastuullisuusosaamisesta sekä laajasta tehdas‑ ja asiakaspalvelukeskusverkostosta.
Muut
Muut-segmentin raportointiin kuuluvat konsernitoiminnot, logistiikka, muut toiminnot ja Stora Enson omistusosuus energiayhtiö Pohjolan
Voimassa (PVO).
Liikevaihto segmenteittäin
Ulkoinen
Sisäinen
Yhteensä
Ulkoinen
Sisäinen
Yhteensä
Milj. euroa
2021
2020
Packaging Materials
3 715
183
3 898
2 999
116
3 115
Packaging Solutions
704
19
723
578
16
594
Biomaterials
1 499
229
1 728
1 025
168
1 193
Wood Products
1 766
106
1 872
1 295
91
1 386
Forest
781
1 530
2 311
698
1 348
2 046
Paper
1 644
59
1 703
1 931
48
1 979
Muut
55
1 037
1 092
27
901
928
Sisäisten myyntien eliminoinnit
-3 163
-3 163
-2 687
-2 687
Yhteensä
10 164
0
10 164
8 553
0
8 553
Liikevaihdon erittely
Milj. euroa
2021
2020
Tuotemyynnit
10 047
8 460
Palvelumyynnit
117
93
Yhteensä
10 164
8 553
32
Liiketulos segmenteittäin
31.12. päättyvä tilikausi
Liiketulos
Milj. euroa
2021
2020
Packaging Materials
552
391
Packaging Solutions
23
28
Biomaterials
506
-32
Wood Products
363
111
Forest
622
522
Paper
-423
-58
Muut
-67
-42
Eliminoinnit
-8
3
Yhteensä
1 568
922
Nettorahoituserät
-149
-150
Tulos ennen veroja
1 419
773
Tuloverot
-151
-156
Tilikauden tulos
1 268
617
Sidottu pääoma, poistot ja arvonalentumiset, arvonalentumisen peruutukset sekä myyntivoitot ja -tappiot ja investoinnit
segmenteittäin
31.12. päättyvä tilikausi
Sidottu pääoma
Poistot ja arvonalentumiset sekä
niiden peruutukset, myyntivoitot ja
-tappiot
Investoinnit1
Milj. euroa
2021
2020
2021
2020
2021
2020
Packaging Materials
3 206
2 962
255
205
330
378
Packaging Solutions
245
240
32
30
34
23
Biomaterials
2 520
2 246
99
145
88
80
Wood Products
678
549
46
46
66
34
Forest
6 696
6 194
20
21
25
20
Paper
123
496
207
122
55
80
Muut
860
318
37
40
11
13
Eliminoinnit
-21
-13
0
0
0
0
Yhteensä
14 307
12 993
697
609
609
628
1 Ei sisällä investointeja biologisiin hyödykkeisiin
Sidotun pääoman erät (O-erät) on merkitty taseen yhteyteen, ja ne sisältävät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät, metsäomaisuuden, päästöoikeudet,
noteeraamattomat osakkeet, muut pitkäaikaiset varat, vaihto-omaisuuden, lyhytaikaiset operatiiviset saamiset ja lyhytaikaiset operatiiviset velat, varaukset ja muut pitkäaikaiset
operatiiviset velat.
Liikearvo segmenteittäin
31.12. päättyvä tilikausi
Liikearvo
Milj. euroa
2021
2020
Packaging Materials
25
26
Packaging Solutions
6
6
Biomaterials
45
43
Wood Products
116
112
Forest
0
0
Paper
90
95
Muut
0
0
Yhteensä
282
281
Lisätietoja arvonalentumisista ja arvonalentumistestauksesta esitetään liitteessä 10 (Poistot ja arvonalentumiset).
33
Henkilöstö keskimäärin
31.12. päättyvä tilikausi
Segmentti
2021
2020
Packaging Materials
5 801
5 557
Packaging Solutions
4 361
5 094
Biomaterials
1 865
1 822
Wood Products
4 177
4 026
Forest
1 476
1 520
Paper
3 292
4 356
Muut
2 098
2 080
Yhteensä
23 071
24 455
31.12. päättyvä tilikausi
Maa
2021
2020
Itävalta
1 028
1 014
Baltian maat
1 459
1 410
Belgia
506
527
Tšekki
1 039
992
Suomi
6 003
6 317
Saksa
734
882
Puola
1 976
2 074
Venäjä
1 132
1 130
Ruotsi
5 023
5 139
Muu Eurooppa
236
262
Eurooppa yhteensä
19 137
19 747
Brasilia
477
423
Kiina (ml. Hongkong)
3 006
3 729
Yhdysvallat
43
94
Uruguay
310
313
Muut maat
98
148
Yhteensä
23 071
24 455
31.12.
2021
2020
Henkilöstö tilikauden lopussa
22 094
23 189
Ulkoinen liikevaihto kohdemaan mukaan
Liikevaihto kohdemaan mukaan
Milj. euroa
2021
2020
Itävalta
403
292
Baltian maat
315
232
Belgia
102
87
Tšekki
188
153
Tanska
108
90
Suomi
610
510
Ranska
357
357
Saksa
1 049
1 053
Italia
450
339
Alankomaat
207
210
Puola
548
419
Venäjä
307
248
Espanja
246
195
Ruotsi
975
912
Yhdistynyt kuningaskunta
395
331
Muu Eurooppa
837
738
Eurooppa yhteensä
7 096
6 166
Australia/Uusi-Seelanti
146
129
Brasilia
41
53
Kiina (ml. Hongkong)
1 183
860
Japani
316
242
Lähi-itä
252
220
Uruguay
28
27
Yhdysvallat
320
252
Muut maat
782
606
Yhteensä
10 164
8 553
34
Sidotun pääoman ja taseen varojen täsmäytys
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Sidottu pääoma
14 307
12 993
Operatiiviset velat
2 930
2 471
Korolliset saamiset
1 629
1 834
Verosaamiset
160
131
Yhteensä
19 026
17 431
Sidottu pääoma, pitkäaikaiset varat ja investoinnit maittain
31.12. päättyvä tilikausi
Sidottu pääoma
Pitkäaikaiset varat1
Investoinnit2
Milj. euroa
2021
2020
2021
2020
2021
2020
Itävalta
107
111
120
121
8
7
Baltian maat
151
110
72
73
9
15
Belgia
123
133
153
160
21
15
Tšekki
162
120
158
117
39
8
Suomi
3 358
2 647
2 382
2 103
296
360
Saksa
-68
4
216
278
5
22
Puola
406
404
378
377
36
20
Venäjä
112
89
73
63
12
10
Ruotsi
6 777
6 447
6 951
6 623
129
124
Muu Eurooppa
92
66
6
8
1
0
Eurooppa yhteensä
11 219
10 130
10 508
9 923
556
580
Brasilia
261
254
231
226
16
15
Kiina (ml. Hongkong)
1 173
1 104
1 116
1 045
18
10
Uruguay
1 636
1 485
1 514
1 415
18
19
Yhdysvallat
47
3
30
28
0
3
Muut maat
-29
16
6
12
1
1
Yhteensä
14 307
12 993
13 405
12 649
609
628
1 Pitkäaikaiset varat ilman rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia.
2 Ei sisällä investointeja biologisiin hyödykkeisiin
Liite 4. Yritysostot ja -myynnit
Laadintaperiaatteet
Yritysostot kirjataan hankintamenetelmällä siten, että ostettu yritys yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun
määräysvalta yritykseen syntyy. Luovutettu vastike (mukaan lukien ehdollinen vastike) ja ostetun yrityksen yksilöitävissä olevat
nettovarat arvostetaan vastaavasti käypään arvoon hankinta-ajankohtana. Transaktiokustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä.
Määräysvallattomien omistajien osuuksien arvostamisperiaatteesta päätetään kunkin yritysoston kohdalla erikseen, ja se kirjataan joko
käypään arvoon tai määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena nettovaroista. Jos luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus ja mahdollinen aiemmin omistetun osuuden arvo ylittää ostetun yrityksen nettovarallisuuden käyvän arvon, ylimenevä
osuus kirjataan liikearvona, jota testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain.
Myydyt yritykset ovat mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes määräysvalta menetetään. Myytyihin yrityksiin
liittyvät myyntivoitot ja -tappiot yhdessä kertyneiden muuntoerojen kanssa kirjataan konsernin tuloslaskelmaan sinä ajankohtana, kun
määräysvalta menetetään.
Konserniyhtiöiden ostot
Milj. euroa
2021
2020
Hankittu nettovarallisuus
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
0
3
Biologiset hyödykkeet
0
22
Verosaamiset ja -velat
0
-5
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo
0
20
Hankintameno yhteensä
0
0
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo
0
-20
Liikearvo
0
-20
Hankinnan rahavirta, vähennettynä hankituilla rahavaroilla
0
0
Luvut vuoden 2020 osalta liittyvät Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyn tarkastelujakson oikaisuihin.
35
Konserniyhtiöiden myynnit
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Myyty nettovarallisuus
Rahavarat
12
2
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
32
3
Käyttöpääoma
10
2
Verosaamiset ja -velat
9
0
Korolliset saamiset ja velat
-1
-5
Määräysvallattomien omistajien osuus
0
0
Myytyjen yritysten nettovarat
62
1
Myyntihinta yhteensä
67
-1
Kertyneiden muuntoerojen tuloutus
1
0
Transaktiokulut
-2
0
Voitto/tappio yhteensä
4
-2
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus
4
-2
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
0
0
Syyskuussa 2021 Stora Enso myi koko osakekantansa Stora Enso Laos Plantation AB:ssa ja Stora Enso Lao Co Ltd:ssä
SilviCarbonille. Stora Ensolla oli vuodesta 2007 alkaen Laosissa puuviljelmiä, joihin liittyi noin 3 800 hehtaaria maankäyttöoikeuksia.
Kaupan jälkeen Stora Ensolla ei ole metsäomaisuutta Laosissa. Myydyt yritykset olivat osa Forest-divisioonaa. Liiketoimella ei ollut
merkittävää vaikutusta konserniin.
Syyskuussa 2021 Stora Enso myi ECO RFID -teknologialiiketoimintansa CCRR-konsernille. Myyty liiketoiminta oli osa Muut-
segmenttiä. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
Toukokuussa 2021 allekirjoitti sopimuksen Saksassa sijaitsevan Sachsenin paperitehtaan koko osakekannan myynnistä Model-
konsernille. Sachsenin paperitehdas sijaitsee Saksan Eilenburgissa, ja sen vuotuinen tuotantokapasiteetti on 310 000 tonnia
keräyspaperiin perustuvaa erikoissanomalehtipaperia. Myynti saatiin päätökseen elokuussa 2021. Stora Enso jatkaa Sachsenin
tuotteiden myyntiä ja jakelua sopimustuotantona 18 kuukauden ajan kaupan toteutumisen jälkeen. Vuoden 2021 toisella neljänneksellä
konserni kirjasi 20 milj. euroa omaisuuserien arvonalentumisia transaktioon liittyen. Stora Enson osakkeiden myynnistä saama
kauppahinta oli 53 milj. euroa. Lopullinen myyntitappio ei ollut merkittävä. Sachsenin tehdas oli osa Paper-divisioonaa.
Maalis- ja kesäkuussa 2021 Stora Enso myi koko osakekantansa useissa tuuliturbiiniprojekteissa ja kiinteistöyhtiöissä. Nämä
yritykset hankittiin pääasiassa toukokuussa 2019 Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Myydyt yritykset olivat osa
Forest-divisioonaa. Liiketoimilla ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
Maaliskuussa 2020 Stora Enso myi Pfarrkirchenissä sijaitsevan rakenteelliseen massiivipuuhun (KVH) keskittyneen sahan koko
osakekannan LEO II – VV1 GmbH -rahastolle. Myyty yritys oli osa Wood Products -divisioonaa. Liiketoimella ei ollut merkittävää
vaikutusta konserniin.
Liite 5. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Laadintaperiaatteet
Tutkimus ja kehitys
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.
Kehitysmenot kirjataan niin ikään kuluksi toteutumishetkellä, jos ne eivät täytä kriteereitä, joiden perusteella ne voidaan kirjata
aineettomiksi hyödykkeiksi IAS 38 -standardin mukaisesti, missä tapauksessa ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä ja poistetaan
niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
Saadut valtionavustukset
Aineellisten hyödykkeiden ostoon liittyvät valtionavustukset vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja nettohankintameno
aktivoidaan taseeseen. Muut valtionavustukset kirjataan systemaattisesti tulona jaksoille, joilla niitä vastaava kustannus syntyy.
Ympäristösertifikaatit
Konserni on osallisena vihreän energian tuotanto-ohjelmassa, jossa tietyille Euroopassa toimiville tehtaille myönnetään
ympäristösertifikaatteja tuotettujen vihreän energian megawattituntien perusteella. Ympäristösertifikaatit määritetään tuotetun
uusiutuvan energian mukaisesti ja todentavat, että energia on tuotettu uusiutuvista lähteistä. Sertifikaatit myönnetään useimmiten
vastikkeetta ja niillä voidaan käydä kauppaa ja näin kompensoida osaa tuotantokustannuksista.
Saadut ympäristösertifikaatit arvostetaan myöntämispäivän markkinahintaan ja kirjataan ainoastaan taseeseen. Näin ollen
markkinahinnan muutoksella ei ole tulosvaikutusta ja tuotto kirjataan ainoastaan sertifikaattien myyntien yhteydessä.
36
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Liiketoiminnan muut tuotot
Allokoidut päästöoikeudet ja myyntivoitot
154
49
Ympäristösertifikaattien myynti
20
24
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot
31
3
Konserniyritysten osakkeiden ja liiketoiminnan myyntivoitot
36
0
Noteeraamattomien osakkeiden osingot ja myyntivoitot
0
1
Vakuutuskorvaukset
7
5
Vuokrat ja muut
83
42
Saadut valtionavustukset
14
22
Yhteensä
345
147
Liiketoiminnan muut kulut sisältävät
Maksetut vuokrat
38
39
Tutkimus ja kehitys
82
100
Luottotappiot, netotettuina peruutuksilla
3
4
Kertyneiden muuntoerojen tuloutus
16
0
Materiaalit ja palvelut
Päästöoikeuksien käyttö
99
31
Konserni kirjasi liiketoiminnan muihin tuottoihin 154 (49) milj. euroa päästöoikeuksista. Materiaaleihin ja palveluihin kirjattiin 99 (31) milj.
euron kulu, joka liittyy tuotannon hiilidioksidipäästöjen kustannukseen. Myydyistä päästöoikeuksista saadut tulot olivat yhteensä 22 (16)
milj. euroa. Lisätietoa päästöoikeuksista esitetään liitteessä 15 (Päästöoikeudet ja muut pitkäaikaiset varat). Ympäristösertifikaattien
myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 20 (24) milj. euroa.
Vuokrasopimuskulut sisältävät lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyviä kuluja 10 (10) milj. euroa, vähäisiä omaisuuseriä koskevia
vuokrasopimuksia 20 (22) milj. euroa ja muuttuvia vuokria 3 (3) milj. euroa, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan arvoon.
Vuokrasopimuskulut sisältävät myös vuokrasopimuksiin sisältyviä palvelumaksuja, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan arvoon.
Tilintarkastajan palkkiot ja palvelut
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Tilintarkastuspalkkiot
4
4
Palkkiot oheispalveluista
0
0
Palkkiot veropalveluista
0
0
Muut palkkiot
0
0
Yhteensä
4
4
Konsernin tilintarkastus- ja neuvontapalkkiot päävastuulliselle tilintarkastajalle PwC:lle olivat 4 (4) milj. euroa. Tilintarkastuspalkkiot
liittyvät tilinpäätöksen lakisääteiseen tilintarkastukseen tai siihen läheisesti liittyviin tavanomaisiin palveluihin. Palkkiot tilintarkastuksen
oheispalveluista aiheutuvat sellaisista palveluista, jotka liittyvät tilintarkastukseen ja joilla pyritään varmentamaan tilinpäätöksen
oikeellisuutta.
Liite 6. Henkilöstökulut
Henkilöstökulut
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Palkat ja palkkiot
1 017
966
Eläkkeet (ks. alla)
165
152
Osakeperusteiset maksut (liite 21)
7
1
Muut pakolliset henkilöstökulut
143
134
Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut
19
17
Yhteensä
1 351
1 270
Eläkkeet
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Etuuspohjaiset järjestelyt
12
16
Maksupohjaiset järjestelyt
153
136
Yhteensä
165
152
Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2021 oli 23 071 (24 455). Eläkekulut on eritelty tarkemmin liitteessä 20 (Työsuhteen
päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet)).
37
Vuonna 2021 osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä kirjattu kulu oli 7 (1) milj. euroa. Osakeperusteiset maksut koostuvat
osakekannustimista ja niihin liittyvistä suojausinstrumenteista, ja niitä on käsitelty tarkemmin liitteessä 21 (Henkilöstön
palkitsemisjärjestelmät). Johtoryhmän ja hallituksen palkkiot on esitetty liitteessä 7 (Hallituksen ja johdon palkkiot).
Liite 7. Hallituksen ja johdon palkkiot
Hallituksen ja valio- ja toimikuntien palkkiot
31.12. päättyvä tilikausi
2021
2020
Tuhatta euroa (ennen veroja)
Rahana
maksetut
Osakkeina
maksetut1
Yhteensä4
Yhteensä
Jäsenyydet valiokunnissa
Hallituksen jäsenet 31.12.2021
Antti Mäkinen, puheenjohtaja
129
79
208
82
Palkitseminen, nimitys2,3
Håkan Buskhe, varapuheenjohtaja
74
45
118
82
Palkitseminen, nimitys2,3
Elisabeth Fleuriot
60
30
91
91
Talous ja tarkastus
Hock Goh
60
30
91
91
Talous ja tarkastus
Helena Hedblom
52
30
82
Vastuullisuus ja yritysetiikka
Mikko Helander
52
30
82
82
Vastuullisuus ja yritysetiikka
Christiane Kuehne
56
30
87
87
Vastuullisuus ja yritysetiikka
Richard Nilsson
67
30
97
97
Talous ja tarkastus
Hans Sohlström
52
30
82
Palkitseminen
Entiset hallituksen jäsenet
Jorma Eloranta (19.3.2021 saakka)
0
0
0
222
Hans Stråberg (19.3.2021 saakka)
0
0
0
118
Hallituksen palkkiot yhteensä1
602
336
939
953
1 40 % hallituksen palkkioista, poislukien valiokuntien palkkiot, maksettiin vuonna 2021 markkinoilta ostettuina Stora Enson R-osakkeina, jotka jakautuivat seuraavasti:
puheenjohtaja 4 746 R-osaketta, varapuheenjohtaja 2 698 R-osaketta ja muut jäsenet 1 831 R-osaketta kukin. Konsernilla ei ole hallituksen jäsenten palkkioksi saamien osakkeiden
hallussa pitämistä koskevaa virallista ohjeistusta.
2 Stora Enson varsinainen yhtiökokous nimitti vuonna 2016 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa
on työjärjestyksen mukaisesti neljä jäsentä: hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, jotka nimittää vuosittain 31.8. osakasluettelon mukaiset
kaksi suurinta osakkeenomistajaa (kumpikin yhden). Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille ei makseta erillistä palkkiota.
3 Nimitystoimikunnan puheenjohtaja on FAM AB:n nimittämä Marcus Wallenberg. Harri Sailas on Solidium Oyj:n nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen. Antti
Mäkinen  ja Håkan Buskhe valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.
4 Yhtiö maksaa tämän lisäksi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti varainsiirtoveron jokaisen jäsenen osakehankinnasta, mikä katsotaan myös verotettavaksi tuloksi.
Stora Enson varsinainen yhtiökokous on nimittänyt osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään, ja
valmistelemaan vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksia, jotka liittyvät hallituksen jäsenten lukumäärään, hallituksen puheenjohtajaan,
varapuheenjohtajaan ja jäseniin, hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkitsemiseen ja hallituksen valiokuntien
puheenjohtajien ja jäsenten palkitsemiseen.
Hallituksen osakeomistukset 31.12.2021
Osakkeiden määrä
R
Hallituksen jäsenet 31.12.2021
Antti Mäkinen, puheenjohtaja
12 244
Håkan Buskhe, varapuheenjohtaja
5 479
Elisabeth Fleuriot
28 343
Hock Goh
33 096
Helena Hedblom
1 831
Mikko Helander
8 910
Christiane Kuehne
12 904
Richard Nilsson
25 446
Hans Sohlström1
11 831
Osakkeiden määrä yhteensä
140 084
1 Osakkeista 179 on lähipiirin (puolison).
Myös seuraavat henkilöt toimivat hallituksen jäseninä 2021
Osakkeiden määrä
hallituksen jäsenyyden
päättyessä
Hallituksen jäsenyyden
päättymispäivä
Jorma Eloranta1
35 435
19 maaliskuuta 2021
Hans Stråberg
45 389
19 maaliskuuta 2021
1 Osakkeiden kokonaismäärästä 1 150 oli A-osakkeita
Johtoryhmän palkat, palkkiot ja omistukset
Alla olevassa taulukossa esitetään johtoryhmän jäsenten vuoden aikana ansaitsemat palkat ja palkkiot, mukaan lukien osakkeet, joiden
tulokseen liittyvät ehdot ovat päättyneet, ja jotka on määrä lunastaa tulevana vuonna. Yhtiö suosittelee ja odottaa, että toimitusjohtaja ja
johtokunnan jäsenet omistavat Storan Enson osakkeita ainakin yhden perusvuosipalkan arvoa vastaavan määrän. Siksi on
suositeltavaa, että palkkiona saatuja osakkeita ei myydä, ennen kuin tämä taso on saavutettu.
38
Johtoryhmän ansaitsemat palkat ja palkkiot vuonna 2021 olivat yhteensä  11 (9) milj. euroa. Johtokunnan jäsenten kokonaismäärä
oli 13 (15) vuoden 2021 lopussa.
Henkilökohtaisten eläkejärjestelyjensä mukaisesti johtoryhmän jäsenten on mahdollista jäädä eläkkeelle 65 vuoden iässä. Eläkkeet
ovat jäsenten kotimaiden lainsäädännön mukaisia. Johtoryhmän jäsenillä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on
vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö.
Palkitsemisvaliokunta tarkasti ja vahvisti vuoden 2021 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin ja vuosien 2019–2021 pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmiin liittyvät taloudellisten tavoitteiden tulokset. Hallitus hyväksyi tulokset tammikuussa 2022.
Liitteessä 21 (Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät) on tarkempia tietoja Stora Enson johdon ja työntekijöiden kannustinohjelmista ja
palkitsemisjärjestelmistä.
Johtoryhmän palkkiot1
31.12. päättyvä tilikausi
2021
2020
Tuhatta euroa
Toimitusjohtaja
Muut2,5
Johtoryhmä
yhteensä
Toimitusjohtaja
Muut
Johtoryhmä
yhteensä
Palkitseminen1,4
Vuosipalkka
981
4 695
5 676
894
3 667
4 561
Asumiskulut (toteutuneet)
0
1
1
0
0
0
Muut etuudet
33
342
375
29
393
422
Irtisanomiskorvaus
0
0
0
0
0
0
Lyhyen aikavälin
kannustinjärjestelmät3
672
2 053
2 725
171
710
881
Pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmät3
0
137
137
189
1 212
1 401
1 686
7 228
8 914
1 283
5 982
7 265
Eläkekulut
Lakisääteiset
eläkejärjestelyt
341
1 226
1 567
284
904
1 188
Vapaaehtoiset
eläkejärjestelyt
0
735
735
0
590
590
 
341
1 961
2 302
284
1 494
1 778
Palkat ja palkkiot
yhteensä
2 027
9 189
11 216
1 567
7 476
9 043
1 Suomalainen hallinnointikoodi vaatii yhtiöitä raportoimaan sekä maksetut että erääntyvät palkkiot. Tämän vuoksi edellä olevassa taulukossa esitetyt luvut eivät ole suoraan
täsmäytettävissä määriin, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan henkilöstökuluina ja jotka esitetään alla taulukossa Konsernin johtoryhmän palkkiot tuloslaskelmassa.
2 Summat sisältävät Ulrika Liljan ansiot 15.9.2021 asti ja Markus Mannströmin ansiot 13.12.2021 asti.
3 Summat liittyvät vuoden lopussa erääntyviin summiin, jotka maksetaan vuonna 2022. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien arvo on laskettu osakkeen 16.14 euron päätöskurssin
perusteella 30.12.2021. Ohjelmassa ansaittavien osakepalkkioiden lopullinen arvo on riippuvainen osakkeen kurssista 1.3.2022.
Palkitseminen raportoidaan vain siltä ajalta, jonka henkilöt olivat johtoryhmän jäseniä.
5 Johtoryhmän jäsenten palkkiot nousivat vuodesta 2020 vuoteen 2021 pääosin johtoryhmän jäsenten määrän kasvun vuoksi. Vuonna 2020 johtoryhmän jäsenten määrä oli
keskimäärin 10.96 ja vuonna 2021 13.66.
Johtoryhmän palkkiot tuloslaskelmassa
31.12. päättyvä tilikausi
2021
2020
Tuhatta euroa
Toimitusjohtaja
Muut
Johtoryhmä
yhteensä
Toimitusjohtaja
Muut
Johtoryhmä
yhteensä
Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet
1 686
7 091
8 777
1 094
4 770
5 864
Pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmät1
685
2 595
3 280
58
237
294
Työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
341
1 961
2 302
284
1 494
1 778
Yhteensä kirjattu
tuloslaskelmaan
2 712
11 647
14 359
1 436
6 501
7 936
1 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan niiden kolmen vuoden syntymisajanjaksolla perustuen osakkeiden
myöntämispäivän käypään arvoon sekä arvioon annettavien osakkeiden määrästä ohjelman päättyessä.
Johtoryhmän jäsenet (pl. toimitusjohtaja)
Johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät
Vuonna 2021 johtoryhmän jäsenillä oli lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiä, joiden suuruus oli enintään 50 % tai 60 % heidän
kiinteästä vuosipalkastaan. Kannustinpalkkiot maksetaan seuraavalla tilikaudella. Vuoden 2021 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän
tavoitteista 70 % perustui taloudellisiin tavoitteisiin ja 30 % henkilökohtaisiin tavoitteisiin
Johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
Vuosien 2019 ja 2020 pitkän aikavälin kannustinohjelmassa on kolmen vuoden ansaintajaksot, kun taas vuoden 2021 ohjelmassa on
kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, jotka kulumoituvat kolmen vuoden kuluttua. Osakeperusteiten ohjelmien palkkiot suoritetaan
yhdessä erässä kolmen vuoden ansaintajakson päättymisen jälkeen, ja absoluuttinen enimmäismäärä on 100 prosenttia myönnettyjen
osakkeiden määrästä. Vuoden 2019 ohjelma liittyy ansaintajaksoon 2019–2021, vuoden 2020 ohjelma liittyy ansaintajaksoon 2020–
2022 ja vuoden 2021 ohjelma liittyy ansaintajaksoon 2021–2023. Ohjelmassa ansaittavat osakkeet ovat tulosperusteisia ja ansaitaan
hallituksen palkitsemisvaliokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella.
39
Vuoden 2021 aikana käynnistettiin ohjelma, jossa johtoryhmän jäsenet, jotka olivat johtoryhmässä vuoden lopussa, voivat saada
199 456 osakkeen arvoa vastaavan määrän ennen veroja olettaen, että kolmivuotisen ohjelman (2021–2023) enimmäismäärään
oikeuttavat tavoitteet saavutetaan. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä verovelvoitteen määrää vastaava osuus
osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.
Työsuorituksen käypä arvo, joka on saatu osakeperusteisen korvauksen vastineena, kirjataan maksutavan mukaisesti joko
käteisvaroina tai osakeperusteisesti maksettavana, kuten liitteessä 21 on kuvattu. Osakeperusteisesti maksettavan arvon osalta on
mahdollista, että toteutuneet kassavaikutteiset kulut eivät vastaa kirjanpidollisia kuluja, koska osakkeen hintaa ei päivitetä osakkeiden
luovutushetkellä. Johtoryhmän palkkiot -taulukossa olevat luvut koskevat henkilöitä, jotka ovat kuuluneet johtoryhmään vuoden lopussa.
Vuoden 2019 ohjelman ansaintajakso päättyi tilikauden lopussa. Ohjelman palkkiot tullaan suorittamaan yhtenä eränä kolmen
vuoden jälkeen maaliskuussa 2022, riippuen taloudellisesta lisäarvosta (EVA) Stora Enso konsernille ja osakekohtaisesta tuloksesta
(EPS) Stora Enso konsernille. Tulosperusteisen osakeohjelman suoritustulos oli 0 prosenttia. Osa johtoryhmän jäsenistä osallistui
vuonna 2021 päättyneisiin rajoitettuihin osakepohjaisiin kannustinohjelmiin ennen kuin heistä tuli johtoryhmän jäseniä, ja nämä
osakkeet on määrä maksaa vuonna 2022. Johdolle (johtoryhmän jäsenet vuoden lopussa) maksettavaksi erääntyvien osakkeiden
määrä vuoden 2021 aikana päättyneen tulosperusteisen osakeohjelman perusteella oli 8 258 osaketta. Annettavien osakkeiden
toteutunut määrä on pienempi, sillä verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.
Toimitusjohtaja – Annica Bresky
Toimitusjohtaja tuli Stora Enson palvelukseen 1.5.2017 ja aloitti työnsä toimitusjohtajana 1.12.2019. Toimitusjohtajalla on kuuden
kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö, mutta sopimukseen ei sisälly yhtiön
hallinnassa tapahtuvista muutoksista aiheutuvia maksuja. Etuuksiin kuuluu eläkejärjestely. Toimitusjohtajan eläkejärjestely perustuu
Ruotsissa sovittuun työsopimusehtoiseen eläkejärjestelyyn (ITP1), jossa eläkkeen perusteena oleva palkka koostuu vuotuisesta
peruspalkasta, loma-ajan palkasta sekä maksetuista lyhyen aikavälin kannustimista. Toimitusjohtajan eläkeikä on 65 vuotta.
Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä
Vuonna 2021 toimitusjohtaja on oikeutettu hallituksen vuosittain vahvistamaan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään, joka on
enintään 75 % kiinteästä vuosipalkasta. Vuoden 2021 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteista 70 % perustui taloudellisiin
tavoitteisiin ja 30 % henkilökohtaisiin tavoitteisiin.
Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
Toimitusjohtaja on osallisena vuosien 2019, 2020 ja 2021 osakeperusteisissa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä. Vuoden 2019 ja
2020 ohjelmilla on kolmevuotiset ansaintajaksot, kun taas vuoden 2021 ohjelmassa on kolme yksivuotista ansaintajaksoa, jotka kertyvät
kolmen vuoden jälkeen. Kaikkiin kolmeen ohjelmaan liittyvät palkkiot suoritetaan kerralla kolmen vuoden jälkeen. 2019 ohjelma liittyy
vuosien 2019–2021 tuloksiin, 2020 ohjelma liittyy vuosien 2020–2022 tuloksiin ja 2021 ohjelma liittyy vuosien 2021–2023 tuloksiin.
Ohjelmassa ansaittavat osakkeet ovat tulosperusteisia ja ne ansaitaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan ehdottamien ja hallituksen
hyväksymien tuloskriteerien perusteella.
Tilikauden aikana käynnistettiin vuoden 2021 pitkän aikavälin kannustinohjelma, jossa toimitusjohtajalla on mahdollisuus ansaita
määrä, joka vastaa arvoltaan enintään 57 387 osaketta ennen veroja. Myöntämisarvo 947 000 euroa perustuu myöntämispäivän
osakekurssiin ja siihen oletukseen, että kolmevuotisen ohjelman (2021–2023) enimmäismäärään oikeuttavat tavoitteet saavutetaan.
Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron
kattamiseksi.
Vuoden 2019 ohjelma päättyi tilikauden lopussa. Kannustinohjelmaan liittyvät osakekohtaiset palkkiot suoritetaan yhtenä eränä
kolmen vuoden jälkeen maaliskuussa 2022, riippuen taloudellisesta lisäarvosta (EVA) ja osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) Stora Enso
konsernille. Johtuen 0 prosentin suoritustuloksesta, vuoden 2021 aikana päättyneiden tulosperusteisten osakeohjelmien osalta ei ole
toimitusjohtajalle maksettavia osakkeita.
40
Johtoryhmän osakkeet
Johtoryhmän jäsenet tilikauden lopussa
R-osakkeet1
Vuonna 2022
myönnettävät
osakkeet2
Mahdolliset
tulosperusteiset
osakekannustimet
2023-20245
Rajoitetut
osakekannustimet
2023-20245
Annica Bresky
19 763
132 467
Seppo Parvi
50 924
43 854
Tobias Bäärnman
1 207
1 752
15 029
1 300
David Ekberg
625
1 442
33 371
Johanna Hagelberg
28 146
30 993
Kati ter Horst
61 996
59 156
Hannu Kasurinen
37 189
2 467
52 096
Katariina Kravi
34 938
Per Lyrvall3
73 383
39 059
Teemu Salmi
9 034
2 597
19 480
2 335
Annette Stube
32 621
Jari Suominen
53 168
44 781
Lars Völkel
47 473
Yhteensä4
335 435
8 258
585 318
3 635
1 Johtoryhmän jäsenillä ei ollut A-osakkeita.
2 Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja niiden pitkän aikavälin kannustinohjelmien osalta, jotka päättyivät vuonna 2021 ja jotka on määrä maksaa 2022.
Tulosperusteisen osakeohjelman suoritustulos oli 0 prosenttia, joka on määrä maksaa 2022. Osa johtoryhmän jäsenistä osallistui vuonna 2021 päättyneisiin tulosperusteisiin
osakeohjelmiin ennen johtoryhmään liittymistä ja näiden ohjelmien osakkeet on määrä maksaa vuonna 2022.
3 Osakkeista 1 257 on lähipiirin (puoliso)
4 Yhtiö suosittelee ja odottaa, että johtoryhmän jäsenet omistavat Stora Enson osakkeita ainakin yhden perusvuosipalkan arvoa vastaavan määrän. Siksi on suositeltavaa, että
palkkiona saatuja osakkeita ei myydä, ennen kuin tämä taso on saavutettu.
5 Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja. Pitkän aikavälin kannustinohjelmat päättyvät vuosina 2022–2023 ja erääntyvät maksettavaksi 2023–2024.
Myös seuraavat johtajat olivat johtoryhmässä vuonna 2021
R-osakkeiden
määrä tehtävästä
luovuttaessa
Tulosperusteiset
osakekannustimet
johtoryhmän
jäsenyyden
päättyessä
Rajoitetut
osakekannustimet
johtoryhmän
jäsenyyden
päättyessä
Toiminut
johtoryhmän
jäsenenä asti
Markus Mannström1
29 472
61 221
13.12.2021
Ulrika Lilja2
22 981
42 684
15.09.2021
1 Nämä osakkeet menetetään työsuhteen päättyessä.
Nämä osakkeet menetetään työsuhteen päättyessä lukuunottamatta vuoden 2021 suoritusjaksoon liittyviä osakkeita, jotka on ansaittu työsuhteen päättymisen aikaan ja lunastetaan
maaliskuun 2022 lunastuspäivänä.
41
Liite 8. Rahoituserät
Laadintaperiaatteet
Nettorahoituserät muodostuvat nettokorkokuluista, kurssieroista sekä muista rahoitustuotoista ja -kuluista jotka aiheutuvat lähinnä
korollisista varoista ja veloista.
Rahoitustuotot ja -kulut
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Rahoituserät tuloslaskelmassa
Rahoitustuotot
42
19
Rahoituskulut
-190
-168
Yhteensä
-149
-150
Jaottelu
Korkokulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista
-95
-106
Nettokorot käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettavista korkojohdannaisista
-15
-14
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut
-17
-19
Aktivoidut korot
1
5
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista ja saamisista
2
2
Korkokulut, netto
-124
-132
Kurssierot
Valuuttajohdannaiset
-39
14
Korolliset lainat, rahavarat ja vuokrasopimusvelat
37
-22
Kurssierot, netto
-2
-8
Muut rahoitustuotot
1
3
Muut rahoituskulut
Rahoitusmaksut
-17
-8
Käyvän arvostuksen tappiot
-3
0
Nettokorko etuuspohjaisten järjestelyiden vastuista
-3
-5
Muut rahoituskulut, netto
-22
-10
Yhteensä
-149
-150
Johdannaisinstrumenttien tuotot ja kulut esitetään liitteessä 27 (Johdannaiset).
Vuonna 2021 nettokorkokulut laskivat johtuen pääasiassa korollisten lainojen keskimäärin alhaisemmasta korkotasosta ja
matalammasta bruttovelasta. Vuoden aikana aktivoitujen korkokulujen määrä oli 1 (5) milj. euroa, jotka liittyivät pääasiassa Oulun
tehtaan muuntamishankkeeseen Suomessa. Muuntamishanke valmistui tammikuussa 2021 ja aktivoinnissa käytetty keskimääräinen
korko oli 3,0 % (3,3 %). Taseeseen osana pitkäaikaista velkaa aktivoitavat pitkäaikaisten velkakirjojen liikkeeseenlaskukustannukset
olivat 7 (11) milj. euroa. Vuoden aikana efektiivisen koron menetelmällä tuloslaskelmaan kirjatut korot olivat 4 (4) milj. euroa.
Edellisessä taulukossa valuuttajohdannaisista esitetyt kurssivoitot ja -tappiot liittyvät pääasiassa instrumentteihin, jotka arvostetaan
tuloslaskelman kautta käypään arvoon, sillä ne eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen ehtoja. Yllä olevassa taulukossa muut
rahoitustuotot koostuvat pääosin käyvän arvostuksen voitoista ja muut rahoituskulut liittyvät pääasiassa käyttämättömiin
luottolimiitteihin, takauksiin, negatiivisiin talletuskorkoihin sekä korollisten velkojen ennenaikaiseen takaisinmaksuun.
Liite 9. Tuloverot
Laadintaperiaatteet
Konsernin verot sisältävät konserniyritysten verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen, sekä aikaisempien tilikausien
veroihin liittyvät oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. Verosaamisissa ja veroveloissa on huomioitu tuloveroihin mahdollisesti
liittyvät epävarmuudet.
Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaan, jolloin kaikista omaisuuserien ja velkojen kirjanpito- ja
verotusarvojen väliaikaisista eroista lasketaan nettovaikutus kulloinkin voimassa olevia tai voimaan tulevia verokantoja käyttäen.
Laskennallisia veroja ei kirjata liiketapahtuman yhteydessä syntyvästä alkuperäisestä liikearvosta eikä omaisuuserän tai velkojen
alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma transaktiohetkellä vaikuta
kirjanpidon tulokseen tai verotettavaan tulokseen. Laskennalliset verosaamiset pienentävät verotettavasta tulosta maksettavia
tuloveroja tulevina vuosina. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää
tulevien tilikausien verotettavaa tulosta vastaan, riippumatta siitä, muodostuvatko verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista.
Verokulu
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Tilikauden verot
-118
-109
Laskennalliset verot
-34
-46
Tuloverot yhteensä
-151
-156
42
Tuloverojen täsmäytys paikallisiin verokantoihin
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Tulos ennen veroja
1 419
773
Verot kunkin maan verokannan mukaan1
-263
-165
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot2
49
0
Laskennallisten verosaamisten arvostus
-7
10
Verot aiemmilta tilikausilta
39
-4
Muutokset verokannoissa ja verolaeissa
1
4
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulos
29
0
Muut
1
1
Tuloverot yhteensä
-151
-156
Efektiivinen veroaste
10,7 %
20,1 %
Lakisääteinen verokanta (yhdistetty)
18,5 %
21,4 %
1Sisältää 37 milj. euron vaikutuksen maista, joissa on määräaikainen verovapaus, sekä veroeduista vuonna 2021, ja 0 milj. euron määräaikaisen verovapauden ja muiden veroetujen
vaikutuksen vuonna 2020.
2 26 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo on netotettu 75 milj. euron verovapaata tuloa vastaan vuonna 2021, ja 12 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo
on netotettu 12 milj. euron verovapaata tuloa vastaan vuonna 2020.
Lakisääteinen verokanta edustaa Stora Enson toimintamaiden lakisääteisten verokantojen painotettua keskiarvoa.
Muutos laskennallisissa veroissa vuonna 2021
Milj. euroa
Arvo 1.1.2021
Tuloslaskelma
Muut laajan
tuloksen erät
Yritysostot/-
myynnit
Muuntoerot
Arvo 31.12.2021
Metsäomaisuus
-1 175
-70
-40
0
16
-1 268
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet
-173
75
0
-8
3
-103
Rahoitusinstrumentit
-11
3
8
0
1
1
Verottamattomat varat
-39
-43
0
0
2
-80
Eläkkeet ja varaukset
56
27
-23
0
-2
58
Vahvistetut verotappiot ja
verohyvitykset
104
1
0
0
2
107
Muut laskennalliset verot
23
-26
0
-1
2
-2
Yhteensä
-1 215
-33
-55
-9
24
-1 287
Oman pääoman suojaus
(kertyneet muuntoerot)
-4
4
Nettosijoitusten lainat
2
-2
Laskennallisten verojen
muutos
-35
-53
-9
24
Verosaamiset1
117
143
Verovelat1
-1 332
1 430
1 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu IAS 12:n mukaisesti.
Muutos laskennallisissa veroissa vuonna 2020
Milj. euroa
Arvo 1.1.2020
Tuloslaskelma
Muut laajan
tuloksen erät
Yritysostot/-
myynnit
Muuntoerot
Arvo 31.12.2020
Metsäomaisuus1
-722
-105
-310
-5
-33
-1 175
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet
-195
26
0
0
-4
-173
Rahoitusinstrumentit
1
0
-12
0
0
-11
Verottamattomat varat
-24
-12
0
0
-3
-39
Eläkkeet ja varaukset
69
-8
-3
0
-2
56
Vahvistetut verotappiot ja
verohyvitykset
84
22
0
0
-2
104
Muut laskennalliset verot
-7
28
0
0
2
23
Yhteensä
-794
-49
-325
-5
-42
-1 215
Oman pääoman suojaus
(kertyneet muuntoerot)
5
-5
Nettosijoitusten lainat
-1
1
Laskennallisten verojen
muutos
-45
-329
-5
-42
Verosaamiset2
81
117
Verovelat2
-875
-1 332
1 Metsäomaisuus on aiemmin raportoitu samalla rivillä kuin aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja osittain rivillä verottamattomat varaukset. Vertailukauden luvut on oikaistu.
2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu IAS 12:n mukaisesti.
Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin konsernin arvioiden mukaan on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää
tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan.
43
Verotappiot
31.12.
Vahvistetut verotappiot
Kirjatut veroarvot
Kirjaamattomat veroarvot
Milj. euroa
2021
2020
2021
2020
2021
2020
Vanhenee viiden vuoden
kuluessa
417
607
7
35
79
88
Vanhenee viiden vuoden
jälkeen
343
239
60
52
11
0
Ei vanhene
1 137
1 131
38
15
210
221
Yhteensä
1 897
1 977
106
102
300
309
Verotappioista 274 (329) milj. euroa kohdistuu Suomeen. Suomeen kohdistuvista verotappioista on kirjattu 55 (66) milj. euron suuruinen
laskennallinen verosaaminen, koska viimeaikaisen Suomen yhtiöiden tuloshistorian, tulevaisuuden ennusteiden ja käytettävissä olevien
verosuunnittelumahdollisuuksien johdosta on selvää, että tappiot ehditään käyttää ennen kuin ne vanhenevat.
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista olivat  38 (25) milj. euroa. Näille eroille ei ole
erääntymispäivää. Veronalaiset väliaikaiset erot, jotka liittyvät sijoituksiin tytäryhtiöissä, sivuliikkeissä ja osakkuusyrityksissä sekä
osuuksiin yhteisissä toiminnoissa ja joiden laskennallisia verovelkoja ei ole kirjattu, olivat yhteensä 339 (323) milj. euroa.
Epävarmat veropositiot
Tilinpäätöspäivänä oli avoinna useita keskeneräisiä verotarkastuksia eri maissa. Verotarkastuksista ei odoteta seuraavan sellaisia
merkittäviä veroja, joita ei olisi jo kirjattu.
Verovelkoihin sisältyvä 37 milj. euron summa vuonna 2020 liittyi epävarmaan veropositioon Ruotsissa, joka oli seurausta
korkokulujen vähennyskelpoisuutta koskevasta veroriidasta. Kaikki tapaukset päättyivät menestyksellisesti vuonna 2021, ja Stora Enso
on tämän seurauksena purkanut veroriskiin liittyvän varauksen.
Liite 10. Poistot ja arvonalentumiset
Laadintaperiaatteet
Poistot ja arvonalentumiset
Poistot aloitetaan, kun omaisuuserä on tarkoituksensa mukaisessa paikassa ja toimintavalmiudessa. Poistot lopetetaan, kun
omaisuuserästä luovutaan tai kun se luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5:n mukaisesti. Poistoja ei lopeteta, mikäli omaisuuserälle ei
väliaikaisesti ole käyttöä. Aineellisten ja aineettomien omaisuuserien hankintameno kirjataan kuluksi tasapoistoin taloudellisena
käyttöaikanaan. Omaisuuserien taloudelliset käyttöajat tarkistetaan periodeittain. Mikäli omaisuuserästä luovutaan, kirjanpitoarvon
ylittävä kauppahinnan osa kirjataan poistotiliä vähentäen alkuperäiseen hankintamenoon saakka. Ainoastaan alkuperäisen
hankintamenon ylittävä kauppahinnan osa kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin (liite 5). Luovuttaessa omaisuuserästä alle
kirjanpitoarvon, myyntitappio kirjataan arvonalennuksena kuluksi sille kaudelle, jolla luotettava arvio myyntitappiosta on saatavilla,
viimeistään kun sitova myyntisopimus allekirjoitetaan. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen
alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen
mukaan kumpi näistä on aikaisempi.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä
mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi. Liikearvoa testataan vuosittain. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee,
arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi käypä arvo vähennettynä myyntikuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.
Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus perutaan, jos kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on
tapahtunut muutos. Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon kuin taseessa olisi
ollut, jos arvonalentumista ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei kuitenkaan peruta.
Aineettomille ja aineellisille hyödykkeille sekä käyttöoikeusomaisuuserille tehdään arvonalentumistestejä rahavirtaa tuottavan
yksikön tasolla, kun taas liikearvon yhteydessä arvonalentumistestit tehdään rahavirtaa tuottavissa yksiköissä tai yksiköiden ryhmässä
matalimmalla tasolla, jolla ryhmän liikearvoa seurataan konsernin sisäisessä johtamisessa.
44
Poistot ja arvonalentumiset
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Poistot
Aineettomat hyödykkeet
26
30
Rakennukset ja rakennelmat
79
84
Koneet ja kalusto
373
370
Käyttöoikeusomaisuuserät
62
66
Muut aineelliset hyödykkeet
9
9
Yhteensä
549
559
Arvonalentumiset
Liikearvo
4
0
Aineettomat hyödykkeet
7
19
Rakennukset ja rakennelmat
10
13
Koneet ja kalusto
126
21
Käyttöoikeusomaisuuserät
1
2
Muut aineelliset hyödykkeet
2
2
Yhteensä
149
57
Myyntivoitot/-tappiot
Voitot omaisuuserien myynnistä
-4
-10
Tappiot omaisuuserien myynnistä
3
3
Yhteensä
0
-7
Poistot ja arvonalentumiset
697
609
Arvonalentumistestaus
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvon laskentaan, jossa käytetään hallituksen ja
ylemmän johdon hyväksymissä talousarvioissa olevia rahavirtaennusteita. Veroja edeltävien diskonttokorkojen laskennassa kutakin
rahavirtayksikköä varten otetaan huomioon rahavirtayksikön toimintaympäristö sekä sen maan verotus ja riskiprofiili, missä rahavirta
syntyy. Liikearvon arvonalentumistestausta koskevassa taulukossa on eritelty liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettävät veroja
edeltävät diskonttokorot. Samanlaisia diskonttokorkoja käytetään muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä
käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumistestauksessa.
Arvonalentumistesti tehtiin käyttämällä käyttöarvoon (value in use) perustuvaa menetelmää seuraavilla pääolettamuksilla rahavirtaa
tuottaville yksiköille:
arviot myyntihinnoista perustuvat sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden analyyseihin
rahavirrat ja diskonttakorot ovat määritelty nimellismääräisinä
nykyinen kulurakenne pysyy muuttumattomana
liikearvon testauksessa käytettiin viiden vuoden ajanjaksoa, jonka jälkeinen ikuisuusarvo perustuu inflaatioperusteiseen
kasvuun, poikkeuksena Paper-divisioona, jossa käytetty ajanjakso oli jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika.
aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien testauksessa ajanjakso oli hyödykkeen jäljellä
oleva taloudellinen vaikutusaika.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset
Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumisia kirjattiin vuonna 2021 yhteensä
149 (57) milj. euroa, joka aiheutui pääasiassa liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä, konserniyhtiöiden myynnistä ja
arvonalentumistestauksesta. Paper-divisioonan rahavirtaa tuottavissa yksiköissä News, Uncoated Mechanical ja Office kirjattiin
yhteensä 127 milj. euroa arvonalentumisia, jotka liittyivät lähinnä uudelleenjärjestelyhin,  konserniyhtiöiden myyntiin,
arvonalentumistestaukseen ja tiettyjen paperilaatujen koronaviruspandemian seurauksena edelleen heikkeneviin markkinoihin. Vuonna
2020 testattiin tiettyjä omaisuuseriä Biomaterials-divisioonan rahavirtaa tuottavassa Nordic and Innovation -yksikössä aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisten osalta ja kirjattiin 42 milj. euron arvonalentuminen.
Liikearvon alentumistestaus
Vuonna 2021 ja 2020 liikearvon testaus ei johtanut arvonalentumisiin. Vuonna 2021 Paper-divisioonan rahavirtaa tuottavassa News-
yksikössä kirjattiin 4 milj. euron liikearvon alentuminen Sachsenin tehtaan myynnin takia.
45
Olennaisimmat liikearvoa sisältävät rahavirtaa tuottavat yksiköt
31.12. päättyvä tilikausi
2021
2020
Milj. euroa
Liikearvo
vuoden
lopussa
Veroja
edeltävä
diskontto-
korko
Liikearvo
vuoden
lopussa
Veroja
edeltävä
diskontto-
korko
Wood Products - Central Europe
109
8,7 %
106
6,8 %
Paper -  Book Paper1
28
7,2 %
28
8,2 %
Paper - Uncoated Mechanical
40
7,2 %
40
6,8 %
Biomaterials - Nordic and Innovation
45
7,2 %
43
6,8 %
Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt2
60
64
Yhteensä
282
281
1 Paper-divisioonan rahavirtaa tuottavien yksikköjen rakennetta muutettiin vuonna 2021 erottamalla Book Paper and News Paper -yksikkö erillisiksi rahavirtaa tuottaviksi yksiköiksi.
2 Muihin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sisältyvät yksiköt Packaging Solutions - Europe, Packaging Materials -toiminnot Ruotsissa, Packaging Materials - Containerboards, Wood
Products - Northern Europe, Paper - News  ja  Paper - Office.
Käyttöarvon (value in use) laskelma on erittäin herkkä diskonttokoron, myyntihintojen ja kustannusten muutoksille. Alla
herkkyysanalyysitaulukossa on yhteenveto määristä, joilla keskeiselle oletukselle käytetyn arvon pitää muuttua, jotta yksikön
kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo, niissä konsernin rahavirtaa tuottavissa yksiköissä, joissa
mahdollinen muutos keskeiseen oletukseen saattaisi johtaa arvonalentumisen kirjaamiseen. Vuonna 2021 rahavirtaa tuottavan
Biomaterials- Nordic and Innovation -yksikön  kerrytettävissä oleva rahamäärä  oli 418 milj. euroa ja kirjanpitoarvo 379 milj. euroa.
Vuonna 2021 rahavirtaa tuottavan Paper – News -yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä oli 161 milj. euroa verrattuna 134 milj. euron
kirjanpitoarvoon. Rahavirtaa tuottavan Paper – News -yksikön diskonttokoron jokseenkin mahdollinen kasvu ei johtaisi
arvonalentumisen kirjaamiseen.
Liikearvon arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi
Milj. euroa
Biomaterials -
Nordic and
Innovation
Paper - News
Kasvu diskonttokorossa (prosenttiyksikköä)
0,6 %
n/a
Vuotuinen lasku myyntihinnoissa
-0,2 %
-0,6 %
Vuotuinen nousu kustannuksissa
0,2 %
0,6 %
Yhteenveto arvonalentumisista ja arvonalentumisten peruutuksista divisioonittain
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Packaging Materials
10
0
Packaging Solutions
2
3
Biomaterials
0
42
Wood Products
0
0
Forest
1
0
Paper
131
3
Other
4
9
Yhteensä (arvonalentuminen + / arvonalentumisen peruutus -)
149
57
Liite 11. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät
Laadintaperiaatteet
Tietokoneohjelmistojen kehitysmenot
Jos uuden ohjelmiston hankinta- tai kehitysmenot liittyvät yksilöitävissä olevaan ja ainutlaatuiseen tuotteeseen, johon konsernilla on
määräysvalta ja josta todennäköisesti saatava hyöty yli vuoden ajalta on suurempi kuin kustannukset, se kirjataan taseeseen
aineettomaksi hyödykkeeksi ja poistetaan arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan (3-10 vuotta). Verkkosivujen kustannukset
kirjataan kuluksi syntymishetkellä.
Liikearvo
Liikearvo sisältää tulevia taloudellisia hyötyjä omaisuuseristä, joita konserni ei yritysoston yhteydessä voi määrittää ja kirjata erikseen.
Liikearvo lasketaan yritysostojen hankintamenon ja hankitun yrityksen netto-omaisuuden käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä.
Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän yritysostosta.
IFRS 3:n mukaisesti yritysoston hankintameno vastaa luovutettua kauppasummaa, ostetussa yrityksessä olevan määräysvallattomien
omistajien osuuden arvoa, ja ostetusta yrityksestä aiemmin omistetun osuuden käypää arvoa. Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien
yritysten hankinnasta aiheutuva liikearvo käsitellään konsernitilinpäätöksessä kyseisen yrityksen varallisuutena, ja se muutetaan
euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla.
Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sille tehdään arvonalentumistesti vuosittain tai tarvittaesa useammin, jos arvonalentumisesta on
viitteitä. Konserniyksikön myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sisältävät myytyyn yksikköön liittyvän liikearvon määrän.
46
Osakkuus- ja yhteisyrityksen tai yhteisjärjestelyn ostosta syntyvä liikearvo sisältyy sijoituksen kirjanpitoarvoon, ja sen
arvonalentumista arvioidaan kyseisen sijoituksen osana. Yritysoston hankintamenon ylittävä osuus hankitun yrityksen netto-omaisuuden
käyvästä arvosta kirjataan uudelleenarvioinnin jälkeen välittömästi tuloslaskelmaan.
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, ja ne poistetaan tasapoistoin taloudellisena
vaikutusaikanaan. Taloudelliset vaikutusajat vaihtelevat yleensä kolmesta kymmeneen vuoteen ja patenttien osalta kahteenkymmeneen
vuoteen. Arvonalentumiset on vähennetty tasearvosta. Hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseessa erilleen liikearvosta, mikäli
ne täyttävät hyödykkeen määritelmän, ovat eriteltävissä tai jos ne syntyvät sopimuksista tai laillisista oikeuksista ja niiden käypä arvo
voidaan määritellä luotettavasti.
Muut yrityskaupan yhteydessä kirjatut aineettomat hyödykkeet kuin liikearvo koostuvat markkinointiin ja asiakkaisiin liittyvistä tai
sopimus- ja teknologiapohjaisista aineettomista hyödykkeistä. Tyypillisiä markkinointiin ja asiakkaisiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä
ovat tuotemerkit, tuote- ja palvelunimet, yhteisömerkit, laadunvarmennusmerkit, asiakaslistat, tilaukset tai tilauskanta,
asiakassopimukset sekä niihin liittyvät asiakassuhteet. Sopimus- ja teknologiapohjaiset aineettomat hyödykkeet ovat tyypillisesti
lisenssi- ja rojaltisopimuksia tai patentoituja teknologiaan tai alaan liittyviä salaisuuksia, kuten luottamuksellisia kaavoja, prosesseja tai
reseptejä. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo määritellään oletettujen asiakkuuksien pysyvyyden ja
asiakkuuksien arvioidun kestoajan rahavirtojen mukaan. Tuotemerkkien arvo määritellään diskontatun rahavirran analyysillä käyttämällä
rojaltimetodia.
Aineelliset hyödykkeet
Konserniyritysten aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, jota on tarvittaessa oikaistu
tulevaisuudessa hyödykkeen käytöstä poistamisesta aiheutuvilla kuluilla. Uuden tytäryhtiön oston yhteydessä vastaanotettavat
aineelliset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoonsa ostopäivänä. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä ja oikaistaan mahdollisilla
arvonalentumisilla tai myyntikuluilla. Tasearvo edustaa hankintamenoa vähennettynä saaduilla tuilla ja avustuksilla sekä kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumisilla. Korot lainoista, joilla rahoitetaan näiden hyödykkeiden rakentamista, aktivoidaan aineellisiin
hyödykkeisiin osaksi hankintamenoa rakennusajalta, kun ehdot aktivoinnin edellytyksistä täyttyvät.
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen pitoajan katsotaan olevan rajoittamaton. Muiden aineellisten
hyödykkeiden ryhmien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ryhmät
Poistoaika vuosina
Teollisuusrakennukset
10-50
Toimisto- ja asuinrakennukset
20-50
Puuhioketehtaat
15-20
Vesivoimalaitokset
40
Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat, pääkoneet
20-30
Raskas koneisto
10-20
Pakkaus- ja hylsytehtaat
10-15
Sahat
10-15
Tietokoneet
3-5
Ajoneuvot
5
Toimistokalusto
3-5
Rautatiet, satamat
20-25
Metsäautotiet
10-15
Tiet, kentät, sillat
15-20
Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit
aktivoidaan taseeseen ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Aineellisten
hyödykkeiden luovutus, myynti tai käytöstä poistaminen kirjataan poistamalla hankintameno ja kertyneet poistot kirjanpidosta, ja
mahdollinen luovutushetken arvon ja poistamattoman hankintamenon erotus kirjataan tuloslaskelmassa arvonalentumisiin. Myyntivoitot
yli alkuperäisen hakintamenon esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Varaosat on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin, jos niiden arvo on merkittävä ja jos niitä käytetään useammalla kuin yhdellä
tilikaudella tai niitä käytetään vain tietyn aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen yhteydessä. Kaikissa muissa tapauksissa varaosat on
merkitty vaihto-omaisuuteen ja kirjattu tuloslaskelmaan sitä mukaa kuin niitä käytetään.
Käyttöoikeusomaisuuserät
Konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko se vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Sopimus on vuokrasopimus tai
siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi
ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan
alkuperäisen määrän oikaistuna lähinnä aloituspäivänä tai aikaisemmin maksetuilla vuokramaksuilla. Konserni kohdistaa sopimuksen
perusteella maksetun vastikkeen kuhunkin vuokrasopimuksen komponenttiin ja erottaa muille kuin vuokrasopimuskomponenteille
kuulumattomat osuudet, jos ne ovat tunnistettavissa. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti ja ne sisältävät suuren
määrän erilaisia ehtoja.
Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä joko
käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan kumpi näistä on
aikaisempi. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserää oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelan uudelleenarvostuksilla.
Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta IAS 36 -standardin mukaisesti.
Konserni on päättänyt olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuseriä lyhytaikaisista sopimuksista, joiden sopimuskausi on enintään 12
kuukautta, ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä sisältävistä sopimuksista. Arvoltaan vähäiset kohteet sisältävät pääasiassa IT- ja
toimistolaitteita, tiettyjä ajoneuvoja ja koneita sekä muita arvoltaan vähäisiä eriä. Konserni kirjaa näihin sopimuksiin liittyvät
vuokramaksut kuluksi tasasuuruisina erinä vuokrakauden aikana (liite 5).
47
Aineettomat hyödykkeet
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Tietokone-
ohjelmistot
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Keskeneräiset
aineettomat
hyödykkeet
Liikearvo
Yhteensä
Hankintameno
1.1.2020
236
102
29
1 253
1 620
Muuntoerot
-2
-3
-1
-4
-9
Uudelleenryhmittely
17
5
-19
0
2
Lisäykset
3
1
9
-20
-7
Luovutukset1
-20
-8
0
-535
-562
31.12.2020
233
98
17
695
1 044
Muuntoerot
2
6
0
8
16
Uudelleenryhmittely
8
12
-16
0
4
Lisäykset
6
5
6
0
17
Luovutukset1
-23
-19
0
-171
-213
31.12.2021
226
103
7
532
867
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2020
170
27
0
951
1 148
Muuntoerot
-2
-3
0
-2
-6
Luovutukset1
-20
-8
0
-535
-562
Poistot
18
12
0
0
30
Arvonalentumiset
9
9
0
0
19
31.12.2020
176
38
0
414
629
Muuntoerot
1
4
0
3
8
Luovutukset1
-22
-19
0
-171
-212
Poistot
18
9
0
0
26
Arvonalentumiset
5
2
0
4
11
31.12.2021
178
34
0
250
462
Tasearvo 31.12.2021
48
69
7
282
405
Tasearvo 31.12.2020
57
60
17
281
415
1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit).
48
Aineelliset hyödykkeet
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno
1.1.2020
129
3 376
13 438
459
345
17 746
Muuntoerot
-1
-84
-79
-1
-2
-167
Uudelleenryhmittely
0
19
166
4
-192
-2
Uudelleenluokittelu
biologiseksi hyödykkeeksi
0
-2
-1
0
0
-4
Lisäykset
0
16
157
4
399
576
Luovutukset1
0
-23
-424
-11
-1
-460
31.12.2020
128
3 301
13 256
455
549
17 690
Muuntoerot
0
64
48
0
1
114
Uudelleenryhmittely
2
58
405
11
-480
-4
Uudelleenluokittelu
biologiseksi hyödykkeeksi
0
-1
-1
0
0
-2
Lisäykset
0
15
214
1
328
558
Luovutukset1
-13
-82
-503
-19
-4
-620
31.12.2021
117
3 355
13 421
448
394
17 735
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2020
4
2 044
10 201
386
11
12 645
Muuntoerot
0
-21
12
0
0
-9
Luovutukset1
0
-22
-419
-11
-1
-453
Poistot
0
82
370
11
0
464
Arvonalentumiset ja
peruutukset
0
13
21
0
2
36
31.12.2020
3
2 096
10 186
386
11
12 683
Muuntoerot
0
9
-30
0
1
-20
Luovutukset1
-1
-79
-487
-19
0
-586
Poistot
0
77
373
11
0
461
Arvonalentumiset ja
peruutukset
0
10
125
2
0
137
31.12.2021
3
2 113
10 164
380
14
12 674
Tasearvo 31.12.2021
114
1 242
3 256
68
380
5 060
Tasearvo 31.12.2020
124
1 205
3 071
69
538
5 007
1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä on käsitelty tarkemmin liitteessä 4 (Yritysostot ja -myynnit).
49
Käyttöoikeusomaisuuserät
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Metsämaa
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto
ja muut
Yhteensä
Hankintameno
1.1.2020
104
249
89
138
579
Muuntoerot
-2
-9
0
-2
-14
Uudelleenryhmittely
0
0
-1
0
0
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi
0
-12
0
0
-12
Lisäykset
3
6
9
21
39
Luovutukset
-5
0
-3
-7
-15
Muut muutokset
0
0
2
-1
1
31.12.2020
99
233
97
148
577
Muuntoerot
9
26
1
1
37
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi
0
-15
0
0
-15
Lisäykset
0
9
9
15
33
Luovutukset
-1
0
-4
-37
-42
Muut muutokset
0
0
1
0
1
31.12.2021
107
253
104
127
591
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2020
6
7
20
38
71
Luovutukset
-3
0
-2
-7
-13
Poistot
3
5
21
37
66
Arvonalentumiset
1
0
0
1
2
Muut muutokset
0
0
0
0
-1
31.12.2020
6
12
38
70
125
Muuntoerot
1
2
1
0
3
Luovutukset
-1
0
-4
-36
-41
Poistot
3
5
20
34
62
Arvonalentumiset
0
0
0
1
1
31.12.2021
8
18
55
69
150
Tasearvo 31.12.2021
99
235
49
59
441
Tasearvo 31.12.2020
93
221
59
79
452
Stora Enson olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat metsätalous- ja teollisuustoimintoihin käytettävistä maa-alueista,
erilaisista koneista ja laitteista mukaan lukien operatiiviset koneet, aluksista sekä muista logistiikkalaitteista ja kiinteistöistä mukaan
lukien toimistot, varastot ja muut operatiiviset kiinteistöt. Joihinkin vuokrasopimuksiin sisältyy uusimis- tai jatkamisoptio, joka
huomioidaan vuokra-ajassa, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää kyseisen option.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset
Tilikauden investoinnit ilman lisäyksiä biologisiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 609 (628) milj. euroa. Käynnissä olevia projekteja ja
tulevaisuuden suunnitelmia on käsitelty tarkemmin Stora Enson hallituksen toimintakertomuksessa.
50
Liite 12. Metsäomaisuus
Laadintaperiaatteet
Stora Enson metsäomaisuus määritetään kasvavaksi puustoksi, jotka luokitellaan biologisiksi hyödykkeiksi ja niihin liittyvään
metsämaahan. Stora Enson biologiset hyödykkeet koostuvat kasvavista puista, joita käytetään raaka-aineena sellulle ja puutuotteille
sekä biopolttoaineena.
Metsäomaisuuden arvostus perustuu jatkuviin toimintoihin ja kestävään metsänhoitoon, jossa huomioidaan myös
ympäristörajoitukset ja muut rajoitukset. Biologiset hyödykkeet kirjataan ja arvostetaan IAS 41 Maatalous -standardin mukaisesti
käypään arvoon ja metsämaa kirjataan IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standardin mukaisesti. Vuokratut metsämaat
esitetään osana käyttöoikeusomaisuuseriä ja liitteessä 11 (Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät).
Pohjoismaiset metsät ja puuviljelmät luokitellaan eri omaisuusluokkaan niiden erilaisen luonteen, käytön ja ominaisuuksien vuoksi.
Pääasiallinen ero on puuviljelmien lyhytaikainen 6–12 vuoden kasvusykli verrattuna pohjoismaisten metsien pitkään, 60–100 vuoden
kasvusykliin. Eroja on myös uudistusmenetelmissä, metsänhoidossa ja metsien käytössä muihin tarkoituksiin.
Pohjoismaiseen metsäomaisuuteen sisältyy omistukset Ruotsissa ja Suomessa (sekä vähäisiä metsäomaisuuden omistuksia
Virossa ja Romaniassa). Puuviljelmiin sisältyy omistuksia Kiinassa, Brasiliassa ja Uruguayssa. Metsäomaisuuden eri luokkiin
sovellettavat laskentaperiaatteet esitetään alla erikseen. Konsernilla on metsäomaisuutta omissa tytäryhtiöissään Ruotsissa ja Kiinassa,
yhteisissä toiminnoissa Brasiliassa ja Uruguayssa sekä osakkuusyrityksissä Suomessa. Stora Enso myös varmistaa, että konsernin
osuus osakkuusyritysten sekä yhteisten toimintojen metsäomistuksen arvosta on yhdenmukainen konsernin laadintaperiaatteiden
kanssa. Korjuuhetkellä biologiset hyödykkeet siirretään varastoon.
Metsäomaisuus Pohjoismaissa
Ruotsissa sijaitseva metsäomaisuus kirjataan käypään arvoon ja arvostetaan markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka
perustuu niillä alueilla tehtyihin metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat. Stora Enson metsäomaisuus luo arvoa
turvaamalla puun saatavuuden, kasvattamalla pitkän aikavälin tuottoa, optimoimalla maankäyttöä ja varmistamalla taloudellisen
joustavuuden. Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä kasvavat puut sitovat hiilidioksidia. Metsät tarjoavat myös
mahdollisuuksia arvonluontiin uusilla tavoilla, esimerkiksi tuulivoimalla. Metsäomaisuuden kokonaisarvo lasketaan todennetun
varastotiedon ja kasvavan puuston alueellisten hintojen avulla. Laskennassa huomioidaan muun muassa:
alueelliset markkinatransaktiotiedot, jotka perustuvat metsäomaisuuden maantieteelliseen sijaintiin,
kasvavan puuston hinnat metsäkuutiometriä (m3 fo) kohti yhdistettynä metsäomaisuuden transaktioihin ja
alueelliset kasvavan puuston volyymi.
Metsäomaisuustransaktioihin liittyvää tietoa on saatavilla useista markkinalähteistä. Markkinatransaktiotietojen voidaan katsoa
olevan markkinoiden tukemaa syöttötietoa. Markkinaolosuhteita kuvastaviin syöttötietoihin tehdään joitakin oikaisuja ei-todettavissa
olevien syöttötietojen avulla, minkä vuoksi syöttötiedot luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3. Lisätietoja arvostuksessa
sovelletusta harkinnasta esitetään liitteessä 2 (Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät).
Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden kokonaisarvo allokoidaan  biologisiksi hyödykkeisiin ja metsämaahan. Metsäomaisuuden
yhteenlasketun käyvän arvon allokointi perustuu tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan, jossa odotettavissa olevien nettorahavirtojen
erilliset nykyarvot lasketaan sekä biologisille hyödykkeille että metsämaalle. Diskonttokorko määritetään koroksi, jolla
markkinatransaktiohintoihin perustuva arvostus vastaa biologisista hyödykkeistä  ja metsäalueista muodostuvan koko
metsäomaisuuden yhteenlaskettua rahavirtaa. Biologisten hyödykkeiden ja metsäalueiden diskonttokoron arvioidaan olevan sama, sillä
rahavirtojen luonne ja ajoitus ovat samankaltaisia.
Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon IAS 41:n mukaisesti. Käypä arvo perustuu tuottohin perustuvaan
lähestymistapaan ja diskontatun rahavirran menetelmään, jossa biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien toimintojen
rahavirran pohjalta ja yhden syklin kasvupotentiaali huomioon ottaen. Metsämaat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä IAS 16
standardissa määriteltyä uudelleenarvostusmenetelmää. Metsämaan käypä arvo lasketaan tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa
soveltaen, mukaan lukien nettorahavirrat, jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin maa-alueisiin liittyviin tuottoihin,
kuten metsästysoikeuksiin, tuulivoimavuokriin ja maa-ainesten myyntiin.
Muu pohjoismainen metsäomaisuus, joka sijaitsee pääasiassa Suomessa, konsernin 41 %:n omistusosuuden osakkuusyritys
Tornatorin kautta, kirjataan käypään arvoon tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa käyttämällä. Biologisten hyödykkeiden arvostus
perustuu diskontatun rahavirran menetelmään, joka lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirran pohjalta ja yhden syklin kasvupotentiaalin
huomioon ottaen. Metsämaat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä IAS 16:ssa määriteltyä uudelleenarvostusmenetelmää.
Metsämaan käypä arvo lasketaan tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen ja diskontatun rahavirran menetelmällä, mukaan
lukien nettorahavirrat, jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin niihin liittyviin tuottoihin. Käytetty diskonttokorko sekä
biologisille hyödykkeille että matsämaalle määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella,
Muutokset biologisten hyödykkeiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan. Muutokset metsämaan käyvässä arvossa,
laskennallisilla veroveloilla vähennettyinä, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneenä uudelleenarvostusrahastoon omassa
pääomassa. Uudelleenarvostusrahastoa ei kierrätetä tuloslaskelmaan myynnin yhteydessä. Mikäli metsäaleuiden käypä arvo olisi
hankintamenoa alhaisempi, ero kirjattaisiin tuloslaskelmaan arvonalentumisena.
Puuviljelmien metsäomaisuus
Puuviljelmäalueiden osalta biologiset hyödykkeet kirjataan käypään arvoon IAS 41:n mukaisesti ja tuottohin perustuvaa lähestymistapaa
soveltaen niillä alueilla, joissa konsernilla on metsäalueita. Käypä arvo perustuu käyvän arvon hierarkian tasoon 3. Metsämaat
arvostetaan alunperin ja myöhemmin hankintamenoon IAS 16:ssa määritettyä hankintamenomallia käyttämällä.
Biologisten hyödykkeiden arvostus perustuu diskontatun rahavirran menetelmään, joka lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirran
pohjalta ja perustuu kestävään metsänhoitoon, yhden syklin kasvupotentiaali huomioon ottaen. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo
perustuu tuottavaan metsäalueeseen. Ennustettuun puun kasvuun perustuvat vuosittaiset korjuut kerrotaan puun hinnoilla ja saadusta
arvosta vähennetään metsänhoidon kustannukset sekä korjuukustannukset. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo mitataan yhden
kasvukauden korjuiden nykyarvona ottaen huomioon ympäristörajoitukset ja muut rajoitukset. Käytetty diskonttokorko määritetään
keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella.
Nuori puusto – alle kahden vuoden ikäiset puut (alle kolmen vuoden ikäiset Montes del Platassa) – katsotaan kehittymättömiksi
hyödykkeiksi ja arvostetaan kirjanpidossa hankintamenoon. Käyvän arvon katsotaan vastaavan hankintamenoa riittävällä tarkkuudella,
kun biologinen muuttuminen on ollut vähäistä tai muuttumisen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi hintaan, joka vaihtelee
omaisuuserien sijainnin ja lajin mukaan.
Muutokset biologisten hyödykkeiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon ja niistä
ei tehdä poistoja.
51
Konsernin taseeseen kirjattu tytäryhtiöiden ja yhteisten toimintojen metsäomaisuuden arvo on 6 747 (6 256) milj. euroa, kuten alla
olevasta taulukosta käy ilmi. Konsernin epäsuora osuus osakkuusyrityksille kuuluvasta metsäomaisuudesta on 985 (837) milj. euroa.
Metsäomaisuuden kokonaisarvo on 7 732 (7 093) milj. euroa.
Metsäomaisuus
Biologiset hyödykkeet
Metsämaa3
Metsäomaisuus yhteensä
31.12. päättyvä tilikausi
31.12. päättyvä tilikausi
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
2021
2020
2021
2020
Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot
Käypä arvo 1.1.
4 250
3 627
2 005
509
6 256
4 136
Muuntoero
-43
99
-26
-12
-68
88
Realisoimaton käyvän arvon muutos1 2
471
560
225
1 504
696
2 065
Lisäykset
58
81
1
3
59
84
Luovutukset
-64
0
-5
0
-69
0
Korjuusta johtuva muutos1
-127
-128
0
0
-127
-128
Muut operatiiviset muutokset1
-17
-4
0
0
-17
-4
Uudelleenluokittelu aineellisista
hyödykkeistä
17
16
0
0
17
16
Käypä arvo 31.12.
4 547
4 250
2 201
2 005
6 747
6 256
Osakkuusyritykset
Tornator Oyj (41 %)
906
769
78
56
985
825
Arauco Florestal Arapoti S.A. (20 %)
0
8
0
4
0
12
Käypä arvo 31.12.
906
778
78
60
985
837
Yhteensä
5 453
5 028
2 279
2 065
7 732
7 093
1 Biologisten hyödykkeiden osalta muutokset esitetään tuloslaskelmassa. Metsämaan osalta muutokset käyvässä arvossa kirjataan suoraan omaan pääomaan.
2 Vaikutus vuonna 2020 liittyy pääasiassa arvostamisesta ja laadintaperiaatemuutoksesta Ruotsin metsien osalta.
3 Ei sisällä vuokrattuja metsämaita.
52
Tytäryhtiöiden, yhteisten toimintojen sekä osakkuusyrityksen metsäomaisuuden arvostus ja puusto
31.12.2021
Metsät
Ruotsissa
Guangxi
Veracel
(50 %)
MdP
(50 %)
Tornator
(41 %)
Yhteensä
Kokonaispinta-ala
ha
1 389 000
77 000
113 000
136 000
295 000
2 009 000
- josta omistettu
1 389 000
106 000
95 000
295 000
1 884 000
- josta vuokrattu
77 000
7 000
41 000
125 000
Tuottava alue
ha
1 141 000
68 000
47 000
90 000
271 000
1 617 000
Kokonaispinta-ala
Puusto
milj. m3 fo.1
152,6
5,0
5,0
13,9
33,0
209,5
Tuottava alue
Puusto
milj. m3 fo.1
150,5
4,9
5,0
13,9
32,7
207,1
Arvioitu kasvu
milj. m3 fo.1
5,8
1,6
1,8
2,6
1,4
13,2
Puunkorjuu
milj. m3 fo.1
4,4
1,3
1,2
1,6
1,3
9,9
Muut muutokset
milj. m3 fo.1
6,2
0,4
0,0
-0,1
1,2
7,7
Puunkorjuu
milj. m3 u.b.2
3,7
1,0
1,0
1,3
1,2
8,2
Biologiset
hyödykkeet
milj. euroa
4 005
200
81
260
906
5 453
Biologiset
hyödykkeet
Tuottava alue
euroa/ha
3 511
2 950
1 713
2 900
3 342
3 372
Metsämaa
milj. euroa
2 012
26
163
78
2 279
Metsäomaisuus
yhteensä
milj. euroa
6 017
200
107
423
985
7 732
Vuokrattu
metsämaa
milj. euroa
187
2
45
235
1 metsäkuutiometriä
2 kuoreton kiintotilavuus
31.12.2020
Metsät
Ruotsissa
Guangxi
Veracel
(50 %)
MdP
(50 %)4
Tornator
(41 %)
Yhteensä3 4
Kokonaispinta-ala
ha
1 398 000
81 000
112 000
135 000
291 000
2 017 000
- josta omistettu
1 398 000
107 000
95 000
291 000
1 891 000
- josta vuokrattu
81 000
5 000
39 000
126 000
Tuottava alue
ha
1 145 000
75 000
47 000
89 000
269 000
1 623 000
Kokonaispinta-ala
Puusto
milj. m3 fo.1
145,0
4,3
4,4
13,0
31,8
198,5
Tuottava alue
Puusto
milj. m3 fo.1
143,0
4,2
4,4
13,0
31,4
195,9
Arvioitu kasvu
milj. m3 fo.1
6,1
1,3
1,7
3,0
1,4
13,5
Puunkorjuu
milj. m3 fo.1
4,6
1,2
1,0
1,2
1,3
9,4
Muut muutokset
milj. m3 fo.1
-1,7
-0,1
0,0
0,0
0,7
-1,1
Puunkorjuu
milj. m3 u.b.2
3,8
1,0
0,8
1,0
1,2
7,8
Biologiset
hyödykkeet
milj. euroa
3 774
176
66
230
769
5 016
Biologiset
hyödykkeet
Tuottava alue
euroa/ha
3 298
2 359
1 412
2 597
2 860
3 089
Metsämaa
milj. euroa
1 829
26
150
56
2 061
Metsäomaisuus
yhteensä
milj. euroa
5 603
176
92
380
825
7 077
Vuokrattu
metsämaa
milj. euroa
183
1
37
221
1 metsäkuutiometriä
2 kuoreton kiintotilavuus
3Yhteenlasketut määrät eivät sisällä metsäomistuksia Laosissa eikä osakkuusyritys Arauco Florestal Arapoti S.A. Brasiliassa.
4MdP:n tuottava alue (ha) ja biologiset hyödykkeet per tuottava-alue (ha) oikaistu perustuen 2020 raportoinnin jälkeen saatuihin tietoihin
Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot
Konsernin metsäomaisuuden (pois lukien vuokrasopimukset) tasearvosta 31.12.2021 oli Ruotsissa 89 % (90 %), Kiinassa 3 % (3 %),
Brasiliassa 2 % (1 %) ja Uruguayssa 6 % (6 %). Maa-alueita on 1 715 (1 726) tuhatta hehtaaria, ja 7 % (7 %) maasta on vuokrattu ja
alle 1 %:iin (1 %:iin) kohdistuu rajoituksia. Stora Enson koko metsäomaisuudesta 1 346 (1 356) tuhatta hehtaaria on tuottavaa
metsämaata. Montes del Platan ja Veracelin määrissä huomioidaan omistusosuus.
Ruotsin metsät
Vuoden 2021 lopussa Ruotsin metsissä olevien biologisten hyödykkeiden arvo oli 4 005 (3 774) milj. euroa, niihin liittyvien metsämaiden
arvo oli 2 012 (1 829) milj. euroa ja metsäomaisuus yhteensä oli 6 017 (5 603) milj. euroa. Metsäomaisuuden kasvu 414 milj. euroa
johtuu pääasiassa puuston volyymin kasvusta erityisesti jättöpuualueiden osalta, sillä merkittävä osa metsäalueista laserkeilattiin ja
johtuen tarkemmasta volyymidatasta sekä korkeammista markkinahinnoista. Valuuttakussien muutos ja luovutukset vähensivät arvoa.
Metsäomaisuuteen liittyvät laskennalliset verovelat olivat 1 237 (1 153) milj. euroa. Arvostamisessa käytetty diskonttokorko oli 3,5 %
(3,60 %).
Ruotsalaisissa metsissä olevaa tuottavaa maa-aluetta on yhteensä 1 141 (1 145) tuhatta hehtaaria, jossa kasvavan puuston osuus
on  150,5 (143,0) milj. metsäkuutiometriä. Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvostuksessa vuonna 2021 sovellettu kolmen
53
vuoden painotettu keskimääräinen markkinatransaktiohinta oli 40 (39) euroa metsäkuutiometriä kohti. Metsäomaisuuden arvo vastaa
keskimäärin 5 270 (4 900) euroa hehtaaria tuottavaa metsämaata kohti.
Metsäomaisuuden arvostus perustuu eri markkinatiedontarjoajien toimittamiin yksityiskohtaisiin transaktiotietoihin ja hintatilastoihin.
Markkinatransaktiotietoja oikaistaan Stora Enson metsäomaisuuden piirteiden ja luonteen huomioimiseksi sekä tiettyjen ei-
metsäomaisuuserien ja poikkeavien arvojen poislukemiseksi. Arvostuksessa huomioidaan metsäalueiden sijainti, hintataso ja puuston
volyymi. Eri alueiden väliset markkinahinnat eroavat merkittävästi toisistaan. Tulevat muutokset Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden
arvossa johtuvat muutoksista transaktiohinnoissa ja muutoksista puuston volyymissa, jossa huomioidaan kasvu ja muut muutokset.
Lisätietoja arvostuksessa sovellettavista arvioista ja harkinnasta esitetään liitteessä 2.
Metsäomaisuuden sijainti ja volyymi
2021
Pohjoinen
Keski
Etelä
Yhteensä
Tuottava alue
ha
191 000
950 000
0
1 141 000
Osuus kokonaisuudesta
%
17 %
83 %
0 %
100 %
Puusto
milj. m3
17,1
133,3
0,0
150,5
Osuus kokonaisuudesta
%
11%
89 %
0 %
100 %
2020
Pohjoinen
Keski
Etelä
Yhteensä
Tuottava alue
ha
191 000
949 000
5 000
1 145 000
Osuus kokonaisuudesta
%
17 %
83 %
0 %
100 %
Puusto
milj. m3
16,2
125,9
0,8
143,0
Osuus kokonaisuudesta
%
11%
88 %
1 %
100 %
Guangxi
Vuoden 2021 lopussa Kiinan Guangxissa sijaitsevien biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 200 (176) milj. euroa. Kaikki Kiinassa
sijaitsevat metsämaat ovat vuokrattuja. Arvonnousu johtuu pääasiassa valuuttakurssien muutoksen vaikutuksesta ja lisääntyneestä
volyymista. Korkemmat kustannukset ja diskonttokorko vähensivät arvoa. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on
33 (33) milj. euroa. Diskontatuissa rahavirroissa on käytetty 8,6 %:n (8,4 %:n) diskonttokorkoa, joka nousi hieman vuonna 2021.
Guangxin metsissä on tuottavaa metsämaata  68 (75) tuhatta hehtaaria, joissa puustoa on 4,9 (4,2) milj. metsäkuutiometriä.
Veracel
Veracel Celulose S.A. (Veracel) on brasilialainen yhteinen toiminto, josta konsernilla on 50 %:n omistusosuus. Stora Enson osuus 
biologisista hyödykkeistä oli 81 (66) milj. euroa. Muutos on pääasiassa seurausta korkeammista hinnoista, volyymista, kasvusta ja
matalammasta diskonttokorosta. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 21 (22) milj. euroa. Diskontatuissa
rahavirroissa on käytetty 6,9 %:n (8,8 %:n) diskonttokorkoa, joka laski vuonna 2021. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon. Stora
Enson osuus tuottavasta alueesta  on yhteensä 47 (47) tuhatta hehtaaria, jolla puuston osuus on 5,0 (4,4) milj. metsäkuutiometriä.
Montes del Plata
Montes del Plata (MdP) on Uruguayssa sijaitseva yhteinen toiminto, josta konsernilla on 50 %:n omistusosuus. Stora Enson osuus
biologisista hyödykkeistä oli 260 (230) milj. euroa. Muutos on pääasiassa seurausta valuuttakurssien muutoksen vaikutuksesta.
Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 46 (46) milj. euroa. Diskontatuissa rahavirroissa on käytetty 6,5 %:n (6,5
%:n) diskonttokorkoa, joka pysyi ennallaan vuonna 2021. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon. Stora Enson osuus tuottavasta
metsämaasta on yhteensä 90 (89) tuhatta hehtaaria, joissa puustoa 13,9 (13,0) milj. metsäkuutiometriä.
Osakkuusyritykset
Tornator
Tornator Oyj (Tornator) on suomalainen osakkuusyritys, josta konsernilla on 41 %:n omistusosuus. Stora Enson osuus biologisista
hyödykkeistä oli 906 (769) milj. euroa ja osuus metsämaasta oli 78 (56) milj. euroa. Käyvän arvon nousu biologisten hyödykkeiden
osalta on pääasiassa seurausta uusista arvostuksessa käytetyistä kasvumalleista, jotka osoittavat nopeampaa puuston järeytymistä
aiempaan arvioon verrattuna sekä hankinnoista, lisääntyneestä volyymista ja korkeammista hinnoista. Metsämaan arvonmuutos on
pääasiassa seurausta muiden metsämaahan liittyvien tuottojen kasvusta sekä tulevaisuudessa istutettavien puiden kassavirtojen
kasvusta. Stora Enson osuus tuottavasta metsäalueesta Tornatorissa on yhteensä 271 (269) tuhatta hehtaaria, jolla puuston osuus on
32,7 (31,4) milj. metsäkuutiometriä.
Arauco Florestal Arapoti
Stora Enson 20 %:n omistusosuus Arauco Florestal Arapoti S.A.:ssa myytiin vuonna 2021. Stora Enson osuus metsäomaisuudesta ei
ollut merkittävä.
Biologisten hyödykkeiden arvostuksen merkittävien oletusten herkkyydet +/-10 %
Milj. euroa
Puun markkinahinnat
Kasvumäärä
Diskonttokorko
Guangxi
+/-36
+/-1
+/-3
Veracel
+/-9
+/-9
+/-2
Montes del Plata
+/-28
+/-28
+8/-7
Ruotsalaisen metsäomaisuuden arvostus vaihtelee liittyen muutoksiin transaktiohinnoissa ja kasvavan puuston volyymissä.
Metsäomaisuuden keskimääräisessä markkinahinnassa 1 euron metsäkuutiometriä kohti laskettu muutos vaikuttaisi metsäomaisuuden
arvoon 150 (143) milj. euroa. Metsäomaisuuden kasvavan puuston volyymissa 1 milj. metsäkuutiometrin muutos vaikuttaisi
metsäomaisuuden arvoon 40 (39) milj. euroa.
54
Liite 13. Osakkuus- ja yhteisyritykset
Laadintaperiaatteet
Konsolidointiperiaatteet
Osakkuusyrityksiin, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, kirjataan soveltaen pääomaosuusmenetelmää. Stora Ensolla ei
ole osakkuusyrityksissä määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden osapuolten kanssa, mutta sillä on huomattava vaikutusvalta. Tällöin
konsernin tuloslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyrityksen tuloksesta. Osakkuusyrityksen
kirjanpitoarvo konsernin taseessa kuvastaa konsernin osuutta osakkuusyrityksen nettovarallisuudesta lisättynä liikearvolla. Jos
konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sijoituksen kirjanpitoarvo,
osakkuusyritysosakkeet merkitään taseeseen nolla-arvoon. Konsernin osuuden ylittäviä tappioita ei oteta huomioon, ellei konserni ole
velvollinen täyttämään sellaisia osakkuusyrityksen velvoitteita, jotka konserni on taannut tai joihin se muutoin on sitoutunut. Osakkuus-
ja yhteisyritysten kirjanpitoarvoissa ei ole olennaista liikearvoa.
Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään liikevoitossa, mikä heijastaa näiden sijoitusten operatiivista
luonnetta. Vastaavasti osinkotuotot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä esitetään liiketoiminnan rahavirrassa konsernin rahavirtalaskelmassa.
Merkittävimmät osakkuus- ja yhteisyritykset
31.12.
Omistusosuus %
Milj. euroa
Yritys
Raportoitava
segmentti
Kotipaikka ja
pääasiallinen
toimipaikka
2021
2020
2021
2020
Tornator Oyj
Forest
Suomi
41,00
41,00
545
402
Muut
35
54
Tasearvo 31.12.
580
456
Stora Enson 20 %:n omistusosuus Arauco Florestal Arapoti S.A.:ssa myytiin vuonna 2021. Liiketoimella ei ollut merkittävää vaikutusta
konserniin. Bergvik Skog AB purettiin vuonna 2021. Yrityksessä ei ollut toimintaa Bergvik Skog AB:n vuonna 2019 suoritetun
uudelleenjärjestelyn jälkeen.
Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloslaskelmista
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Liikevaihto
142
131
Liiketoiminnan kulut
-97
-93
Biologisten hyödykkeiden arvostus
120
13
Liiketulos
166
50
Nettorahoituserät
10
-42
Nettotulos ennen veroja
176
8
Tuloverot
-34
-9
Tilikauden tulos
143
-1
Henkilöstön määrä osakkuus- ja yhteisyrityksissä vuonna 2021 oli keskimäärin 1 193 (1 575 vuonna 2020).
Yhteenveto konsernin olennaisen osakkuusyrityksen, Tornator Oyj:n, IFRS:n mukaan laaditusta taloudellisesta informaatiosta
esitetään alempana. Konsernin osuus Tornator Oyj:stä raportoidaan osana Forest-divisioonaa ja kattaa suurimman osan konsernin
sijoituksista osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
Tornator Oyj
Milj. euroa
2021
2020
Lyhytaikaiset varat
53
79
Pitkäaikaiset varat
2 440
2 040
Lyhytaikaiset velat
43
52
Pitkäaikaiset velat
821
850
Verovelat
300
236
Liikevaihto
155
141
Tilikauden tulos
349
52
Muut laajan tuloksen erät
39
30
Laaja tulos yhteensä
388
82
Tilikauden aikana saadut osingot
16
12
Osakkuusyrityksen nettovarat
1 329
980
Omistusosuus Tornator Oyj:ssä
41,00 %
41,00 %
Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä
545
402
55
Stora Enson metsäomistukset Suomessa myytiin osakkuusyritys Tornatorille vuonna 2002. Konsernin 41 %:n omistusosuuden tasearvo
vuoden 2021 lopussa oli 545 (402) milj. euroa.  Konsernin osuus Tornatorin tuloksesta oli 143 (21) milj. euroa, joka sisältää biologisten
hyödykkeiden 96 (11) milj. euron verojen jälkeisen arvostusvoiton.
Osakkuus- ja yhteisyritysten yhteenlasketut tiedot, jotka eivät ole erikseen olennaisia1
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Lyhytaikaiset varat
22
34
Pitkäaikaiset varat
30
36
Lyhytaikaiset velat
15
13
Pitkäaikaiset velat
2
1
Verovelat
0
2
Liikevaihto
78
73
Tilikauden tulos
0
-22
Tilikauden aikana saadut osingot
0
23
Oma pääoma konsernin taseessa
35
54
Konsernin omistusosuuden tasearvo
35
54
Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä
545
402
Konsernin omistusosuuden tasearvo yhteensä
580
456
1 Sisältää Bergvik Skog AB:n, joka raportoitiin erikseen vuonna 2020. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.
Osakkuus- ja yhteisyrityssaamiset ja -velat
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
Pitkäaikaiset lainasaamiset
2
2
Myyntisaamiset
1
0
Muut saamiset
10
0
Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille
Ostovelat
55
41
Lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä korkosaamiset mukaan lukien olivat vuoden 2021 lopussa yhteensä 2 (2) milj. euroa.
Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Myynti osakkuus- ja yhteisyrityksille
19
17
Korkotuotot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
1
Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä1
109
130
1Ostot vuodelle 2020 oikaistu.
Konserni harjoittaa osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa liiketoimintaa muun muassa puuta myymällä ja ostamalla. Kaikki sopimukset
neuvotellaan markkinaehtoisesti ja liiketoimet suoritetaan tavalla, jonka konserni uskoo olevan toimialalla tavanomaista eikä
epäedullisempia kuin toimittaessa konserniin kuulumattomien osapuolten kanssa.
Liite 14. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
Laadintaperiaatteet
Konserni on päättänyt luokitella oman pääoman ehtoiset sijoituksensa Pohjolan Voiman osakkeisiin ja eräisiin konsernin hallussa oleviin
noteerattuihin osakkeisiin käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi instrumenteiksi IFRS 9 -standardin
mukaisesti, soveltaen standardin mukaista peruuttamatonta valintaa omistuksen pitkäaikaisen luonteen takia. Muiden laajan tuloksen
erien kautta käypään arvoon arvostettavien oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutoksista aiheutuvia voittoja ja
tappioita ei kierrätetä tuloslaskelmaan arvonalentumisen tai myynnin yhteydessä. Vain osinkotulo kirjataan tuloslaskelmaan. Lisäksi
konsernilla on tiettyjä oman pääoman ehtoisia sijoituksia noteeraamattomissa arvopapereissa, jotka luokitellaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettaviksi.
56
Yhteenveto arvoista
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Hankintameno 1.1.
Noteeratut arvopaperit
3
3
Noteeraamattomat arvopaperit
135
120
Oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi luokiteltavat investoinnit
138
123
Muut laajan tuloksen erät avaavassa taseessa
279
415
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 1.1.
417
538
Muuntoerot
0
1
Lisäykset
1
15
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien käypien arvojen muutokset
501
-136
Myynnit
0
-1
Voitot ja tappiot tuloslaskelmassa
0
1
Tasearvo 31.12.
918
417
Noteerattujen ja noteeraamattomien arvopapereiden realisoitumattomat voitot ja tappiot
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät)
780
279
Hankintameno
139
138
Käypä arvo
918
417
Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät)
780
279
Laskennalliset verovelat
-2
-3
Realisoitumattomat nettovoitot (suoraan omaan pääomaan kirjatut tulot)
778
277
Muutos realisoitumattomissa nettovoitoissa (suoraan omaan pääomaan kirjatut tulot)
501
-136
PVO:n osakkeet
Stora Ensolla on 15,6 %:n (15,6 %) osuus Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. Pohjolan Voima Oy on yksityisessä omistuksessa oleva
energia-alan yhtiöiden ryhmä, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkeenomistajilleen Suomessa. PVO-konsernin kullakin tytäryhtiöllä on
oma osakelajinsa, ja osakkeet oikeuttavat omistusta vastaavaan määrään tuotetusta energiasta. Osakkeenomistajat maksavat sähköstä
tuotantokustannusten perusteella hinnat, jotka ovat yleensä markkinahintoja alhaisemmat. PVO ei maksanut varsinaista osinkoa Stora
Ensolle vuonna 2021. Omistusosuus arvostetaan käypään arvoon neljännesvuosittain kahden eri arvostusmallin tulosten keskiarvon
perusteella. Arvostuksessa käytetään diskontatun rahavirran menetelmää ja osakehinnoittelukertoimia. Arvostus on luokiteltu tasolle 3
käyvän arvon hierarkiassa IFRS 13 -standardin mukaisesti. Tasot esitetään liitteessä 25 (Käyvät arvot).
Malliin sisältyvät sähkön hinnat perustuvat Nord Poolin hintoihin. Mallissa käytetään likvidien johdannaisten tulevia hintoja
käytettävissä oleville vuosille ja sen jälkeen huomioon otetaan inflaatiokerroin. Energiayksiköiden kustannusrakenne määritetään
aiempien tilinpäätösten perusteella, ja sitä korjataan inflaatiokertoimella mallin tulevina vuosina. Arvostusmallissa käytetty 3,84 %:n
diskonttauskorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa
+/- 5 %:n muutos sähkön hinnassa merkitsisi +119 milj. euron tai -119 milj. euron muutosta arvostuksessa, +/- 1 %-yksikön muutos
diskonttauskorossa merkitsisi -155 milj. euron tai +98 milj. euron muutosta arvostuksessa. Sähkön markkinahinnan nousun johdosta
Nord Pool -sähköpörssin vaihtomäärät laskivat vuoden 2021 lopussa, mikä voi olla merkki tuleviin hintavaihteluihin liittyvästä
korkeammasta riskistä.
Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ilmoitti joulukuussa 2021, että Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö on käynnistetty. TVO:n tietojen
mukaan Olkiluoto 3 -reaktorin sähköntuotanto käynnistyy portaittain tammikuun 2022 lopulta niin, että säännöllinen sähköntuotanto 
käynnistyisi kesäkuussa 2022.Päivitetty aikataulu on huomioitu PVO:n arvostuksessa vuoden lopussa. Stora Enson epäsuora osuus
Olkiluoto 3:n kapasiteetista PVO B2 -osakkeiden kautta on noin 8,9 %.
PVO:n osakkeet 31.12.2021
Milj. euroa
Osakesarja
%:n omistus-osuus
Omaisuuslaji
Käypä arvo 2021
Käypä arvo 2020
PVO-Vesivoima Oy
A
20,6
vesivoima
302
132
Teollisuuden Voima Oyj
B
15,7
ydinvoima
540
257
Teollisuuden Voima Oyj
B2
14,8
ydinvoima
54
0
Muut
C,C2,V,M
useita
useita
4
4
Yhteensä
900
394
Vuoden 2021 lopussa käypä arvo oli 900 (394) milj. euroa, kun omistuksen hankintameno oli 130 (117) milj. euroa, ja tästä 770 (277)
milj. euron käyvän arvon muutos kirjattiin muihin laajan tuloksen eriin. Muutos Pohjolan Voiman käyvässä arvossa johtuu pääasiassa
sähkön markkinahinnan noususta vuoden aikana. Käyvän arvon muutoksesta ei kirjata laskennallisia veroja, koska Suomen
verolainsäädännön mukaan yli 10 %:n omistukset on vapautettu myyntivoiton verotuksesta.
57
Merkittävimmät oman pääoman ehtoiset sijoitukset
2021
Milj. euroa
Omistus %
Osakkeet kpl
Hankintameno
Käypä arvo
Packages Ltd, Pakistan - julkisesti noteerattu osake
6,0
5 396 650
3
13
Noteeratut arvopaperit yhteensä
3
13
Pohjolan Voima Oy - noteeraamaton osake
15,6
5 073 972
130
900
Muut - noteeraamattomat arvopaperit
5
5
Noteeraamattomat arvopaperit yhteensä
135
905
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset yhteensä 31.12.2021
139
918
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset yhteensä 31.12.2020
138
417
Liite 15. Päästöoikeudet ja muut pitkäaikaiset varat
Laadintaperiaatteet
Konserni osallistuu Euroopan unionin päästökauppaan tavoitteenaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Konsernille on allokoitu tietty
määrä hiilidioksidipäästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle. Päästöoikeudet kirjataan aineettomina hyödykkeinä, julkisina avustuksina ja
velkoina, jotka velvoittavat konsernin toimittamaan toteutusjaksolla toteutuneita päästöjä vastaavan päästöoikeusmäärän.
Päästöoikeuksiin liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvostus perustuu sen päivän käypään arvoon, jolloin konserni saa ne
haltuunsa (taso 1). Velka päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi perustuu toteutuneisiin päästöihin, ja palautusvelvoitteen
täyttämiseen käytetään saatuja päästöoikeuksia kirjanpitoarvolla laskettuna. Jos päästöoikeuksien markkinahinta on raportointipäivänä
kirjanpitoarvoa alhaisempi, niiden ylijäämäoikeuksien arvo, joita ei tarvita aiheutettujen päästöjen kattamiseen, alennetaan
markkinahinnaksi.
Toteutuneet päästöt kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan materiaaleihin ja palveluihin allokaatiopäivän käyvällä arvolla. Markkinoilta
ostetut päästöoikeudet kirjataan hankintahintaan. Vastaavasti liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan vastaavan kokoinen hyvitys,
jonka johdosta allokoitujen päästöjen vaikutus eliminoituu. Täten tuloslaskelmaan ei synny ilmaisjaossa allokoitujen päästöoikeuksien
osalta tulosvaikutusta, mikäli toteutuneet päästöt ovat ilmaisjaossa saatujen päästöoikeuksien suuruiset. Ylijäämäoikeuksien myynti
kirjataan tulona toimituspäivänä. Mahdollinen tulosvaikutus syntyy ainoastaan allokaation ylittävien päästöjen vuoksi tehdyistä
lisäostoista, ylijäämäoikeuksien myynnistä, toteutuneiden päästöjen ollessa ilmaisjaossa saatuja päästöoikeuksia pienemmät tai
sellaisten oikeuksien arvonalentumisesta, joita ei tarvita omaan käyttöön.
Päästöoikeudet
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Arvo 1.1.
36
37
Allokoidut päästöoikeudet
167
46
Myynnit
-35
-13
Palautusvelvoitteen täyttäminen
-31
-33
Käypä arvo 31.12.
137
36
Päästöoikeusvelka esitetään konsernin taseessa rivillä muut korottomat velat. Päästöoikeusvelka 31.12.2021 oli 99 (31) milj. euroa,
liitteessä 23 (Muut velat) esitetyn mukaisesti. Tilikauden lopussa konsernin hallussa olleiden ylijäämäoikeuksien arvo oli 38 (5) milj.
euroa. Päästöoikeudet ovat nousseet vuoden 2021 aikana johtuen päästöoikeuksien markkinahinnan muutoksesta. Tilikauden lopussa
päästöoikeustonnin markkinahinta oli 79,96 (32,54) euroa.
Muut pitkäaikaiset varat
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset
15
15
Verohyvitykset
3
4
Muut pitkäaikaiset operatiiviset varat
15
9
Yhteensä
34
28
Liite 16. Vaihto-omaisuus
Laadintaperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, sen mukaan kumpi niistä on alempi. Hankintameno
määritellään FIFO-menetelmällä tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain samaan
lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineet, välittömät palkat,
poistot ja muut välittömät kustannukset sekä tuotteisiin kohdistuvan osuuden tuotannon välillisistä kustannuksista ilman korkokuluja.
Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja
myynnistä aiheutuvilla menoilla.
58
Mikäli tuotteen hankintameno ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan tasearvoon vähennys. Vanhojen, hidaskiertoisten ja
vanhentuneiden tuotteiden ja varaosien tasearvoon kirjataan epäkuranttiusvähennys. Konsernitaseessa tällaiset
epäkuranttiusvähennykset vähennetään vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvosta.
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Aineet ja tarvikkeet
422
331
Keskeneräiset tuotteet
97
65
Valmiit tuotteet
689
597
Varaosat ja tarvikkeet
331
329
Muu vaihto-omaisuus
23
13
Ennakkomaksut ja hakkuuoikeudet
55
64
Epäkuranttiusvähennys: varaosat ja tarvikkeet
-125
-109
Epäkuranttiusvähennys: valmiit tuotteet
-9
-12
Nettorealisointiarvoista johtuva vähennys
-5
-8
Yhteensä
1 478
1 270
4 586 (3 844) milj. euroa vaihto-omaisuutta kirjattiin kuluiksi vuoden aikana. Ne sisältyvät materiaalien ja tarvikkeiden riviin ja liittyvät
materiaaleihin. Vaihto-omaisuuteen kirjatuilla vähennyksillä oli tuloslaskelmaan 29 (22) milj. euron kuluvaikutus. Aiemmin kuluksi
kirjattujen vähennysten palautuksilla oli 16 (16) milj. euron positiivinen tulosvaikutus.
Liite 17. Operatiiviset saamiset
Laadintaperiaatteet
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin odotettuun realisoitumisarvoon luottotappiovarauksella
vähennettynä. Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan saamisten riippumattoman ja kattavan tarkastelun
perusteella vuoden lopussa käyttäen eteenpäin katsovaa odotettavissa olevien luottotappioiden varausmallia. Myyntisaamisten osalta
noudatetaan IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua lähestymistapaa, jonka mukaan odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan
todennäköisten elinkaaren aikaisten luottotappioiden perusteella tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Niiden saamisten
osalta, joiden maksuja ei ole laiminlyöty, odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ulkoisen palveluntarjoajan tuottamien asiakkaiden
luottotappiotodennäköisyyksiä kuvaavan datan perusteella, jota käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallissa.
Myyntisaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden mallissa huomioidaan myös makrotaloudellinen indikaattori, joka huomioi
makrotaloudellisen kehityksen ja sisällyttää laskentamalliin ennakoivaa tietoa. Laskentamallissa on sovellettu oletusta siitä, että
asiakkaan maksukyvyttömyys tulkitaan tapahtuvaksi aikaisintaan 90 päivää saamisen erääntymisen jälkeen, ja maksukyvyttömyyden
arvioidaan normaalisti tapahtuvan, kun myyntisaamisen suoritus on vähintään 90 päivää myöhässä tai kun on muita riippumattomia
todisteita maksukyvyttömyydestä. Myyntisaamiset esitetään lyhytaikaisina operatiivisina saamisina lyhytaikaisissa varoissa konsernin
taseessa.
Myyntisaamiset faktorointiohjelmien alla
Stora Enso solmii myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Myydyt
saamiset kirjataan pois taseesta, kun omistusoikeuteen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet. Sellaiset jäljellä olevat
myyntisaamiset, joita ei ole vielä myyty tilikauden lopussa, mutta jotka ovat myytävissä faktorointiohjelmien kautta seuraavalla
tilikaudella, luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi myyntisaamisiksi IFRS 9:n mukaisten
liiketoimintamallin ja sopimuksiin perustuvien rahavirtojen testien mukaisesti. Lisätietoja löytyy liitteestä 25 (Käyvät arvot).
Lyhytaikaiset operatiiviset saamiset
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Myyntisaamiset - bruttomääräinen kirjanpitoarvo
1 175
893
Odotettavissa olevat luottotappiot
-26
-35
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset
82
96
Muut saamiset
218
190
Yhteensä
1 449
1 145
Myyntisaamisten ikäjakauma
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Erääntymättömät
1 093
819
Alle 30 päivää sitten erääntyneet
38
26
31-60 päivää sitten erääntyneet
7
0
61-90 päivää sitten erääntyneet
0
1
91-180 päivää sitten erääntyneet
0
0
Yli 180 päivää sitten erääntyneet
37
46
Yhteensä
1 175
893
Erääntyneiden myyntisaamisten bruttomäärä oli 82 (74) milj. euroa 31.12.2021. Nämä saamiset liittyvät useisiin eri maihin ja
asiakkaisiin, joilla ei ole viimeaikaisia laiminlyöntejä. Myyntisaamisten elinkaaren aikaisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrä
oli 26 (35) milj. euroa 31.12.2021. Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan tapauskohtaisesti tulevaisuuteen
59
katsovalla mallilla, joka perustuu asiakkaiden maksujen laiminlyönnin todennäköisyyden arviointiin. Jos konsernilla on syytä epäillä
asiakkaan taloudellista tilannetta, vaaditaan ennakkomaksu tai pankin antama peruuttamaton remburssi. Vuoden lopussa erääntymistä
odottavien remburssien yhteissumma oli 90 (39) milj. euroa. Liitteessä 24 (Rahoitusriskien hallinta) on lisätietoa asiakkaiden luottoriskin
hallinnasta.
Luottotappiovarauksen ikäjakauma
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Erääntymättömät ja alle 90 päivää sitten erääntyneet
1
1
Yli 90 päivää sitten erääntyneet
25
33
Yhteensä
26
35
Luottotappiovarauksen täsmäytys
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Avaava tase 1.1.
35
38
Muutos tuloslaskelman kautta kirjattavissa luottotappiovarauksissa
3
4
Alaskirjaukset
-12
-7
Tasearvo 31.12.
26
35
Vuoden 2021 aikana toteutuneiden luottotappioiden määrä oli 12 (7) milj. euroa ja nämä myyntisaamiset alaskirjattiin pois taseesta.
Stora Enso on solminut myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi.
Tällaiset sopimukset johtivat nimellisarvoltaan 184 (155) milj. euron arvoisten myyntisaamisten kirjaamiseen pois taseesta vuoden
lopussa. Stora Enson osallisuuden myytyihin saamisiin arvioidaan olevan jatkossa vähäinen faktorointisopimusten luonteesta ja
riskienjaosta johtuen.
Liite 18. Oma pääoma
Laadintaperiaatteet
Osingonjako ja pääoman palautus
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa tai pääoman palautusta ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen
yhtiökokouksen hyväksyntää.
Oma pääoma 31.12.2021 oli 10 683 (8 809) milj. euroa ja markkina-arvo Nasdaq Helsingissä 12 809 (12 383) milj. euroa. A-
osakkeiden markkina-arvo oli 16,60 (15,90) euroa ja R-osakkeiden 16,14 (15,65) euroa. 
Vaikka osakkeilla on sama kirjanpidollinen vasta-arvo, A-sarjan osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kutakin osaketta kohti
ja R-sarjan osakkeet tuottavat yhden äänen kutakin kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään
yksi ääni. A-sarjan osakkeita voidaan vaihtaa R-sarjan osakkeiksi koska tahansa osakkeenomistajan vaatimuksesta. Yhtiön
kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2021 oli 1 342 (1 342) milj. euroa. Osakkeiden tämänhetkinen
kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,70 (1,70) euroa osakkeelta. 
Hallituksen ja johtoryhmän jäsenet omistivat 0 (1 150) A-sarjan ja 475 519 (537 921) R-sarjan osaketta 31.12.2021. Osakkeiden
osuus yhtiön kokonaisäänimäärästä oli 0,02 %. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten omistukset esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 7
(Hallituksen ja johdon palkkiot). Konsernin osakepalkkio-ohjelmat esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 21 (Henkilöstön
palkitsemisjärjestelmät). Millään näistä ohjelmista ei ole kuitenkaan vaikutusta osakepääomaan.
Osakepääoman ja osakemäärien muutokset
A-osakkeet
R-osakkeet
Yhteensä
1.1.2020
176 256 834
612 363 153
788 619 987
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi
-2 419
2 419
31.12.2020
176 254 415
612 365 572
788 619 987
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi
-10 366
10 366
31.12.2021
176 244 049
612 375 938
788 619 987
Äänimäärä 31.12.20211
176 244 049
61 237 594
237 481 643
Osakepääoma 31.12.2021, milj. euroa
300
1 042
1 342
Osakepääoma 31.12.2020, milj. euroa
300
1 042
1 342
1R-osakkeiden äänet on laskettu jakamalla R-osakkeiden määrä kymmenellä
3.3.2022 mennessä merkityt osakkeet edustavat kokonaismäärältään osakkeita, jotka oikeuttavat äänestämään tulevassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.
60
Liite 19. Määräysvallattomien omistajien osuudet
Laadintaperiaatteet
Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään erillisenä komponenttina konsernin taseen omassa pääomassa. Määräysvallattomien
omistajien ja emoyhtiön omistajien suhteellinen osuus voitosta tai tappiosta esitetään konsernin tuloslaskelmassa tilikauden voiton
jälkeen. Määräysvallattomien omistajien ja emoyhtiön omistajien väliset transaktiot kirjataan suoraan omaan pääomaan ja siten ne
esitetään laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista. Määräysvallattomien omistajien osuuksien arvostamisperiaatteesta
päätetään kunkin yritysoston kohdalla erikseen.
Määräysvallattomien omistajien osuudet
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
1.1.
-16
-7
Hankinnat
0
0
Luovutukset
0
0
Osuus tilikauden tuloksesta
3
-9
Osuus muista laajan tuloksen eristä
-3
1
Osingot
0
0
31.12.
-16
-16
Merkittävimmät määräysvallattomien omistajien osuudet
31.12.
2021
2021
2020
Yhtiö
Pääasiallinen
toimintamaa
Määräysvallattomien
omistajien suhteellinen
omistusosuus, %
Milj. euroa
Stora Enso Pulp and Paper Asia AB konserni
Ruotsi ja Kiina
Ks. erillinen taulukko
-18
-18
Muut
-
1
2
Yhteensä
-16
-16
Määräysvallattomien omistajien osuudet Stora Enso Pulp and Paper Asia AB -konsernissa
31.12.2021
31.12.2020
Yhtiö
Pääasiallinen
toimintamaa
Määräysval-
lattomien
omistajien
suora omistus-
osuus, %
Määräysvallat-
tomien
omistajien
epäsuora
omistusosuus,
%
Määräysval-
lattomien
omistajien
osuus
yhteensä, %
Määräysval-
lattomien
omistajien
suora omistus-
osuus, %
Määräysval-
lattomien
omistajien
epäsuora
omistusosuus,
%
Määräysval-
lattomien
omistajien
osuus
yhteensä, %
Stora Enso Pulp and
Paper Asia AB
Ruotsi ja Kiina
5,79
5,79
5,79
5,79
Guangxi Stora Enso
Forestry Co Ltd
Kiina
5,00
5,50
10,50
5,00
5,50
10,50
Stora Enso (Guangxi)
Packaging Company
Ltd
Kiina
15,00
4,92
19,92
15,00
4,92
19,92
Stora Enso (Guangxi)
Forestry Company Ltd
Kiina
15,00
4,92
19,92
15,00
4,92
19,92
Alla on esitetty yhteenveto taloudellisista tiedoista konsernin niiden tytäryhtiöiden osalta, joissa määräysvallattomien omistajien osuus
on olennainen.
61
Stora Enso Pulp and Paper Asia AB -konserni
Milj. euroa
2021
2020
Varat
1 282
1 167
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
-115
-114
Määräysvallattomien omistajien osuus1
-18
-18
Oma pääoma yhteensä
-133
-132
Velat
1 414
1 298
Tilikauden voitto tai tappio
7
-54
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
4
-44
Määräysvallattomille omistajille
3
-10
Tilikauden voitto tai tappio
7
-54
Liiketoiminnan nettorahavirta
90
45
Investointien nettorahavirta
-37
-36
Rahoituksen nettorahavirta
-26
10
Nettorahavirta
27
19
1 Määräysvallattomille omistajille ei maksettu osinkoa vuoden 2021 tai 2020 aikana.
Liite 20. Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet
Laadintaperiaatteet
Työsuhde-etuudet
Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita maksupohjaisia ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joihin kuuluvaa omaisuutta hallinnoivat
yleensä erilliset säätiöt ja rahastot. Eläkejärjestelyt ja työsuhteen jälkeiset järjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiltä ja asianomaisilta
konserniyrityksiltä perittävin maksuin huomioiden riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen suositukset. Työnantajan suorittamat
maksut maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sinä kautena, johon maksusuoritus liittyy.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä taloudelliset kustannukset määritetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön (projected unit credit
method) perustuvalla menetelmällä. Menetelmän mukaan eläkejärjestelyjen kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan jaksottamalla
säännönmukaiset kustannukset työntekijän työvuosille hyväksyttyjen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimien
vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti kaikissa merkittävimmissä maissa, joissa on eläkejärjestelyjä. Eläkevastuuna esitetään
tulevien arvioitujen eläkemaksujen nykyarvo, joka lasketaan käyttämällä korkona valuutaltaan tai juoksuajaltaan vastaavien korkeasti
luokiteltujen yrityslainojen (highly rated corporate bonds) tai valtion joukkolainojen korkoja tilanteesta riippuen.
Konserni kirjaa kaikki etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä aiheutuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot suoraan omaan
pääomaan, kuten konsernin laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kustannukset tunnistetaan
järjestelyitä muutettaessa ja ne kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan karttumista koskevista vaatimuksista huolimatta.
Konsernitaseeseen kirjataan täysi varaus kaikista järjestelyn kattamattomista vastuista.
Konsernin eläkejärjestelyt  ja muut etuusjärjestelyt vuonna 2021 olivat 165 (152) milj. euroa, kuten liitteestä 6 (Henkilöstökulut) käy
ilmi. Valtaosa järjestelyistä on maksupohjaisia, joista kirjatut kulut olivat yhteensä 153 (136) milj. euroa. Etuuspohjaiset velvoitteet
nykyisille ja entisille työntekijöille ovat yhteensä 1 108 (1 210) milj. euroa. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin on kuitenkin varattu 762
(737) milj. euron varat näiden vastuiden kattamiseksi. Etuuspohjaisten järjestelyjen nettovelka on esitetty taseessa täysimääräisenä.
Nettovelka oli 347 (473)milj. euroa vuonna 2021. Korkokulut on kirjattu rahoituskuluihin. Vuonna 2021 etuuspohjaisista järjestelyistä
kirjattiin tuloslaskelmaan yhteensä 15 (20) milj. euron kulu ja muihin laajan tuloksen eriin 126 (21) milj. euron vakuutusmatemaattinen
voitto. Vuonna 2022 maksuja odotetaan olevan yhteensä 17 milj. euroa.
Konsernin toimintaperiaate alijäämien osalta on rahastoida sellaiset määrät, jotka täyttävät paikallisten viranomaisten vaatimukset
verovähennyskelpoisille maksuille. Vakuutusmatemaattisten eläkevastuulaskelmien diskonttakorot määritetään markkinatuottojen
mukaan. Konsernin tavoitteena on kuitenkin tarjota maksupohjaisia järjestelyjä työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia varten. Kaikkia
etuuspohjaisten järjestelyjen vastuita ja kirjanpitoa koskevia seikkoja arvioidaan konsernitasolla. Konsernitaseen nettovelka heijastaa
etuuspohjaisten järjestelyjen todellista alijäämää. Tiedot eläkejärjestelyistä, eläkevaroista ja sijoituspolitiikoista konsernin tärkeimmissä
toimintamaissa on esitetty alla.
Suomi
Suomessa eläketurva rahoitetaan pääasiassa maksupohjaisina järjestelyinä, joista aiheutuva kulu tuloslaskelmassa on 71 (56) milj.
euroa. Etuuspohjaisten järjestelyjen kattamista vastuista aiheutui puolestaan 1 (0) milj. euron kulu ilman rahoituskulujen osuutta.
Eläketurva on vuodesta 2001 lähtien järjestetty kokonaan paikallisten eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Suomessa suurin osa eläkkeistä
on maksupohjaista lakisääteistä eläketurvaa, joten konsernin vastuut ovat Suomessa suhteessa paljon pienemmät kuin vertailumaissa.
Järjestelyihin kuuluvia varoja hoitavat Suomessa vakuutusyhtiöt. Järjestelyjen piiriin kuuluvat työnantajat eivät saa yksityiskohtaisia
tietoja varojen rakenteesta ja niiden sijoitusstrategiasta, koska varat kuuluvat vakuutusyhtiöille. Varoja hoidetaan EU-lainsäädännön ja
paikallisten säännösten mukaisesti, ja eläkettä on aina maksettava taattu summa markkinatilanteesta huolimatta.
62
Saksa
Saksassa eläkekulut olivat yhteensä 7 (8) milj. euroa, joista 6 (7) milj. euroa liittyi maksupohjaisiin ja 1 (1) milj. euroa etuuspohjaisiin
järjestelyihin ilman rahoituskulujen osuutta. Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovelat yhteensä olivat  225 (250) milj. euroa. Nettovelan
vähentyminen johtuu pääasiassa maksetuista etuuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksesta. Etuuspohjaiset
eläkejärjestelyt on kirjattu taseeseen velaksi. Joissakin pienissä järjestelyissä käytetään vakuutusyhtiöitä tai riippumattomia asiamiehiä.
Eläke-etuudet perustuvat eläkettä kartuttavan työsuhteen aikana tehtyihin työvuosiin ja ansaittuihin palkkoihin. Eläkemaksujen
alkamisaika määräytyy kansallisen eläkejärjestelmän mukaisen eläkeiän perusteella. Yhtiöt maksavat itse eläkkeet suoraan entisille
työntekijöilleen. Eläkkeensaanti on turvattu laissa olevalla vaatimuksella, jonka mukaan taseeseen kirjattu velka vakuutetaan tiettyyn
rajaan asti.
Ruotsi
Ruotsissa työntekijät kuuluvat maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin, joista aiheutuva kulu tuloslaskelmassa oli 56 (55) milj. euroa.
Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat pääasiassa toimihenkilöt ja niistä aiheutui 8 (10) miljoonan euron kulu ilman rahoituskulujen
osuutta. Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovelat yhteensä olivat 55 (159) milj. euroa. Nettovelan vähentyminen johtuu pääasiassa
muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, erityisesti diskonttokoron kasvusta, ja järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon
noususta. Stora Enso kattaa ITP-järjestelyyn liittyvät velvoitteet eläkesäätiöön maksetuilla työnantajasuorituksilla, joten jäljelle jäävä
vastuu liittyy pääasiassa muihin pienempiin järjestelyihin. Rahaston sijoitusten pitkäaikainen tuottotavoite on 3 %:n reaalituotto verojen
jälkeen.
Muut maat
Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovelat muissa maissa olivat yhteensä 37 (51) milj. euroa. Olennaisin velan muutos kirjattiin
Yhdistyneen kuningaskunnan osalta. Nettovelan vähentyminen on pääasiassa seurausta muutoksista vakuutusmatemaattisissa
oletuksissa.
Konserni
Etuuspohjaiset velvoitteet, nettovastuiden täsmäytys
Etuuspohjaiset velvoitteet
Järjestelyyn kuuluvien varojen
käypä arvo
Etuuspohjaisten järjestelyiden
velat/(varat) yhteensä, netto
Milj. euroa
2021
2020
2021
2020
2021
2020
Etuuspohjaiset velvoitteet 1.1.
1 210
1 219
-737
-761
473
458
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut
14
15
14
15
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot
-2
2
0
-2
-2
1
Eläkevelvoitteiden täyttämiset
-5
0
5
0
0
0
Korkokulut (+) -tuotot (-)
9
12
-6
-7
3
5
Tuloslaskelmassa yhteensä
17
29
-1
-9
15
20
Demograafisten oletusten muutoksista johtuvat
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
3
0
3
0
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
-21
26
-21
26
Kokemukseen perustuvista oikaisuista johtuvat
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
-42
-19
-42
-19
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien
korkokuluihin (+) -tuottohin (-) sisältyvät summat
-65
-28
-65
-28
Muun laajan tuloksen eriin kuuluvien voittojen
(-)/tappioiden (+) uudelleenarvostukset yhteensä
-61
8
-65
-28
-126
-21
Maksetut etuudet
-58
-55
44
40
-14
-15
Työnantajamaksut ja -palautukset
1
24
1
24
Muuntoerot
1
9
-3
-3
-3
6
Etuuspohjaiset velvoitteet 31.12.
1 108
1 210
-762
-737
347
473
Etuuspohjaiset järjestelyt: velvoitteiden laskemisessa käytetyt maakohtaiset oletukset
31.12. päättyvä tilikausi
Suomi
Saksa
Ruotsi
2021
2020
2021
2020
2021
2020
Diskonttokorko %
0,7
0,2
0,8
0,4
1,7
1,1
Palkkatason nousu %
3,2
2,1
2,5
2,5
2,9
2,7
Eläketason nousu %
2,3
1,2
1,8
1,5
2,0
1,8
Nykyinen eläkeikä keskimäärin
64,3
64,2
65,0
65,0
65,0
65,0
Painotettu keskimääräinen elinajanodote
87,4
87,0
87,7
87,7
88,6
88,5
Eläkejärjestelyjen kesto
10,0
10,0
13,0
13,2
16,5
17,1
63
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden herkkyys
Vaikutus etuuspohjaisiin eläkevelvoitteisiin
Oletusten muutos
Oletusten nousu
Oletusten lasku
Diskonttokorko
0,50 %
Lasku 7,0 %
Nousu 7,9 %
Palkkojen nousuvauhti
0,50 %
Nousu 1,9 %
Lasku 1,7 %
Eläkkeiden nousuvauhti
0,50 %
Nousu 5,6 %
Lasku 5,2 %
Elinajanodote
1 vuosi
Nousu 4,7 %
Lasku 4,6 %
Korkoriski: Velvoitteet arvioidaan käyttämällä korkean luottoluokituksen yrityslainojen tai valtion joukkolainojen markkinatuottoja
velvoitteiden diskonttaamiseksi. Näin ollen ne ovat alttiita muutoksille. Tulosvaikutteisesti kirjatut nettokorkotuotot ja -kulut lasketaan
myös markkinatuottoja käyttäen.
Elinikään liittyvä riski: Jos jäsenet elävät oletettua vanhemmiksi, vastuut saatetaan alun perin arvioida liian pieniksi. Alijäämää
saattaa esiintyä, jos rahastointi ei ole riittävässä määrin huomioinut kohonnutta elinajanodotetta.
Etuuspohjaiset järjestelyt maittain 31.12.2021
31.12.2021
Milj. euroa
Suomi
Saksa
Ruotsi
Muut
Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
238
5
359
236
838
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
0
224
20
27
270
Etuuspohjaiset velvoitteet
238
229
379
263
1 108
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
-208
-4
-324
-226
-762
Eläkevelat taseessa
29
225
55
37
347
 
Jaottelu
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
29
225
55
12
321
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
0
0
0
25
25
Eläkevelat taseessa
29
225
55
37
347
Etuuspohjaiset järjestelyt maittain 31.12.2020
31.12.2020
Milj. euroa
Suomi
Saksa
Ruotsi
Muut
Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
266
27
412
230
936
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
0
226
22
26
274
Etuuspohjaiset velvoitteet
266
254
434
256
1 210
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
-254
-4
-275
-205
-737
Eläkevelat taseessa
13
250
159
51
473
 
Jaottelu
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
13
250
159
27
449
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
0
0
0
24
24
Eläkevelat taseessa
13
250
159
51
473
Järjestelyyn kuuluvat varat
31.12.
2021
2020
Milj. euroa
Noteeratut
Noteraamat
tomat
Yhteensä
%
Noteeratut
Noteraamat
tomat
Yhteensä
%
Oma pääoma
122
37
159
21 %
97
33
130
18 %
Velat
58
55
112
15 %
72
31
103
14 %
Kiinteistöt
0
50
50
7 %
0
40
40
5 %
Rahavarat
25
0
25
3 %
31
0
31
4 %
Vakuutusyhtiöiden hallussa olevat
varat
0
308
308
40 %
0
322
322
44 %
Muut
7
101
108
14 %
13
98
111
15 %
Eläkerahastojen varat yhteensä
211
551
762
100 %
213
525
737
100 %
Järjestelyihin kuuluvat varat eivät sisällä konsernin kiinteistöomaisuutta tai muuta omaisuutta tai yhtiön omia rahoitusinstrumentteja.
Kaksi tärkeintä konsernin eläkevelkaan vaikuttavaa taloudellista tekijää ovat korkojen vaihtelu ja inflaatio-odotukset. Eläkevarojen
sijoitusten allokoinnin tavoitteena on neutralisoida näiden tekijöiden vaikutukset, varmistaa maksukyky etuuksien maksuun ja
maksimoida sijoitusten tuotto.
64
Liite 21. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät
Laadintaperiaatteet
Osakekannustimet
Kaikki henkilöstöön liittyvät osakeperusteiset maksut kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjaksolla.
Kaikki osakeperusteiset maksut luokitellaan omana pääomana maksettaviin kannustinjärjestelmiin. Omana pääomana maksettavien
osakekannustimien nettosumma verojen jälkeen arvostetaan osakkeiden myöntämispäivän perusteella käypään arvoon, jossa on otettu
huomioon odotettujen osinkojen nykyarvo. Omana pääomana maksettavien osakekannustimien myöntämispäivänä määritetty käypä
arvo kirjataan kuluksi tasasuuruisina erinä syntymisajanjaksolla perustuen arvioon lopulta suoritettavien osakkeiden määrästä, jolloin
oma pääoma kasvaa vastaavasti.
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät
Johdon palkat sovitaan tapauskohtaisesti. Stora Enson palkitsemisjärjestelmissä otetaan huomioon sekä tulosyksikön että yksilön
suorituskyky, kehitys ja tulos. Tämä suorituspohjainen palkitsemisjärjestelmä perustuu yhtiön tulokseen ja liiketoiminnan
avaintavoitteiden saavuttamiseen.
Konsernin johdon sekä divisioonien ja tulosyksiköiden johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmissä palkkiot ovat enimmillään
8-75 % perusvuosipalkasta. Henkilöstön kannustinjärjestelmässä palkkiot ovat enimmillään 7 % perusvuosipalkasta. Kaikki
kannustinpalkkiot ovat harkinnanvaraisia. Konsernin tulokseen perustuvat palkitsemisjärjestelmät koskevat paikallisen käytännön ja
lainsäädännön salliessa suurinta osaa kaikista työntekijöistä. Vuonna 2021 kannustinpalkkioiden laskentaperusteina käytettiin sekä
taloudellisia mittareita että henkilökohtaisia tavoitteita. Vuonna 2021 lyhyen aikavälin kannustinohjelmissa taloudellista menestystä
mitataan operatiivisella rahavirralla.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
Vuodesta 2005 lähtien johdolle on käynnistetty uusia osakeperusteisia ohjelmia joka vuosi. Vuoden 2019 ohjelmalla, jonka
ansaintajakso päättyi vuonna 2021 ja jonka osakeperusteiset palkkiot suoritetaan vuonna 2022, sekä vuonna 2020 käynnistetyllä
ohjelmalla on kolmevuotiset tulostavoitteet. Vuoden 2021 ohjelma koostuu kolmesta yksivuotisesta ansaintajaksosta, jotka kumuloituvat
kolmen vuoden jälkeen. Osakeperusteisten ohjelmien palkkiot suoritetaan yhdessä erässä kolmen vuoden ansaintajakson päättymisen
jälkeen.
Valtaosalla palkitsemisjärjestelmään kuuluvista työntekijöistä kolme neljäsosaa (75 %) ohjelmissa ansaittavista osakkeista on
tulosperusteisia ja ansaitaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella.
Taloudellisen menestyksen mittari on konsernin kolmen vuoden taloudellinen lisäarvo (EVA) ja osakekohtainen tulos (EPS). Yksi
neljäsosa (25 %) ohjelmissa ansaittavista osakkeista on rajoitettuja, eikä niitä ole sidottu tulostavoitteisiin. Rajoitettujen osakkeiden
ansainta on sidottu työskentelyyn yhtiössä ansaintajakson aikana. Johtoryhmän jäsenten ansaitsemat osakkeet koostuvat vain
tulosperusteisista osakkeista
Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin sisältyvien osakkeiden arvioitu lukumäärä ennen veroja vuoden lopussa on
esitetty seuraavassa taulukossa. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä tulee olemaan pienempi, sillä työntekijöiden verovelvoitteen
määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.
Rajoitetut ja tulosperusteiset osakeohjelmat 31.12.2021
Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin sisältyvien osakkeiden
arvioitu lukumäärä vuoden lopussa
Osakkeita
2022
2023
2024
Yhteensä
Vuoden 2019 ohjelma
768 000
768 000
Vuoden 2020 ohjelma
1 028 799
1 028 799
Vuoden 2021 ohjelma
818 902
818 902
Yhteensä
768 000
1 028 799
818 902
2 615 701
Stora Enson osakeperusteisten ohjelmien kulut kirjataan niiden syntymisajanjaksolle, joka on ajanjakso niiden myöntämisestä
ansaintajakson päättymiseen. Osakepohjaisista ohjelmista kirjattiin 7 (1) milj. euron kulu tuloslaskelmaan,joka liittyy kokonaan
rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin.
Liite 22. Varaukset
Laadintaperiaatteet
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja kun on
todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja kun velvoitteen
määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset perustuvat johdon arvioon ja kustannusten ajankohtaan ja summaan liittyy
epävarmuutta.  Käyttöomaisuushyödykkeen purkamiseen, siirtämiseen ja alkuperäiseen tilaan palauttamiseen koskevan velvoitteen
suorittamiseen tarvittavat investoinnit lisätään omaisuuserän kirjanpitoarvoon hankintahetkellä ja poistetaan omaisuuserän taloudellisen
vaikutusajan kuluessa. Varaukset diskontataan nettonykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutukset ovat olennaisia.
Ympäristövaraukset
Aikaisemman liiketoiminnan ympäristövaikutusten korjaamisesta syntyneet kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä tai tulevia tuottoja,
kirjataan varauksiksi. Ympäristövastuut kirjataan varauksina, mikäli ympäristölakien ja -säädösten nykytulkinnan perusteella on
todennäköistä, että on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä voidaan luotettavasti arvioida.
65
Uudelleenjärjestelyvaraukset
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan jaksolla, jona konserni sitoutuu suunnitelmaan juridisesti tai tosiasiallisesti. Varaukseen kirjataan ne
kustannukset, jotka sisältyvät lopettamissuunnitelmaan, aiheutuvat jatkuvasta sopimusvelvoitteesta ja joista ei ole jatkuvaa taloudellista
hyötyä tai jotka liittyvät velvoitteen purkamisesta aiheutuvaan sanktioon.
Muut varaukset
Muut varaukset liittyvät oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin kuten tappiollisiin sopimuksiin, asiakkaille annettuihin takuisiin,
kanteisiin tai meneillä oleviin oikeuskäsittelyihin.
Varaukset
Milj. euroa
Ympäristö-
varaukset
Uudelleen-
järjestely-
varaukset
Muut varaukset
Varaukset
yhteensä
Tasearvo 1.1.2020
97
41
26
165
Muuntoerot
2
1
-1
2
Kirjattu tuloslaskelmaan
Uudet varaukset
13
17
14
45
Varausten lisäys
5
0
2
7
Varausten peruutus
-8
-15
0
-22
Maksut
-18
-17
-11
-47
Tasearvo 31.12.2020
91
28
30
149
Muuntoerot
0
-1
0
-1
Kirjattu tuloslaskelmaan
Uudet varaukset
6
107
72
185
Varausten lisäys
13
1
0
14
Varausten peruutus
-6
-4
-5
-15
Maksut
-29
-44
-29
-101
Tasearvo 31.12.2021
75
88
67
231
Jako lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin varauksiin
Lyhytaikaiset varaukset: erääntyvät 12 kuukauden kuluessa
6
84
49
139
Pitkäaikaiset varaukset: erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua
70
4
18
91
Yhteensä 31.12.2021
75
88
67
231
Ympäristövaraukset olivat 75(91) milj. euroa vuoden.2021 lopussa . Olennaisin ympäristövaraus perustuu Stora Enson ja Falunin
kaupungin tekemään sopimukseen, jonka mukaan konsernilla on velvoite puhdistaa vesi Kopparbergin kaivoksen aiheuttamista
saasteista ennen vesien päästämistä ympäristöön. Tilikauden lopussa varaus oli 37 (36) milj. euroa.
Stora Ensossa on tehty viime vuosina merkittäviä uudelleenjärjestelyjä yritysten myynneistä tehtaiden sulkemisiin ja hallinnollisten
kustannusten säästöohjelmiin liittyen. Taseeseen kirjatut velvoitteet olivat vuoden 2021 lopussa 88 (28) milj. euroa
uudelleenjärjestelyvarausten osalta ja 67 (30) milj. euroa muiden varausten osalta. Kasvu uudelleenjärjestely- ja muissa varauksissa
liittyy pääasiassa uudelleenjärjestelyihin, yritysmyynteihin ja muihin tapauksiin Paper-divisioonassa. Huhtikuussa 2021 Stora Enso
ilmoitti sulkevansa sellun- ja paperintuotannon pysyvästi Ruotsin Kvarnsvedenin ja Suomen Veitsiluodon tehtaalla. Sulkemiseen liittyvä
uudelleenjärjestelyvaraus oli vuoden 2021 lopussa 67 milj. euroa.
Liite 23. Operatiiviset velat
Pitkäaikaiset operatiiviset velat
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet
347
473
Varaukset
91
102
Osakeperusteiset maksut
1
1
Muut velat
12
12
Yhteensä
451
588
Lyhytaikaiset operatiiviset velat
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Ostovelat
1 704
1 314
Palkka- ja henkilöstökulujen jaksotukset
256
233
Siirtovelat
155
144
Päästöoikeuksiin liittyvä velka
99
31
Varausten lyhytaikainen osuus
139
46
Saadut ennakot
18
26
Muut velat
107
89
Yhteensä
2 479
1 883
66
Liite 24. Rahoitusriskien hallinta
Riskienhallinnan periaatteet ja prosessi
Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernissa hallitaan hallituksen hyväksymien politiikkojen mukaisesti.
Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten rahoitus sekä tehokas rahoitusriskien hallinta. Stora Enson rahoitusriskipolitiikkaa
sovelletaan kaikkiin Stora Ensossa tapahtuviin rahoitustransaktioihin. Kyseinen politiikka ja siihen tulevaisuudessa mahdollisesti
tehtävät muutokset astuvat voimaan, kun konsernin hallitus on ne hyväksynyt. Kaikkien rahoitusinstrumenttien käyttöä koskevien
toimintaohjeiden on oltava yhdenmukaisia kyseisen rahoitusriskipolitiikan kanssa. Konsernin yhteisiin toimintoihin kuuluvat yhtiöt
toimivat paikallisen rahoitusriskipolitiikan mukaisesti ja kyseiset politiikat eivät välttämättä ole täysin yhteneväisiä konsernin oman
rahoitusriskipolitiikan kanssa.
Merkittävimmät rahoitusmarkkinariskit esitellään tarkemmin alla, konsernin pääasiallisten rahoitusriskien ollessa korkoriski,
valuuttariski, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski sekä hyödykkeiden, etenkin kuidun, sellun ja energian hintariski.
Korkoriski
Konserni altistuu korkoriskille, mikä tarkoittaa, että korkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja sen taseessa olevien
varojen ja velkojen arvoon. Stora Enso altistuu korkoriskille korollisten varojen ja velkojen, kuten lainojen, rahoitusinstrumenttien ja
vuokrasopimusvelkojen kautta, mutta myös kaupallisten sopimusten sekä operatiivisten varojen ja velkojen kuten biologisten
hyödykkeiden kautta. Konsernin tavoitteena on pitää korkokulut vakaina. Konsernin kokonaisduraation ei pitäisi ylittää lainojen
keskimääräistä maturiteettia, mutta tavoitteena on kuitenkin pidempi duraatio edellä mainitun puitteissa. Yhtiön hallitus hyväksyy
keskimääräistä maturiteettia pidemmän duraation.
Konserni voi käyttää koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia korkoriskin hallitsemiseksi muuntamalla
vaihtuvakorkoisia lainoja synteettisesti kiinteäkorkoisiksi lainoiksi johdannaisten avulla. Konsernin vaihtuva- ja kiinteäkorkoinen positio
vuoden lopussa on esitetty seuraavassa taulukossa:
Vaihtuva- ja kiinteäkorkoinen positio
31.12.2021
31.12.2020
Milj. euroa
Vaihtuvakorkoiset
Kiinteäkorkoiset
Vaihtuvakorkoiset
Kiinteäkorkoiset
Pitkäaikaiset korolliset saamiset1
5
40
1
90
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
0
49
0
0
Rahavarat
1 481
1 661
0
Korolliset velat2
-974
-2 863
-1 642
-3 050
Korolliset saamiset ja velat ennen johdannaisia
512
-2 774
19
-2 959
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
682
-682
894
-894
Korolliset saamiset ja velat johdannaisten jälkeen
1 194
-3 456
913
-3 853
1 Pois lukien korkosaamiset ja listatut arvopaperit
2 Pitkäaikaiset korolliset velat, korollisten velkojen lyhennyserät, lyhytaikaiset korolliset velat ja käytetyt luottolimiitit, pois lukien johdannaisvelat ja korkovelat.
Konsernin korollisten nettovelkojen, mukaan lukien kaikki korkojohdannaiset, mutta pois lukien rahavarat, koron keskimääräinen
uudelleenmääräytymiskausi oli noin 4,6 (4,6) vuotta.
31.12.2021 vallinneen tilanteen mukaisesti yhden prosenttiyksikön nousu korkotasossa kasvattaisi vuosittaisia nettokorkokuluja noin
2 (5) milj. euroa ja vastaava lasku korkotasossa laskisi vuosittaisia nettokorkokuluja noin 1 (3) milj. euroa. Kyseinen simulaatio olettaa,
että lainojen duraatio ja konsernin rahoitusrakenne pysyvät ennallaan vuoden aikana. Lisäksi simulaatio laskee yhden prosenttiyksikön
muutoksen vaikutuksen kaikkien vaihtuvakorkoisten instrumenttien, pois lukien konsernin rahavarat, seuraavasta
uudelleenasettamispäivästä lukien vuoden loppuun asti. Lisäksi kaikkien vuoden kuluessa erääntyvien lyhytaikaisten lainojen eräpäivää
oletetaan pidennettävän vuoden loppuun asti soveltaen uutta korkeampaa tai alhaisempaa korkoa.
Yhden prosenttiyksikön paralleeli muutos korkotasossa aiheuttaisi myös 16 (28) milj. euron käyvän arvostuksen voiton tai tappion
ennen veroja rahavirran suojauksen alla olevista koronvaihtosopimuksista, joiden arvonmuutos kirjataan laajan tuloksen erien kautta
rahavirran suojausrahastoon. Yhden prosenttiyksikön paralleeli muutos korkotasossa aiheuttaisi 3 milj. euron käyvän arvostuksen voiton
tai tappion nettorahoituseriin, mikä liittyy valuutanvaihtosopimuksiin, joista käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Liitteessä 27
(Johdannaiset) on yhteenveto liikkeeseen laskettujen korkojohdannaissopimusten nimellisarvosta ja käyvästä arvosta.
Valuuttakurssiriski - transaktioriski
Konsernin toiminta on maailmanlaajuista ja konserni altistuu näin ollen valuuttariskille, joka aiheutuu markkinoilla tapahtuvista
valuuttakurssimuutoksista. Valuuttojen transaktioriski johtuu Stora Enson tuotantolaitosten maantieteellisestä sijainnista ympäri
maailmaa sekä raaka-ainehankinnoista ja lopputuotteiden myynnistä vieraassa valuutassa tuotantolaitosten kotivaluuttaan nähden.
Tärkeimmät valuutat näissä tapauksissa ovat Yhdysvaltain dollari, Ison-Britannian punta sekä Ruotsin kruunu. Stora Enson
konserniyhtiöt, joiden kotivaluutta on muu kuin euro, ovat lisäksi altistuneita euromääräisistä nettokassavirroista aiheutuvalle
transaktioriskille paikallisessa valuutassa. Nämä euromääräiset riskit aiheutuvat erityisesti Stora Enson tytäryhtiöistä, jotka sijaitsevat
Ruotsissa, Tšekin tasavallassa sekä Puolassa.
    Valuutan transaktioriski on valuuttakurssivaihteluiden vaikutus konsernin tuloslaskelmaan eli valuuttakurssien vaikutus konsernin
odotettuihin tuleviin rahavirtoihin sekä näiden pohjalta myöhemmin kirjattaviin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin. Konsernin
rahoitusriskipolitiikan mukaisesti konsernin tavoitteena on suojata 15–60 % tärkeimpien valuuttojen valuuttamääräisistä ennustetuista
todennäköisistä rahavirroista seuraavaksi 12 kuukaudeksi eteenpäin johdannaisinstrumenttien, kuten valuuttatermiinien ja
valuuttaoptioiden, avulla. Konserni voi myös suojata 12–36 kuukauden pituisia ajanjaksoja tai muuttaa edellä mainittua seuraavan 12
kuukauden suojaussuhdetta konsernin johdon harkintaan perustuen.
Konsernin tavoite valuuttamääräisissä operatiivisissa myyntisaamisissa ja ostoveloissa on suojata 50–100 % konsernin avoimesta
nettosaamisesta merkittävissä valuuttapareissa.
Seuraavassa taulukossa esitetään arvioitu nettomääräinen operatiivinen ulkomaanvaluutan transaktioriski pääasiallisille valuutoille
seuraavalle 12 kuukaudelle sekä niihin liittyvät valuuttakurssisuojaukset 31.12. vuoden lopun valuuttakursseja käyttäen. Vuoden lopun
tilanteen myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvä nettoriski sisältää IFRS 7-standardin vaatimusten mukaisesti valuuttariskit konsernin
67
ulkoisista sekä konserniyritysten välisistä sisäisistä transaktioista.  Taulukossa esiintyvä positiivinen riskimäärä kuvaa arvioitua
valuuttamääräistä konserniin tulevaa kassavirtaa tai saamista.
Operatiiviset valuuttamääräiset transaktioriskit
31.12.2021
31.12.2020
Milj. euroa
EUR
SEK
USD
GBP
AUD
UYU
EUR
SEK
USD
GBP
AUD
UYU
Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan
nettorahavirta suojatuissa
rahavirroissa1
995
-191
1 712
346
138
-41
920
-197
1 330
222
46
-40
Rahavirran suojaukset seuraavalle
12 kuukaudelle
-553
89
-740
-78
-38
23
-433
94
-629
-97
-21
22
Arvioitu vuosittainen
liiketoiminnan nettorahavirta
suojausten jälkeen
442
-101
971
268
100
-18
488
-104
700
125
24
-18
Suojausprosentti 31.12.
seuraaville 12 kuukaudelle
56 %
47 %
43 %
22 %
27 %
57 %
47 %
48 %
47 %
44 %
46 %
54 %
Painotettu keskimääräinen
suojauskurssi euroa vastaan2
10,21
1,20
0,85
1,60
52,63
10,40
1,18
0,90
1,63
55,61
Myyntisaamiset ja ostovelat,
nettoriski
-42
5
233
32
58
-2
-8
6
192
20
26
-5
Nettomyyntisaamisten
valuuttasuojaukset
16
0
-200
-26
-26
0
-10
0
-126
-14
-15
0
Nettomyyntisaamiset suojausten
jälkeen
-26
5
34
5
31
-2
-18
6
66
5
11
-5
Arvioitu vuosittainen
operatiivinen transaktioriski
suojausten jälkeen
416
-97
1 005
274
131
-20
470
-98
766
130
36
-24
Rahavirrat ovat ennustettuja, erittäin todennäköisiä valuuttamääräisiä liiketoiminnan nettorahavirtoja suojatuissa valuutoissa. EUR-sarakkeessa esitetty valuuttariski viittaa
euromääräisten rahavirtojen operatiiviselle transaktioriskille Ruotsissa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa sijaitsevien konserniyhtiöiden osalta, koska näiden yhtiöiden
toimintavaluutta ei ole euro.
2 Painotettu keskimääräinen valuuttakurssi euroa vastaan lasketaan optiorakenteen ostetun osan ja valuuttatermiinien valuuttatermiinikurssien perusteella, ja näin ollen se edustaa
painotettua keskimääräistä suojauskurssia, joka perustuu konsernin näkökulmasta epäsuotuisimpaan suojauskurssitasoon.
Seuraavassa taulukossa esitetään arvio siitä, mikä vaikutus heikkenevällä riskivaluutalla olisi valuuttariskille altistuvien tytäryhtiöiden
vuotuiseen liiketulokseen. Herkkyydet on laskettu sen perusteella, mikä vaikutus 5 %:n muutoksella euron, Ruotsin kruunun,
Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan ja Australian dollarin, sekä 10 %:n muutoksella Uruguayn peson arvossa olisi. Nämä
muutokset valuutoissa on arvioitu kohtuullisen todennäköisiksi muutoksiksi valuuttakursseissa vuoden päätöskursseilla laskettuna.
Vastaavalla vahvistumisella olisi likimäärin samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa
potentiaalista tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan kirjattavaa nettotappiota. Toteutunut valuuttatulos voi käytännössä erota alla
esitetystä herkkyysanalyysista, sillä niiden tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan konsernin
tilinpäätösvaluuttaan tilikauden keskikurssia käyttäen, kun taas näiden yritysten taseet, mukaan lukien valuuttasuojaukset sekä
myyntisaamiset ja ostovelat, muunnetaan raportointivaluuttaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Translaatioriskiin liittyvät erät on
kuvattu tarkemmin alla olevassa "Valuuttakurssiriski - Muuntoriski" kappaleessa.
Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon valuuttojen suojaukset ja siinä oletetaan, että riskivaluuttojen välillä ei ole vaikutuksia.
Valuuttakurssivaikutukset perustuvat arvioituihin operatiivisiin ulkomaanvaluuttavirtoihin seuraavalle 12 kuukaudelle, vuoden lopun
suojaustasoihin sekä oletukseen että valuuttamääräisten rahavirtojen suojaustasot ja muut mahdolliset muuttujat pysyvät
muuttumattomina seuraavan 12 kuukauden aikana. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinisopimuksia ja valuuttaoptioita.
Laskelmassa ei ole otettu huomioon epäsuoria valuuttakurssivaikutuksia tuotteiden hintoihin tai tuotevirtoihin, esimerkiksi tuotteen
muuttumista halvemmaksi valmistaa toisessa maantieteellisessä lokaatiossa.
Operatiivisten valuuttatransaktioriskien herkkyysanalyysi
31.12.2021
31.12.2020
Milj. euroa
EUR
SEK
USD
GBP
AUD
UYU
EUR
SEK
USD
GBP
AUD
UYU
Riskivaluutan muutos1
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-10 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-10 %
Arvioitu vaikutus vuotuiseen
liiketoiminnan nettorahavirtaan
suojatuissa valuutoissa
-50
10
-86
-17
-7
4
-46
10
-66
-11
-2
4
Vaikutus suojausrahastoon ennen veroja
tilinpäätöspäivänä2
28
-4
37
4
2
-2
22
-5
31
5
1
-2
Vaikutus nettomyyntisaataviin
valuuttasuojausten jälkeen3
1
0
-2
0
-2
0
1
0
-3
0
-1
1
Arvioitu vaikutus vuotuiseen
liiketulokseen4
-21
5
-50
-14
-7
2
-23
5
-38
-6
-2
3
EUR-sarakkeessa esitetty herkkyysanalyysi viittaa euromääräisten rahavirtojen operatiiviseen transaktioriskiin Ruotsissa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa sijaitsevien
konserniyhtiöiden osalta, koska näiden yhtiöiden toimintavaluutta ei ole euro.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                             
2 Vaikutus suojausrahastoon (Muut laajan tuloksen erät) ennen veroja tilinpäätöspäivänä liittyy käyvän arvon muutoksiin johdannaissopimuksista, joiden katsotaan
soveltuvan erittäin todennäköisten ennustettujen rahavirtojen kassavirtasuojauksiksi IFRS 9:n mukaan. Muihin laajan tuloksen eriin vaikuttava osuus kierrätetään
operatiiviseen tulokseen kun transaktio realisoituu.
3 Arvioitu nettomyyntisaamisiin tai -ostovelkoihin liittyvä valuuttavaikutus suojausten jälkeen.
4 Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen sisältää taseriskeihin, ennakoituihin rahavirtoihin  sekä niiden suojauksiin liittyvät erät.
Seuraavassa taulukossa esitetään rahoituseriin liittyvä valuuttariski pääasiallisille valuutoille sekä niihin liittyvät suojaukset 31.12.
Nettovelka sisältää valuuttamääräiset ulkoiset velat ja lainasaamiset, konsernin sisäiset velat ja lainasaamiset, sekä rahavarat. Taulukko
ei sisällä IAS 21 -standardin mukaisesti nettosijoituslainoiksi määritettyjä sisäisiä valuuttalainoja, koska ne pienentävät
68
ulkomaanvaluuttariskiä konsernitasolla.Valuuttajohdannaiset suojaavat pääosin rahoitusriskejä taseessa. Taulukossa esiintyvä
negatiivinen riskimäärä kuvaa arvioitua valuuttamääräistä nettovelkaa.
Lisäksi taulukko esittää arvion siitä, mikä vaikutus heikkenevällä riskivaluutalla olisi konsernin tuloslaskelmaan. Herkkyydet on
laskettu sen perusteella, mikä vaikutus 5 %:n muutoksella suhteessa Ruotsin kruunuun, Yhdysvaltain dollariin, Kiinan renminbiin ja
Puolan złotyyn olisi. Näitä muutoksia arvioidaan kohtuullisen todennäköisinä muutoksina valuuttakursseissa vuoden päätöskursseilla
laskettuna. Vastaavalla vahvistumisella olisi likimäärin samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä
kuvastaa potentiaalista tuloslaskelmaan kirjattavaa nettotappiota. Vastaavasti positiivinen määrä kuvastaa mahdollista nettovoittoa
tuloslaskelmassa. Toteutunut valuuttatulos voi käytännössä erota alla esitetystä herkkyysanalyysista, sillä riskimäärät voivat muuttua
vuoden aikana.
Rahoitusvaluuttariski ja arvioitu valuuttavaikutus tuloslaskelmaan
31.12.2021
31.12.2020
Milj. euroa
SEK
USD
CNY
PLN
SEK
USD
CNY
PLN
Vieraassa valuutassa oleva nettovelka ennen
suojauksia1
-30
-95
462
-1
-156
-108
410
51
Valuuttasuojaukset
7
-31
-272
-16
135
-33
-244
-21
Nettorahoitusriski suojausten jälkeen
-23
-125
190
-18
-21
-140
166
30
Riskivaluutan muutos
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
Vaikutus tuloslaskelmaan2
1
6
-10
1
1
7
-8
-2
1 Konserni on soveltanut IAS 21-standardin mukaista nettosijoituslainakäsittelyä tiettyihin konserniin sisäisiin lainoihin Kiinaan. Kyseiset lainat ovat EUR, USD ja CNY -määräisiä
lainoja. Näistä lainoista kertyvät valuuttakurssierot kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan osaksi muuntoeroja. Nettosijoitusten lainojen nimellinen määrä oli 348 (286)
miljoonaa euroa vuoden lopussa ja se pienentää kyseessä olevien valuuttojen valuuttariskiä edellä olevassa taulukossa
2 Voitot ja tappiot kirjataan osaksi rahoituseriä konsernin tuloslaskelmassa.
Valuuttakurssiriski - muuntoriski
Muuntoriski aiheutuu valuuttakurssien vaihtelun vaikutuksesta Stora Enson valuuttamääräisten varojen, velkojen ja tulojen nettoarvoon
konsolidoiduissa luvuissa. Muuntoriskiä pienennetään rahoittamalla omaisuuserien hankintaa samassa paikallisessa valuutassa kuin
itse hankittava omaisuuserä, mikäli taloudellisesti mahdollista. Konserni voi myös solmia valuuttatermiinisopimuksia, valuuttaoptioita ja
ottaa valuuttamääräisiä lainoja suojatakseen nettomääräisiä sijoituksiaan ulkomaisissa yksiköissä.
Ulkomaisten tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten taseet sekä IFRS 9:n mukaiset muut kuin euromääräiset oman pääoman ehtoiset
instrumentit muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin, mikä altistaa konsernin oman pääoman valuuttakurssivaihteluiden
aiheuttamille riskeille. Tästä tuloksena olevat muuntoerot sekä muut muutokset, kuten paikallisen tuloslaskelman muuntamisesta
aiheutuva muuntoero, kirjataan suoraan omaan pääomaan. Nämä kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan, kun ulkomainen
yhtiö myydään kokonaan tai osittain.
    Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin tuloslaskelmassa oleva muuntoriski, joka syntyy tytäryhtiöiden ja yhteisten toimintojen
valuuttamääräisten tuloslaskelmien muuntamisesta konsernin konsernitilinpäätöksessä käytettävään raportointivaluuttaan.
Muuntoriski tuloslaskelmassa
31.12.2021
31.12.2020
EUR million
SEK
USD
GBP
BRL
CZK
CNY
SEK
USD
GBP
BRL
CZK
CNY
Muuntoriski tuloslaskelmassa1
-196
-129
298
-111
11
83
38
-165
81
-120
-7
28
Riskivaluutan muutos
-5 %
-5 %
-5 %
-10 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-10 %
-5 %
-5 %
Arvioitu vaikutus vuotuiseen
liiketulokseen
10
6
-15
11
-1
-4
-2
8
-4
12
0
-1
1 Sisältää ulkoiset myynnit, kulut, poistot sekä käyvän arvon arvostukset  euroalueen ulkopuolella sijaitsevien yritysten osalta vuoden lopun päätöskursseja käyttäen
Seuraavassa taulukossa esitetään oman pääoman alttius muuntoriskille niillä maantieteellisillä alueilla, joilla konserni on suojannut
nettosijoituksiaan ulkomaisissa yksiköissä vähentääkseen muuntoriskiä konsernin omassa pääomassa. Käytännössä konsernilla on
myös  materiaalisia suojaamattomia muuntoriskejä muilla maantieteellisillä alueilla kuten Ruotsissa ja Kiinassa. Laskelmassa
huomioidaan ulkomaan valuuttamääräinen oma pääoma ja suojaustasot vuoden lopussa. Yksityiskohtaiset tiedot kertyneiden
muuntoerojen muutoksista ja suojausvaikutuksista on esitetty liitteessä 28 (Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus).
Taulukossa esitetty herkkyysanalyysi sisältää ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten vaikutukset ja olettaa,
että muita muutoksia ei tapahdu kuin yhden valuutan vaihtokurssimuutos vuoden lopussa.
Muuntoriski omassa pääoma
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Muuntoriskille altis oma pääoma USD-alueella1
1 502
1 323
EUR/USD nettoinvestointien suojaukset2
-265
-244
Muuntoriskialttius suojausten jälkeen
1 237
1 079
Herkkyys ennen suojauksia - EUR vahvistuu 5%
-75
-66
Herkkyys suojausten jälkeen - EUR vahvistuu 5%
-62
-54
1 Sisältää Uruguayssa sijaitsevan yhteisen toiminnon Montes del Platan, jonka toimintavaluutta on
Yhdysvaltain dollari.
2 USD-määräiset ulkomaisten nettosijoitusten suojauksiksi luokitellut joukkovelkakirjalainat.
69
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski
Rahoitusriskillä tarkoitetaan rahoituksen saatavuuteen liittyvää riskiä tietyllä hetkellä. Stora Enson rahoituspolitiikan mukaan nostettujen
lainojen ja lyhytaikaisia lainoja kattavien käyttämättömien luottolimiittien keskimääräisen maturiteetin tulee olla vähintään neljä vuotta.
Lisäksi konsernilla tulee olla rahavaroja ja nostamattomia luottolimiittejä kattamaan kaikki seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät
lainat, mukaan lukien supply chain financing ja factoring-ohjelmat. Konsernin sitovat käyttämättömät luottolimiitit olivat 31.12.2021
yhteensä 700 (600) milj. euroa. Stora Enson 12 pankin syndikaatin kanssa tekemä 700 milj. euron sitova valmiusluottosopimus erääntyy
viiden vuoden kuluttua ja siinä on kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Valmiusluottosopimus toimii likviditeettireservinä konsernin yleisiin
rahoitustarpeisiin. Edellä mainittujen lisäksi Stora Ensolla on myös käytettävissään erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 1 000 (950)
milj. euroon saakka. Nämä liittyvät pääosin suomalaisten eläkerahastojen kautta saatavilla oleviin rahoituslähteisiin.
Jälleenrahoitusriski, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta, että erääntyvälle velalle ei saada uutta rahoitusta markkinoilta, hallitaan
pitämällä jäljellä olevien velkojen maturiteettiprofiili tasaisena. Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin rahoitusvelkojen
sopimusperusteisiin maksuihin liittyvät erääntymispäivät ja ne on ryhmitelty pääotsikoiden alle sen mukaan, mikä on niiden jäljellä oleva
erääntymisaika tilinpäätöspäivänä. Sopimuksiin perustuvia rahoituskuluja arvioitaessa on käytetty termiinikorkoja.
Rahoitusvelat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset: 2021
Milj. euroa
2022
2023
2024
2025
2026
2027+
Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat
0
300
293
427
98
1 390
2 508
Lainat rahoituslaitoksilta
117
253
41
165
4
0
578
Vuokrasopimusvelat
64
50
43
35
31
165
387
Muut pitkäaikaiset lainat
0
4
0
0
0
0
4
Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen
osuus
180
606
376
627
132
1 555
3 476
Arvioidut rahoituskulut
89
87
76
66
50
279
647
Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat
suoritukset
269
693
452
693
182
1 834
4 123
Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo
372
0
0
0
0
0
372
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - saamiset
-1 797
0
0
0
0
0
-1 797
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut
1 769
0
0
0
0
0
1 769
Nettosuoritettavat johdannaisvelat
16
10
1
0
0
0
27
Ostovelat
1 705
0
0
0
0
0
1 705
Käytössä olevat luottolimiitit
1
0
0
0
0
0
1
Arvioidut rahoituskulut
5
0
0
0
0
0
5
Sopimuksiin perustuvat suoritukset yhteensä,
31.12.2021
2 339
703
453
693
182
1 834
6 205
Rahoitusvelat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset: 2020
Milj. euroa
2021
2022
2023
2024
2025
2026+
Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat
299
0
300
299
434
1 469
2 801
Lainat rahoituslaitoksilta
93
404
397
35
150
4
1 083
Vuokrasopimusvelat
80
66
45
37
30
138
397
Muut pitkäaikaiset lainat
0
5
0
0
0
0
5
Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen
osuus
471
475
742
371
614
1 612
4 285
Arvioidut rahoituskulut
98
92
79
67
59
311
706
Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat
suoritukset
570
566
822
439
673
1 922
4 991
Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo
413
0
0
0
0
0
413
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - vastaanotot
-1 796
0
0
0
0
0
-1 796
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut
1 743
0
0
0
0
0
1 743
Nettosuoritettavat johdannaisvelat
27
15
11
2
1
1
58
Ostovelat
1 314
0
0
0
0
0
1 314
Käytössä olevat luottolimiitit
6
0
0
0
0
0
6
Arvioidut rahoituskulut
7
0
0
0
0
0
7
Sopimuksiin perustuvat suoritukset yhteensä,
31.12.2020
2 283
582
833
441
674
1 923
6 736
Rahoitustransaktioiden vastapuoliriski
Vastapuoliriskillä tarkoitetaan konsernin saatavien arvoon kohdistuvaa riskiä, mikäli konsernin vastapuolet eivät kykene täyttämään
rahoitussopimuksista aiheutuvia velvoitteitaan. Vastapuoliriski arvostetaan siihen enimmäistappioon, joka Stora Ensolle voi syntyä
suoraan siinä tapauksessa, että yksi vastapuoli laiminlyö velvoitteensa. Tätä riskiä minimoidaan:
solmimalla sopimuksia vain johtavien rahoituslaitosten sekä sellaisten yritysten kanssa, joilla on korkea luottoluokitus
tekemällä sijoituksia vain sellaisten rahoituslaitosten tai yritysten likvideihin rahamarkkinarahastoihin ja talletuksiin, joilla on
vähintään luokitus BBB-.
Vähintään 50% konsernin rahavaroista tai EUR 150 miljoonaa (riippuen kumpi on suurempi) tulee säilyttää vastapuolilla,
joiden luottoluokitus on vähintään A- käyttäen merkittävimpien luottoluokituslaitosten luokitussymboleja
investoimalla vähintään 75 milj. euroa konsernin rahavaroja muihin vastapuoliin kuin siihen yksittäiseen vastapuoleen, jonka
hallussa on suurin osa Stora Enson rahavaroista.
vaatimalla emoyhtiön antaman takauksen, kun toimitaan luottoluokituksen saaneen vastapuolen tytäryrityksen kanssa. 
Konsernin rahoitusriskipolitiikka määrittää rajat hyväksytylle vastapuoliriskille perustuen taloudellisen sopimuksen kestoon ja
vastapuolen luottoluokitukseen.
70
Vuoden 2021 lopussa johdannaissopimusten vastapuoliin ei liittynyt merkittävää riskikeskittymää. Korkein vastapuoliriski markkina-
arvoltaan oli 22 (18) milj. euroa ja luottoluokitus A+ (BBB+) Standard & Poor’sin luottoluokitussymboleita käyttäen.
Asiakkaiden luottoriski
Asiakkaiden luottoriski tarkoittaa, että Stora Enson tekemiin myyntisopimuksiin kohdistuu asiakkaiden taloudellisen tilanteen
heikentymisestä aiheutuva riski. Konserni hyödyntää useita tapoja luottoriskin pienentämiseen käyttämällä muun muassa rembursseja,
ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Lisäksi käytetään vientitakuita, jotka kattavat sekä poliittisen että kaupallisen riskin. Vientitakuut
koskevat yksittäisiä OECD-maiden ulkopuolisia asiakkaita. Konsernin johto katsoo, ettei Stora Ensolla ole yksittäiseen asiakkaaseen,
yksittäiseen vastapuoleen tai maantieteelliseen alueeseen liittyviä merkittäviä riskikeskittymiä. Myyntisaamisten ryhmittely ikäjakauman
mukaan sekä niihin liittyvät odotetut luottotappiot on esitetty liitteessä 17 (Operatiiviset saamiset).
Hyödykkeiden hintariski
Voimassa olevat hyödykesuojaukset
31.12.2021
31.12.2020
Milj. euroa
Hyödykkeen
suojattu
määrä
Keski-
määräinen
suojaus-
hinta
Suojattu
nimellis-
arvo, milj.
euroa
Käypä
arvo, milj.
euroa
Hyödykkeen
suojattu
määrä
Keski-
määräinen
suojaus-
hinta
Suojattu
nimellis-
arvo, milj.
euroa
Käypä
arvo, milj.
euroa
Sähköostot
Pohjoismaat
438 000 MWh
EUR 29.02
13
15
1 095 000
MWh
EUR 30.39
33
2
Keski-Eurooppa
87 600 MWh
EUR 43.06
4
12
201 480 MWh
EUR 42.26
9
1
Öljyostot
189 808
barrelia
USD 58.06
10
2
219 516 
barrelia
USD 52.55
10
0
Konserni altistuu hyödykkeiden ja energian markkinahinnan vaihteluille, jotka vaikuttavat konsernin kannattavuuteen. Sähkö-,
maakaasu- ja öljyjohdannaiset ovat osa konsernin energiahintariskin hallintaa, kun taas muita hyödykkeiden hintariskejä mitataan ja
suojataan, jos se on taloudellisesti mahdollista. Konserni suojasi maakaasuostoja vuoden aikana ja vuoden lopussa ei ollut avoimia
suojia. Sähköjohdannaissuojien lisäksi konserni hallitsee energian hintariskiä solmimalla pitkäaikaisia kiinteähintaisia fyysisiä
sähkönhankintasopimuksia ja omistamalla 15,6 % osuuden Pohjolan Voima Oy:stä (PVO), joka on yksityisessä omistuksessa oleva
energia-alan yhtiöiden ryhmä Suomessa. Osakkeiden käypä arvo vuoden lopussa oli 900 (394) milj. euroa. Näiden osakkeiden käypä
arvo on riippuvainen sähkön markkinahinnoista, ja siitä on yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 14 (Oman pääoman ehtoiset
instrumentit).
Energian ja raaka-aineiden 10 %:n hinnannousu tai -lasku aiheuttaisi  6 (5) milj. euron muutoksen energian ja raaka-aineiden
johdannaissopimusten käypään arvoon. Suurin osa näistä käyvän arvon muutoksista verojen jälkeen kirjataan suoraan oman pääoman
suojausrahastoon, kunnes sopimukset erääntyvät ja tulos kirjataan tuloslaskelmaan. Nämä arviot koskevat vain rahoitusinstrumenttien
herkkyyttä markkinariskeille, eivät konserniin kohdistuvia raaka-aineiden ja energian hintariskejä kokonaisuudessaan, koska varsinaiset
hankinnat eivät ole IFRS 7 -standardin mukaisia rahoitusinstrumentteja. Vuoden 2021 lopussa energia- ja hyödykesopimusten, sisältäen
johdannaissuojat sekä kiinteähintaiset fyysiset ostosopimukset, erääntymisajat vaihtelivat vuosien 2022–2024 välillä. Vuonna 2020
erääntymisajat vaihtelivat vuosien 2021–2024 välillä.
Puukuituun liittyvien raaka-aineriskien torjumiseksi Stora Enso on merkittävä metsäomaisuuden omistaja Pohjoismaissa. Stora Enso
omistaa 1,4 milj. hehtaaria metsämaata Ruotsissa. Lisäksi Stora Enso omistaa 41,00 %:n osuuden Tornator Oyj:stä, joka on merkittävä
metsänomistaja Suomessa. Konsernin omistusosuus Tornatorissa raportoidaan osakkuus- ja yhteisyrityksenä, ja siitä on
yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 13 (Osakkuus- ja yhteisyritykset). Lisätietoa konsernin metsäomaisuudesta löytyy liitteestä 12
(Metsäomaisuus).
Osakkeiden hintariski
Stora Ensolla on sijoituksia pörssinoteeratuissa arvopapereissa ja tällä hetkellä nämä liittyvät konsernin omistamiin osakkeisiin
Packages Ltd yhtiössä Pakistanissa. Näiden sijoitusten markkina-arvo vuoden lopussa oli 13 (16) milj. euroa. Näiden sijoitusten
markkina-arvon muutokset kirjataan verojen jälkeen suoraan oman pääoman ehtoisten instrumenttien rahastoon. Lisätietoa
pörssinoteeratuista arvopapereista löytyy liitteestä 14 (Oman pääoman ehtoiset sijoitukset).
Pääomariskien hallinta
Stora Enson velkarakenne keskittyy pääomamarkkinoihin ja liikepankkeihin. Stora Enson tavoitteena pääoman hallinnassa on
liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja siten aikaansaada tuottoa osakkeenomistajille ja hyötyjä muille sidosryhmille sekä ylläpitää
optimaalista pääomarakennetta pääomakustannuksen pienentämiseksi. Tarvittaessa osakkeenomistajien hyväksynnällä konserni voi
pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai mukauttamiseksi muuttaa osakkeenomistajille maksettavaa osinkoa, ostaa omia osakkeitaan
rahoitusmarkkinoilta, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä omaisuuttaan velkojen
lyhentämiseksi. Konserni pyrkii maksamaan tasaista osinkoa pitkän aikavälin tulokseen pohjautuen, ja tavoitteena on jakaa yli syklin
osinkoina 50 % EPS:stä pois lukien käyvän arvon arvostukset.
Konserni seuraa pääomarakennettaan pohjautuen enintään 0,60:n nettovelkaantumisasteeseen pohjautuvaan tavoitteeseen
(nettovelan suhde omaan pääomaan) sekä nettovelan suhteeseen operatiiviseen EBITDAan, jonka tulisi jäädä alle 2,0 tason,
osoituksena konsernin vahvasta taseesta ja yhtiön taloudellisesta joustokyvystä.
71
Pääomarakenne
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Korolliset velat
3 938
4 756
Korolliset saamiset
1 629
1 836
Nettovelka
2 309
2 921
Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva oma pääoma
10 683
8 809
Operatiivinen EBITDA1
2 184
1 270
Nettovelkaantumisaste
0,22
0,33
Nettovelka/ Operatiivinen EBITDA
1,06
2,30
1 Operatiivisen EBITDAn määritelmä sisältyy lukuun ”IFRS:n piiriin kuulumattomat tunnusluvut” hallituksen
toimintakertomuksessa.
Montes del Platan yhteisessä toiminnossa ja Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd. -tytäryhtiössä on velkojen ja varallisuuden
suhteeseen liittyvä kovenantti, jota molemmat yhtiöt ovat raportoitujen kausien aikana noudattaneet.
Liite 25. Käyvät arvot
Laadintaperiaatteet
Rahoitusvarat
Konserni luokittelee rahoitusvarat kolmeen ryhmään, jotka ovat jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien
kautta ja käypä arvo tuloslaskelman kautta. Luokittelu tehdään IFRS 9 -standardin mukaan ja johto määrittelee sijoitusten ryhmän
alkuperäisen kirjaamisen hetkellä.
Sijoituksissa velkainstrumentteihin, luokittelu tehdään velkainstrumenttien liiketoimintamallin ja sopimukseen perustuvien
rahavirtaominaisuuksien perusteella. Sijoitukset velkainstrumentteihin, joissa liiketoimintamalli on rahoitusinstrumenttien pitäminen
sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja joissa kyseiset rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista,
luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon ja esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa varoissa konsernin taseessa. Sijoitukset
velkainstrumentteihin, joissa liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusinstrumenttien pitäminen sekä sopimukseen perustuvien
rahavirtojen keräämiseksi että rahoitusinstrumenttien myymiseksi ja joissa kyseiset rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron
maksuista, luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa varoissa konsernin
taseessa.
Konsernin sijoitukset oman pääoman instrumentteihin, kuten noteerattuihin ja noteeraamattomiin arvopapereihin, luokitellaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, ellei konserni ole alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä päättänyt soveltaa IFRS 9:n
mukaista peruuttamatonta valintaa luokitella sijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavaksi, jolloin vain
sijoitusten osinkotulo kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahoitusvarat, joita ei luokitella jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelman kautta ja esitetään osana lyhyt- tai pitkäaikaisia varoja konsernin taseessa.
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen ryhmään, jotka ovat jaksotettu hankintameno tai käypä arvo tuloslaskelman kautta.
Rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ellei konserni ole päättänyt soveltaa käyvän arvon vaihtoehtoa, jossa
rahoitusvelka on määritelty arvostettavaksi käypään arvoon tuloslaskelman kautta.
Johdannaiset
Johdannaisvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon ja luokitellaan ryhmään käypä arvo tuloslaskelman kautta tai, jos konserni on
soveltanut suojauslaskentaa, ryhmään käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9 -standardin mukaisesti.
Johdannaisinstrumentteja ja suojauslaskentaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin liitteessä 27 (Johdannaiset).
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien johdannaisten ja noteerattujen arvopapereiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän
julkisesti noteerattuihin markkinahintoihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona ja
valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritellään käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja. Johdannaisinstrumenttien
arvostusperiaatteita on kuvattu tarkemmin liitteessä 27 (Johdannaiset).
Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää useita
menetelmiä ja tekee oletuksia tilinpäätöspäivän markkinatilanteen perusteella. Pitkäaikaisiin velkoihin käytetään noteerattuja
markkinahintoja tai jälleenmyyntihintoja identtisille tai vastaavanlaisille instrumenteille. Muita tekniikkoja, kuten optioiden
hinnoittelumalleja ja tulevien rahavirtojen arvioituja diskonttoarvoja, käytetään muiden rahoitusinstrumenttien käyvän arvon
määrittämiseen. Vuoden sisällä erääntyvien rahoitussaamisten ja -velkojen nimellisarvon, mukaan lukien arvioidut vähennykset,
oletetaan vastaavan käypiä arvoja. Liitetiedoissa esitetyt rahoitusvelkojen käyvät arvot arvioidaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat
sellaisella markkinakorolla, jonka konserni joutuisi maksamaan vastaavista rahoitusinstrumenteista tilinpäätöshetkellä.
Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella eli päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai
myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusinstrumentit kirjataan pois taseesta, kun oikeudet saada tai maksaa rahavirtoja
rahoitusinstrumenteista ovat menneet umpeen tai ne on siirretty tai kun konserni on siirtänyt rahoitusvaran tai -velan omistukseen
liittyvät merkittävimmät riskit, edut ja sitoumukset.
72
Käyvän arvon hierarkia
Konserni määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:
Taso 1: identtisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla
Taso 2: muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai
epäsuorasti
Taso 3: tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu
todettavissa oleviin markkinatietoihin.
Konserni arvioi käypään arvoon kirjattavien erien ryhmittelyä käyvän arvon hierarkiassa säännöllisesti raportointikauden lopussa.
Vuosien 2021 ja 2020 aikana ei tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä eikä tasolle tai pois tasolta 3. Liitteessä
14 (Oman pääoman ehtoiset sijoitukset) on lisätietoja tason 3 noteerattujen ja noteeraamattomien arvopapereiden käyvän arvon
määrittämisestä.
Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin ja käyvän arvon perusteella: 2021
Käypään
Käypään
arvoon
arvoon
laajan
tulos-
Jaksotettu
tuloksen
laskelman
Kirjanpito-
Käyvän arvon hierarkia
hankinta-
kautta
kautta
arvo
Käypä
Milj. euroa
meno
kirjattavat
kirjattavat
yhteensä
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Liite
Rahoitusvarat
Noteeratut arvopaperit
13
13
13
13
14
Noteeraamattomat arvopaperit
900
5
905
905
905
14
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
45
6
51
51
6
26
Johdannaissopimukset
6
6
6
6
Lainasaamiset
45
45
45
Myyntisaamiset ja muut operatiiviset
saamiset
1 110
39
1 149
1 149
39
17
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
52
31
1
84
84
32
26
Johdannaissopimukset
31
1
32
32
32
Muut lyhytaikaiset saamiset
52
52
52
Rahavarat
1 481
1 481
1 481
Yhteensä
2 687
990
6
3 683
3 683
13
77
905
Käypään
Käypään
arvoon
arvoon
laajan
tulos-
Jaksotettu
tuloksen
laskelman
Kirjanpito-
Käyvän arvon hierarkia
hankinta-
kautta
kautta
arvo
Käypä
Milj. euroa
meno
kirjattavat
kirjattavat
yhteensä
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Liite
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat
3 284
7
23
3 313
3 618
30
26
Johdannaissopimukset
7
23
30
30
30
Pitkäaikaiset velat
3 284
3 284
3 589
Korollisten velkojen lyhennyserät
180
180
180
26
Lyhytaikaiset korolliset velat
403
35
7
444
444
42
26
Johdannaissopimukset
35
7
42
42
42
Lyhytaikaiset velat
403
403
403
Ostovelat ja muut operatiiviset velat
1 960
1 960
1 960
23
Käytössä olevat luottolimiitit
1
1
1
Yhteensä
5 827
42
29
5 899
6 204
71
IFRS:n mukaisesti, johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattaviksi. Yllä olevissa rahoitusvelkojan ja -varojen taulukoissa rahavirran suojauslaskennan
alaiset johdannaiset esitetään kuitenkin käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavina, joka on linjassa sen kanssa, miten erät kirjataan tehokkaan osuuden osalta.
73
Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin ja käyvän arvon perusteella: 2020
Käypään
Käypään
arvoon
arvoon
laajan
tulos-
Jaksotettu
tuloksen
laskelman
Kirjanpito-
Käyvän arvon hierarkia
hankinta-
kautta
kautta
arvo
Käypä
Milj. euroa
meno
kirjattavat
kirjattavat
yhteensä
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Liite
Rahoitusvarat
Noteeratut arvopaperit
16
16
16
16
14
Noteeraamattomat arvopaperit
394
7
401
401
401
14
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
91
2
93
93
2
26
Johdannaissopimukset
2
2
2
2
Lainasaamiset
91
91
91
Myyntisaamiset ja muut operatiiviset
saamiset
814
44
858
858
44
17
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
1
60
6
66
66
65
26
Johdannaissopimukset
60
6
65
65
65
Muut lyhytaikaiset saamiset
1
1
1
Rahavarat
1 661
1 661
1 661
Yhteensä
2 566
515
13
3 094
3 094
16
111
401
Käypään
Käypään
arvoon
arvoon
laajan
tulos-
Jaksotettu
tuloksen
laskelman
Kirjanpito-
Käyvän arvon hierarkia
hankinta-
kautta
kautta
arvo
Käypä
Milj. euroa
meno
kirjattavat
kirjattavat
yhteensä
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Liite
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat
3 801
19
2
3 822
4 233
21
26
Johdannaissopimukset
19
2
21
21
21
Pitkäaikaiset velat
3 801
3 801
4 212
Korollisten velkojen lyhennyserät
472
472
472
26
Lyhytaikaiset korolliset velat
444
11
1
456
456
12
26
Johdannaissopimukset
11
1
12
12
12
Lyhytaikaiset velat
444
444
444
Ostovelat ja muut operatiiviset velat
1 547
1 547
1 547
23
Käytössä olevat luottolimiitit
6
6
6
Yhteensä
6 270
30
3
6 303
6 715
33
IFRS:n mukaisesti, johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattaviksi. Yllä olevissa rahoitusvelkojan ja -varojen taulukoissa rahavirran suojauslaskennan
alaiset johdannaiset esitetään kuitenkin käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavina, joka on linjassa sen kanssa, miten erät kirjataan tehokkaan osuuden osalta.
Edellisissä taulukoissa lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen (kuten myyntisaamisten ja ostovelkojen) käyvät arvot on arvioitu yhtä
suuriksi kuin kirjanpitoarvot johtuen lyhyestä erääntymisajasta ja rajallisesta luottoriskistä. Muiden kuin johdannaissopimusten
korollisten velkojen käypä arvo, joka on luokiteltu tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa, perustuu diskontattuun rahavirta-analyysiin, jossa
määräajoin tapahtuviin noteerauksiin pohjautuvia tuottokäyriä käytetään mallissa diskonttotekijänä.
Tason 3 käypään arvoon kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen täsmäytys
Milj. euroa
2021
2020
Rahoitusvarat
Avaava tase 1.1.
401
526
Tuloslaskelmaan kirjatut voitot/tappiot
0
1
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut voitot/tappiot
504
-140
Lisäykset
1
15
Myynnit
0
-1
Tasearvo 31.12.
905
401
Milj. euroa
2021
2020
Rahoitusvelat
Avaava tase 1.1.
0
-25
Vähennykset
0
25
Tasearvo 31.12.
0
0
74
Liite 26. Korolliset varat ja velat
Laadintaperiaatteet
Korolliset varat - lainasaamiset
Lainasaamiset ovat velkainstrumentteja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määriteltävissä olevia ja joita ei noteerata aktiivisilla
markkinoilla. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin jaksotettuun hankintamenoon. Epävarmojen saamisten
odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan sovelletaan IFRS 9:n mukaista yleistä lähestymistapaa, jossa odotettavissa olevat
luottotappiot kirjataan seuraavan 12 kuukauden aikana arvioitujen luottotappioiden perusteella, jos luottoriski ei ole merkittävästi
kasvanut alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen. Luottoriskin merkittävää kasvua arvioidaan vertailemalla toisiinsa
rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä tilinpäätöspäivänä ja rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä
alkuperäisen kirjauksen yhteydessä. Konserni voi käyttää riskiarvioinnin tuottamiseen esimerkiksi rahoitusmarkkinoilla havainnoitavien
luottoriskinvaihtosopimusten kursseja.
Lainasaamisten korkotulot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät lainasaamiset esitetään
lyhytaikaisissa varoissa korollisina saamisina ja 12 kuukauden jälkeen erääntyvät lainasaamiset pitkäaikaisina korollisina saamisina.
Korolliset velat
Korolliset velat merkitään alun perin käypään arvoon vähennettynä transaktiokustannuksilla. Seuraavina tilikausina korolliset velat
kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Mahdollinen ero transaktiokustannuksilla vähennetyn saadun
suorituksen ja takaisinmaksuarvon välillä kirjataan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle jaksotettuna. Korkokulut kirjataan
tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.
Korolliset velat, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden jälkeen, on luokiteltu taseessa pitkäaikaisiksi korollisiksi veloiksi, mutta alle 12
kuukauden kuluessa erääntyvät lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa veloissa korollisten velkojen lyhennyserinä. Lyhytaikaiset
yritystodistuslainat, pankkilainat ja muut korolliset lainat, jotka erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa, on esitetty lyhytaikaisten velkojen
kohdassa "Korolliset velat”.
Vuokrasopimusvelat
Konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko se vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Vuokrasopimus on sopimus tai
sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan.
Vuokrasopimusvelat aktivoidaan vuokrasopimuksen alkaessa ja arvostetaan alun perin alkamispäivänä maksamattomien vuokrien
nykyarvoon diskontattuna konsernin lisäluoton korolla. Sovellettu vuokrakausi vastaa ajanjaksoa, jonka ajan vuokrasopimus ei ole
purettavissa, lukuun ottamatta tilanteita, joissa konserni tulee kohtuullisen varmasti hyödyntämään uusimisoptiota tai jatkamaan
sopimusta. Konserni kohdistaa sopimuksen perusteella maksetun vastikkeen kuhunkin vuokrasopimuksen komponenttiin ja erottaa
muille kuin vuokrasopimuskomponenteille kuulumattomat osuudet, jos ne ovat tunnistettavissa.  Vuokrasopimusehdot neuvotellaan
tapauskohtaisesti ja ne sisältävät suuren määrän erilaisia ehtoja.
Vuokrasopimusvelat kirjataan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Maksettavat vuokrat
jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoitusmenot kohdistetaan vuokra-ajan tilikausille siten, että jäljellä olevalle velalle
tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokrasopimusvelat uudelleen määritetään pääasiassa silloin, kun tulevat
vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Kun
vuokrasopimusvelka uudelleen määritetään, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa yleensä vastaavasti.
Konserni on päättänyt olla kirjaamatta vuokrasopimusvelkoja lyhytaikaisista sopimuksista, joiden sopimuskausi on enintään 12
kuukautta, ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä sisältävistä sopimuksista. Arvoltaan vähäiset kohteet sisältävät pääasiassa IT- ja
toimistolaitteita, tiettyjä ajoneuvoja ja koneita sekä muita arvoltaan vähäisiä eriä. Konserni kirjaa näihin sopimuksiin liittyvät
vuokramaksut kuluksi tasasuuruisina erinä vuokrakauden aikana.
Viitekorkojen (IBOR) uudistus ja siihen liittyvien riskien hallinta
Viitekorkojen maailmanlaajuista uudistusta, kattaen IBOR viitekorkojen korvaamisen vaihtoehtoisilla lähes riskitttömillä viitekoroilla,
(Risk-Free Rates) kutsutaan yleisesti IBOR-uudistukseksi. Konsernilla on IBOR-ehtoisia rahoitusinstrumenttja, jotka tullaan korvaamaan
tai muuttamaan osana viitekorkojen uudistusta. Siirtymän vaikutuksen odotetaan rajoittuvan konsernin ulkopuolisiin sopimuksiin.
Konserni altistuu viitekorkojen uudistuksille sellaisten rahoitusinstrumenttien kautta, jotka korvataan tai uudistetaan osana näitä
markkinalaajuisia aloitteita. Konsernin pääasiallinen altistus viitekorkouudistukselle 31.12.2021 oli sidottu Yhdysvaltain dollarin LIBOR-
viitekorkoon ja oli 31.12.2021 määrältään 189 milj. euroa. Yhdysvaltain dollariin sidottujen LIBOR-viitekorkojen julkaiseminen päättyy
kesäkuussa 2023.
Konserni seuraa siirtymää nykyisistä IBOR-viitekoroista uusiin viitekorkoihin käymällä läpi niiden sopimusten yhteissummaa, joissa ei
ole vielä siirrytty vaihtoehtoiseen viitekorkoon. Vaikutuksen odotetaan olevan rajallinen ja se liittyy lähinnä pitkäaikaisiin lainoihin.
Konsernissa rahoitusinstrumentit ovat pääosin sidottu Euriboriin ja SEK Stiboriin. Kyseisten viitekorkojen uskotaan jatkavan toistaiseksi,
joten konserni ei odota IBOR-uudistuksesta johtuvia muutoksia.
75
Korolliset varat
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Noteeratut arvopaperit
13
16
Pitkäaikaiset johdannaisvarat
6
2
Pitkäaikaiset talletukset
42
87
Pitkäaikaiset lainat osakkuus- ja yhteisyrityksille
2
2
Muut pitkäaikaiset lainasaamiset
1
2
Pitkäaikaiset korolliset varat yhteensä
64
109
Lyhytaikaiset johdannaisvarat
32
65
Lyhytaikaiset talletukset
49
0
Muut lyhytaikaiset lainasaamiset
3
1
Rahavarat
1 481
1 661
Lyhytaikaiset korolliset varat yhteensä
1 565
1 726
Korolliset varat yhteensä
1 629
1 836
Talletusten ja lainasaamisten keskimääräinen vuosikorko 31.12.2021 oli noin 0,1 % (0,2 %). Lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin sisältyi
31.12.2021 jaksotettua korkosaamista 3 milj. euroa. Konsernin arvion mukaan korollisiin saamisiin liittyvä luottoriski ei ole kasvanut
merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jälkeen. Näin ollen niiden luottoriski katsotaan matalaksi ja epävarmat saamiset kirjataan 12
kuukauden todennäköisten luottotappioiden perusteella.
Korolliset velat
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Joukkovelkakirjalainat
2 497
2 789
Lainat rahoituslaitoksilta
577
1 083
Vuokrasopimusvelat
387
397
Pitkäaikaiset johdannaisvelat (ks. liite 25)
30
21
Muut pitkäaikaiset lainat
4
5
Pitkäaikaiset korolliset velat ml. lyhytaikainen osuus
3 493
4 294
Lyhytaikaiset lainat
372
413
Korkovelat
34
35
Lyhytaikaiset johdannaisvelat (ks. liite 25)
38
9
Käytössä olevat luottolimiitit
1
6
Korolliset velat yhteensä
3 938
4 756
Milj. euroa
2021
2020
Arvo 1.1.
4 756
4 192
Pitkäaikaisten lainojen nostot
19
1 081
Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin
33
39
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset
-870
-333
Vuokrasopimusvelkojen ja -korkojen takaisinmaksut
-88
-85
Lyhytaikaisten lainojen ja korkovelkojen muutos
-42
-101
Johdannaisvelkojen muutos
38
-17
Muuntoerot ja muut
92
-20
Korolliset velat yhteensä
3 938
4 756
Tapahtumat vuosina 2021 ja 2020
Joulukuussa 2021 Stora Enso allekirjoitti 12 pankin kanssa uuden 700 milj. euron luottolimiittijärjestelyn. Järjestely erääntyy viidessä
vuodessa, jonka jälkeen Stora Ensolla on kaksi mahdollisuutta pidentää järjestelyä yhdellä vuodella. Hinnoittelu on osittain sidottu
laajuuden 1 ja 2 ja laajuuden 3 päästötavoitteisiin. Samalla mitätöitiin olemassa oleva 600 milj. euron luottolimiittijärjestely, joka olisi
erääntynyt vuonna 2023.
Huhtikuussa 2020 Stora Enso laski onnistuneesti liikkeeseen uuden 1 700 milj. Ruotsin kruunun joukkovelkakirjalainan osana EMTN
(Euro Medium Term Note) lainaohjelmaansa ja Stora Enson Green Bond -viitekehystä. Laina erääntyy huhtikuussa 2025. Kesäkuussa
2020 Stora Enso täydensi onnistuneesti edellä mainittua, huhtikuussa 2020 liikkeeseen laskettua Green Bond -joukkovelkakirjalainaa
laskemalla liikkeeseen ylimääräisen 1 400 milj. Ruotsin kruunun nimellisarvoisen Green Bond- joukkovelkakirjalainan. Edellä mainittu
joukkovelkalainakirja koostuu kiinteistä ja vaihtuvakorkoisista osuuksista, ja niistä maksetaan vaihtuva kuponkikorko STIBOR +2,20 %
ja kiinteä kuponkikorko 2,375 %.
Stora Ensolla on Green Bond -ohjelma osana vastuullisen rahoituksen mallia. Tavoitteena on tarjota lainamuotoa, jolla tuetaan
vastuullisuuteen keskittyvää korkosijoittamista, sekä raportoida eräiden sijoitusten ja liiketoimien suorista ympäristövaikutuksista.
Stora Enso maksoi vuonna 2021 takaisin useita lainoja ennen niiden lopullista erääntymistä. Lainojen ja joukkovelkakirjalainojen
takaisinmaksun nimellisarvo oli yhteensä 911 milj. euroa. Muutosten seurauksena tuloslaskelmaan kirjattiin muutoshetkellä 7 milj. euron
nettotappio.
Korolliset velat - maturiteetit, korot ja valuuttaerittely
Stora Enson lainojen maturiteetit vaihtelevat vuonna 2022 erääntyvistä pitkäaikaisimpaan, vuonna 2036 erääntyvään lainaan.
Korollisten lainojen korko on joko kiinteä tai vaihtuva välillä 0,5 % (0,5 %) – 7,3 % (7,3 %). Velkojen keskimääräinen korko vuoden 2021
aikana oli 3,0 % (3,2 %), ja viimeisen neljänneksen lopussa taso oli 3,1 %. Osa Stora Enson lainoista on muunnettu kiinteäkorkoisiksi
lainoiksi koronvaihtosopimusten sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten kautta. Konsernin lainat ovat pääasiassa euroissa,
76
Yhdysvaltain dollareissa, Ruotsin kruunuissa tai Kiinan renminbeissä. Yksityiskohtainen analyysi konsernin lainojen erääntymisestä
esitetään liitteessä 24 (Rahoitusriskien hallinta).
Nettovelka
Vuonna 2021 korolliset nettovelat laskivat 611 (laskivat 288) milj. euroa 2 309 (2 921) milj. euroon. Korolliset nettovelat vastaavat
korollisia velkoja vähennettynä korollisilla saamisilla, kuten rahavaroilla ja talletuksilla. Rahavarat käytetyillä luottolimiitteillä netotettuna
laskivat 175 (kasvoivat 792) milj. euroa  1 480 (1 655) milj. euroon 31.12.2021. Vuokrista johtuva negatiivinen rahavirta vuonna 2021 oli
yhteensä 88 (85) milj. euroa, josta korkojen osuus oli 17 (19) milj. euroa.
Nettovelan suhde edellisten 12 kuukauden operatiiviseen EBITDAan oli 1,1 (2,3). Nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa 0,22
(0,33).
Joukkovelkakirjalainat
Liikkeeseen lasku /
erääntyminen
Joukkovelkakirjalainan
kuvaus
Korko %
Valuutta
Alkuperäinen
lainamäärä
Erääntymätön osuus
31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
2021
2020
2021
2020
Kaikki lainat kuuluvat emoyhtiölle
Valuutta, miljoonaa
Milj. euroa
Kiinteäkorkoiset
2006-2036
Global 7.250% Notes 2036
7,25
USD
300
300
300
262
242
2016-2023
Euro Medium Term Note
2,125
EUR
300
300
300
300
299
2017-2027
Euro Medium Term Note
2,5
EUR
300
300
300
299
299
2018-2028
Euro Medium Term Note
2,5
EUR
300
300
300
298
298
2019-2024
Euro Medium Term Note
(Green Bond)
1,875
SEK
1 750
1 750
1 750
171
174
2020-2025
Euro Medium Term Note
(Green Bond)
2,375
SEK
1 550
1 550
1 550
152
155
2020-2030
Euro Medium Term Note
(Green Bond)
0,625
EUR
500
500
500
495
494
Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat yhteensä
1 976
1 962
Vaihtuvakorkoiset
2015-2025
Euro Medium Term Note
Euribor+2,25
EUR
125
125
125
125
125
2015-2027
Euro Medium Term Note
Euribor+2,35
EUR
25
25
25
25
25
2019-2021
Euro Medium Term Note
(Green Bond)
Stibor+0,85
SEK
3 000
0
3 000
0
299
2019-2024
Euro Medium Term Note
(Green Bond)
Stibor+1,45
SEK
1 250
1 250
1 250
122
124
2019-2026
Euro Medium Term Note
(Green Bond)
Stibor+1,60
SEK
1 000
1 000
1 000
97
99
2020-2025
Euro Medium Term Note
(Green Bond)
Stibor+2,20
SEK
1 550
1 550
1 550
152
155
Vaihtuvakorkoiset
joukkovelkakirjalainat
yhteensä
521
827
Joukkovelkakirjalainat
yhteensä
2 497
2 789
Liite 27. Johdannaiset
Laadintaperiaatteet
Johdannaiset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset kirjataan alun perin konsernin taseeseen käypään arvoon ja arvostetaan käypään arvoon myöhemmin jokaisena
raportointipäivänä tässä liitteessä kuvattujen arvostusmenetelmien mukaisesti. Johdannaissopimukset, jotka erääntyvät yli 12
kuukauden jälkeen, luokitellaan pitkäaikaisiksi korollisiksi saamisiksi ja veloiksi. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät sopimukset
esitetään lyhytaikaisissa korollisissa saamisissa ja veloissa.
Kun johdannaissopimukset solmitaan, konserni määrittää ne joko erittäin todennäköisen ennakoidun liiketoimen tai kiinteän
sitoumuksen suojaukseksi (rahavirran suojaus), saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi (käyvän arvon suojaus),
ulkomaiseen yksikköön tehdyn sijoituksen suojaukseksi tai johdannaissopimuksiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen
edellytyksiä IFRS 9:n mukaisesti. Johdannaissopimuksista syntyvien voittojen ja tappioiden kirjaamismenetelmä riippuu suojattavan
erän luonteesta.
Konserni dokumentoi suojausinstrumentin ja suojattavan kohteen välisen suojaussuhteen alusta lähtien, kuten myös taustalla
vaikuttavan riskienhallinnan tavoitteen ja strategian suojaustransaktioiden toteuttamiseksi. Tämä prosessi sisältää kaikkien
suojauslaskennan alaisiksi määriteltyjen rahoitusinstrumenttien yhdistämisen tiettyihin varoihin, velkoihin, kiinteisiin sitoumuksiin tai
erittäin todennäköisiin ennakoituihin liiketoimiin suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suojaussuhteen todentamiseksi ja
dokumentoimiseksi IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti. Konserni dokumentoi myös suojauksen alkuhetkellä laadullisen tulevaa koskevan
arvion siitä, kumoavatko suojaukseen käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaasti muutoksia suojattavan kohteen käyvässä arvossa tai
siihen liittyvissä rahavirroissa. Suojausten tehokkuutta arvioidaan IFRS 9 -standardin vaatimusten mukaisesti.
77
Suojaussuhteissa käytettävä suojausaste on yleensä 1:1. Valuutta- ja hyödykesuojauksissa konserni käyttää suojausta, jossa
suojausinstrumentin ja suojauskohteen keskeiset ehdot ovat yhteneväiset nimellisarvon ja ajoituksen osalta. Korkosuojausten kohdalla
koronvaihtosopimuksen ja suojattavan velan korkoperuste vastaavat toisiaan. Koska suojausinstrumenttien ja suojattavien riskien
keskeiset ehdot täsmäävät keskenään, suojausinstrumenttien odotetaan kumoavan ennakoituihin transaktioihin liittyvät muutokset.
Valuutta- ja hyödykesuojausten yhteydessä odotettavissa olevat mahdolliset tehottomuuden lähteet liittyvät pääasiassa
ennustettuihin transaktioihin, jotka eivät toteudu odotetun määräisinä tai odotettuna ajankohtana. Korkosuojauksissa tuloslaskelmaan
kirjattavaa tehottomuutta voivat aiheuttaa koron- ja valuutanvaihtosopimusten korkoerot tai suojausinstrumentin alkuperäinen käypä
arvo suojauksen määrityshetkellä. Kaikille edellä mainituille suojauksille mahdollisiin tehottomuuden lähteisiin sisältyy myös mahdollinen
luottoriskin vaikutus, joka hallitsee määritellyn suojaussuhteen suojausinstrumentista ja suojauskohteesta syntyviä käyvän arvon
muutoksia.
Rahavirran suojaukset
Valuuttojen rahavirtasuojauksissa käytetyt johdannaiset ovat pääasiassa termiinisopimuksia ja optioita. Hyödykkeiden ja korkojen
rahavirtasuojauksissa käytetään pääasiassa vaihtosopimuksia. Hyödykesuojauksissa konserni voi käyttää myös riskikomponenttien
suojausta suojatakseen ennakoituja maakaasuostoja. Nämä ostot luovat maakaasun hintariskin, joka koostuu
maakaasuindeksikomponentista ja hinnoittelumarginaalista. Maakaasuindeksikomponenttia voidaan suojata maakaasuun liitetyillä
vaihtosopimuksilla, joiden odotetaan kumoavan kokonaisuudessaan suojattujen riskikomponenttien markkina-arvon muutokset.
Maakaasun hintaindeksin riskikomponentti on erikseen tunnistettavia ja luotettavasti mitattavissa, koska hinnoittelukaava on eritelty
maakaasun ostosopimuksessa.
Konserni ei solminut vuonna 2021 uusia koronvaihtosopimuksia. Vuonna 2020 konserni solmi uusia koronvaihtosopimuksia
yhteensä 1 250 milj. Ruotsin kruunun nimellisarvon edestä. Koronvaihtosopimukset on määritelty Ruotsin kruunuissa liikkeelle lasketun
vaihtuvakorkoisen vihreän joukkovelkakirjalainan ja siihen liittyvän korotuksen rahavirtaa suojaaviksi instrumenteiksi. Kyseinen
joukkovelkakirjalaina ja siihen liittyvä korotus erääntyvät vuonna 2025.
Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa suojausrahastossa sellaisista
johdannaisista, jotka on määritelty rahavirran suojauksiksi, täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja ovat tehokkaita. Oman
pääoman muutokset käsitellään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Valuuttatermiineissä sekä spot-osuus että korko-osuus sisältyvät
määriteltyyn suojaukseen. Valuuttaoptioiden osalta option aika-arvo jätetään määritellyn suojauksen ulkopuolelle ja vain option
perusarvo määritellään suojausinstrumentiksi. Muutokset option aika-arvossa kirjataan suojausten kustannus -rahastoon muihin laajan
tuloksen eriin. Omaan pääomaan kirjatun johdannaisen kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai
kuluksi, jonka aikana suojauksen kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan. Rahavirtojen suojauksiin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot
kirjataan tuloslaskelmaan arviolta 1–6 vuoden kuluessa. Pisin suojaussopimus erääntyy vuonna 2027 (2027). Suurimman osan
sopimuksista odotetaan kuitenkin erääntyvän vuoden 2022 aikana.
Suojauslaskennan alaisten valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja suojaavien johdannaisten toteutuneet tulokset kirjataan oikaisuiksi
liikevaihtoon tai materiaaleihin ja palveluihin, riippuen perustana olevan suojauskohteen luonteesta. Rahoitusvaroihin kuulumattomien
omaisuuserien kirjaamiseen johtavat tulevien liiketoimien valuuttariskisuojausten voitot ja tappiot, jotka esitetään oman pääoman
rahavirran suojausrahastossa muissa laajan tuloksen erissä, siirretään rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän alkuperäiseen
hankintamenoon kirjaamishetkellä. Konserni voi suojata valuuttamääräisten ulkoisten tai sisäisten ostojen ulkomaanvaluuttariskiä,
missä ulkomaanvaluutassa ostettu suojattava kohde vaikuttaa varaston arvoon paikallisessa valuutassa. Tällöin suojausinstrumentista
syntyvät voitot ja tappiot kirjataan alun perin oikaisuna raaka-ainevarastoon ja siirretään myöhemmin valmiiden tuotteiden varastoon
niin, että ne kirjataan lopulta tuloslaskelmaan sillä hetkellä, kun suojattu erä myydään ulkoiselle asiakkaalle. Pitkäaikaisten varojen
osalta siirretyt määrät kirjataan lopulta tuloslaskelmaan poistoina kyseisten rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien
taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, lopetetaan, tai käytetään, tai se ei enää täytä IFRS 9:n mukaisia suojauslaskennan
soveltamisedellytyksiä, oman pääoman kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan ja ne käsitellään kirjanpidossa tuottoina tai
kuluina, kun sitoumus tai ennakoitu liiketoimi lopulta kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan,
kirjataan omassa pääomassa raportoidut kertyneet voitot tai tappiot kuitenkin välittömästi tilikauden tuloslaskelmaan.
Käyvän arvon suojaukset
Käyvän arvon suojauksissa konserni käyttää joko johdannaisia tai lainoja suojausinstrumentteina hallitakseen suojauskohteen käypään
arvoon liittyvää riskiä. Suojaavista instrumenteista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan suojattavien varojen tai velkojen
käyvän arvon muutosta vastaan sellaisista instrumenteista, jotka on määritelty käyvän arvon suojauksiksi ja jotka täyttävät
suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja ovat erittäin tehokkaita. Konsernilla ei ollut käyvän arvon suojauksia vuoden 2021 lopussa.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksissa konserni käyttää joko johdannaisia tai valuuttamääräisiä lainoja tähän
tarkoitukseen. Jos suojausinstrumentti on johdannainen, suojauksen tehokkaan osan voitto tai tappio esitetään oman pääoman
muuntoeroissa, kuten konsernin laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Tehottoman osan voitto tai tappio kirjataan välittömästi
tuloslaskelmaan. Muuntoerot, jotka liittyvät ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta suojaaviin valuuttamääräisiin lainoihin, kirjataan
myös omaan pääomaan muuntoeroihin, ja tehoton osa kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Muuntoeroihin kirjatut voitot ja tappiot
siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan hetkenä, jolloin suojauksen kohteena oleva nettosijoitus myydään.
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Vaikka tietyt johdannaissopimukset täyttävätkin konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät täytä
IFRS 9:n kaikkia suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Tällaisten suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan
tuloslaskelman kautta käypään arvoon. Suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten, jotka suojaavat operatiivisten saamisten ja
velkojen nettomääräistä valuuttariskiä, käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin operatiiviseen
liiketulokseen. Muiden suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman
rahoituseriin.
78
Johdannaisten arvostus
Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon. Se määritellään arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin vaihtaa
markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa transaktiossa. Näiden instrumenttien käyvät arvot
määritetään seuraavasti:
Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja. 
Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakursseja.
Hyödykejohdannaisten käyvät arvot lasketaan kauppapaikkojen markkinanoteerausten tai muiden luotettavien
markkinalähteiden perusteella.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä.
Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä niin, että arvostusmalliin
sisältyvät myös nimellisarvojen vaihdot.
Tuloslaskelmaan sisältyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot ilman suojauksia
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Liiketoiminnan muut tuotot
31
-19
Liiketoiminnan muut kulut
-14
9
Korolliset lainat, rahavarat ja vuokrasopimusvelat
37
-22
Yhteensä
54
-32
Suojausten voitot ja tappiot operatiivisessa liiketuloksessa
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Rahavirran suojaukset
Valuuttasuojaukset
9
-2
Hyödykesuojaukset
34
-23
Yhteensä
43
-24
Oikaisut liikevaihtoon
6
-1
Oikaisut materiaaleihin ja palveluihin
37
-23
Muista laajan tuloksen eristä realisoituneet tuloslaskelmaan kirjattavat erät
43
-24
Tehottomat valuuttasuojaukset
-1
0
Tehottomat hyödykesuojaukset
0
-1
Nettotappiot rahavirran suojauksesta
42
-25
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Nettomyyntisaamisten suojaukset
-17
10
Nettovoitot/-tappiot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
-17
10
Nettotappiot suojauksista liiketuloksessa
26
-16
Vuonna 2021 joidenkin ennakoitujen tulevien transaktioiden ei enää odotettu toteutuvan, minkä vuoksi suojauslaskenta keskeytettiin
kyseisten transaktioiden osalta. Tästä kirjattiin 1 (1) milj. euron tappio konsernin operatiiviseen liiketulokseen. Tappio on esitetty edellä
olevassa taulukossa tehottomana rahavirran suojauksena.
Suojausten voitot ja tappiot rahoituserissä
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Rahavirran suojaukset
Tehottomat korkosuojaukset
-2
2
Nettovoitot/-tappiot rahavirran suojauksesta
-2
2
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Valuuttajohdannaiset
-40
14
Nettovoitot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
-40
14
Nettovoitot/-tappiot rahoituserissä
-42
16
79
Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot
31.12.
Milj. euroa
Nimellis-
arvot
Positiiviset
käyvät arvot
Negatiiviset
käyvät arvot
Käyvät
arvot,
netto
Nimellis-
arvot
Positiiviset
käyvät arvot
Negatiiviset
käyvät arvot
Käyvät
arvot,
netto
2021
2020
Valuuttajohdannaiset
Termiinit: Operatiivisen rahavirran
suojaukset
1 104
4
-19
-16
1 041
40
-2
37
Optiot: Operatiivisen rahavirran
suojaukset
980
2
-13
-10
645
14
-1
13
Rahavirran suojaukset yhteensä
2 084
6
-32
-26
1 686
53
-3
50
Termiinit: Myynti- ja lainasaamisten
suojaukset
469
1
-6
-5
436
6
-1
4
Suojaukset, jotka eivät täytä
suojauslaskennan soveltamisen
edellytyksiä yhteensä
469
1
-6
-5
436
6
-1
4
Valuuttajohdannaiset yhteensä
2 553
7
-38
-32
2 122
59
-5
54
Hyödykejohdannaiset
Sähkön vaihtosopimukset:
Kustannusten suojaukset
16
27
0
27
42
8
-4
3
Öljyn vaihtosopimukset:
Kustannusten suojaukset
10
3
0
2
10
1
-1
0
Rahavirran suojaukset yhteensä
27
29
0
29
52
8
-5
3
Hyödykejohdannaiset yhteensä
27
29
0
29
52
8
-5
3
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset:
Rahoituskulujen suojaukset
482
1
-8
-7
694
0
-17
-17
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset:
Rahoituskulujen suojaukset
0
0
0
0
200
0
-6
-6
Rahavirran suojaukset yhteensä
482
1
-8
-7
894
0
-23
-23
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset:
Rahoituskulujen suojaukset
200
0
-25
-25
0
0
0
0
Suojaukset, jotka eivät täytä
suojauslaskennan soveltamisen
edellytyksiä yhteensä
200
0
-25
-25
0
0
0
0
Korkojohdannaiset yhteensä
682
1
-32
-31
894
0
-23
-23
Rahavirran suojaukset yhteensä
2 593
36
-40
-4
2 631
62
-32
30
Suojaukset, jotka eivät täytä
suojauslaskennan soveltamisen
edellytyksiä yhteensä
669
1
-31
-30
436
6
-1
4
Johdannaiset yhteensä
3 261
37
-71
-34
3 068
67
-33
34
Johdannaisten positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot esitetään pitkä- ja lyhytaikaisissa korollisissa saamisissa ja korollisissa veloissa.
Taulukossa esitetyt käyvät arvot sisältävät kertyneet korot ja optiopreemiot.
Suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset vuonna 2021
Milj. euroa
Muutos suojauskohteen
arvossa suojauksen
tehokkuuden
määrittämiseksi
Muutos voimassa olevien
suojausinstrumenttien
arvossa
Tehottomuus
Valuuttariski - Termiini- ja optiosopimukset (ilman optioiden aika-
arvoa)1
65
-66
-1
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset
21
-21
0
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset
-60
60
0
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset
-11
11
0
Korko- ja valuuttariski - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset2, 3
15
-18
-3
1 Tehottomuus kirjattu operatiiviseen liiketulokseen.
2 Tehottomuus kirjattu rahoituseriin.
3 Koron- ja valuutanvaihtosopjmukset ovat suojauslaskennan piirissä marraskuun 2021 loppuun.
80
Suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset vuonna 2020
Milj. euroa
Muutos suojauskohteen
arvossa suojauksen
tehokkuuden
määrittämiseksi
Muutos voimassa olevien
suojausinstrumenttien
arvossa
Tehottomuus
Valuuttariski - Termiini- ja optiosopimukset (ilman optioiden aika-
arvoa)
-51
51
0
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset
-23
23
0
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset1
17
-18
-1
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset
6
-6
0
Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset2
-7
9
2
1 Tehottomuus kirjattu operatiiviseen liiketulokseen.
2 Tehottomuus kirjattu rahoituseriin.
Rahavirran suojausrahaston ja nettosijoitusten suojausten jaottelu omassa pääomassa 2021
Milj. euroa
1.1.2021
Muihin laajan
tuloksen eriin/
kertyneisiin
muuntoeroihin
kirjatut käyvän
arvon muutokset
Siirretty muista
laajan tuloksen
eristä
tuloslaskelmaan
Verovaikutus
31.12.2021
Valuuttariski - Operatiivisen rahavirran suojaus
39
-66
-10
15
-21
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden
vaihtosopimukset
3
60
-34
-6
23
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset
-13
11
0
-2
-4
Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja
valuutanvaihtosopimukset
-9
33
-25
0
-1
Suojausten kustannus -rahasto
0
-2
0
0
-1
Rahavirran suojausrahasto muissa laajan
tuloksen erissä yhteensä
20
37
-69
8
-4
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset
30
-20
0
4
14
Nettosijoitusten suojaukset kertyneissä
muuntoeroissa yhteensä
30
-20
0
4
14
Suojausrahastot yhteensä
51
17
-69
12
10
Rahavirran suojausrahaston ja nettosijoitusten suojausten jaottelu omassa pääomassa 2020
Milj. euroa
1.1.2020
Muihin laajan
tuloksen eriin/
kertyneisiin
muuntoeroihin
kirjatut käyvän
arvon muutokset
Siirretty muista
laajan tuloksen
eristä
tuloslaskelmaan
Verovaikutus
31.12.2020
Valuuttariski - Operatiivisen rahavirran suojaus
-2
50
2
-10
39
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden
vaihtosopimukset
-2
-17
24
-2
3
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset
-8
-6
0
1
-13
Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja
valuutanvaihtosopimukset
-11
9
-7
0
-9
Suojausten kustannus -rahasto
1
0
0
0
0
Rahavirran suojausrahasto muissa laajan
tuloksen erissä yhteensä
-22
35
18
-11
20
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset
12
23
0
-5
30
Nettosijoitusten suojaukset kertyneissä
muuntoeroissa yhteensä
12
23
0
-5
30
Suojausrahastot yhteensä
-10
58
18
-15
51
Toimeenpantaviin yleisiin nettoutussopimuksiin sidottujen instrumenttien nettoutuksen taloudellinen vaikutus vuonna 2021
Eriä ei ole netotettu taseessa
Milj. euroa
Taseeseen
merkittyjen rahoitus-
instrumenttien
bruttomäärä
Yleisten
nettoutussopimusten
alaisiin määriin
liittyvät velat (-) ja
varat (+)
Saadut (-) ja annetut
(+) vakuudet
Nettoriski
Johdannaisvarat
38
-16
0
22
Johdannaisvelat
-71
16
0
-56
81
Toimeenpantaviin yleisiin nettoutussopimuksiin sidottujen instrumenttien nettoutuksen taloudellinen vaikutus vuonna 2020
Eriä ei ole netotettu taseessa
Milj. euroa
Taseeseen
merkittyjen rahoitus-
instrumenttien
bruttomäärä
Yleisten
nettoutussopimusten
alaisiin määriin
liittyvät velat (-) ja
varat (+)
Saadut (-) ja annetut
(+) vakuudet
Nettoriski
Johdannaisvarat
67
-25
0
42
Johdannaisvelat
-33
25
0
-8
Konsernin kunkin vastapuolen kanssa solmimiin johdannaissopimuksiin sovelletaan yleisiä nettoutussopimuksia. Epätodennäköisen
luottotapahtuman, kuten maksun laiminlyönnin sattuessa, kaikki sopimukseen perustuvat voimassa olevat transaktiot puretaan, ja
ainoastaan yksi nettomääräinen summa erääntyy maksettavaksi kaikkien transaktioiden osalta kullekin vastapuolelle. Sopimuksiin
perustuvat johdannaiset eivät täytä kriteerejä erien toisistaan vähentämiselle taseessa, koska netotus on mahdollista ainoastaan
tiettyjen edellä kuvattujen tapahtumien toteutuessa tulevaisuudessa.
Liite 28. Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus
Laadintaperiaatteet
Konserni toimii kansainvälisesti ja altistuu siten valuuttakurssien vaihteluille, jotka liittyvät sijoituksiin euroalueen ulkopuolisissa
tytäryhtiöissä, yhteisissä toiminnoissa sekä osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytäryhtiöihin, yhteisiin
toimintoihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten valuuttakurssimuutoksista johtuvat muuntoerot ja
näitä sijoituksia tehokkaasti suojaavien rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan suoraan kertyneisiin muuntoeroihin omassa
pääomassa. Muuntoeromuutokset (mukaan lukien niihin liittyvät suojaukset) esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa.
Yritysmyyntien tai likvidointien yhteydessä kertyneet muuntoerot sisällytetään myyntivoittoon tai -tappioon. Kertyneet muuntoerot
kirjataan tuloslaskelmaan myynnin ja likvidoinnin yhteydessä.
Konserni pyrkii minimoimaan muuntoriskin rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla, mikäli se on mahdollista ja taloudellisesti
kannattavaa. Jos varojen ja velkojen sovittaminen yhteen samassa valuutassa ei ole mahdollista, jäljelle jäävältä muuntoriskiltä voidaan
suojautua. Kaikkien suojauksessa käytettävien rahoitusvelkojen ja suojausinstrumenttien voitot ja tappiot verojen jälkeen esitetään
kertyneissä muuntoeroissa vastaavien nettoinvestointien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin johtuvia kurssieroja vastaan.
Konserni sisällyttää tiettyjä konsernin sisäisiä lainoja nettosijoituksen laskentaan IAS 21-standardin mukaisesti.
Kertyneet muuntoerot - muutos
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
1.1.
Kertyneet muuntoerot nettosijoituksissa
-292
-148
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat
34
18
Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero
-10
-6
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto
-267
-136
Kertyneiden muuntoerojen muutokset, muut laajan tuloksen erät
Kertyneiden muuntoerojen muutokset
42
-143
Tuloslaskelman kautta puretut muuntoerot
14
0
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat
14
16
Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero
2
-4
Kertyneiden muuntoerojen muutokset, muut laajan tuloksen erät
72
-131
31.12.
Kertyneet muuntoerot nettosijoituksissa
-235
-292
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat
48
34
Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero
-8
-10
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto
-195
-267
Kertyneiden muuntoerojen purkamisesta kirjattiin 14 (0) milj. euron tappio tuloslaskelmaan. Vuoden 2021 tappio liittyi pääosin Stora
Enson 20 %:n omistusosuuden Arauco Florestal Arapoti S.A.:ssa myyntiin.
82
Kertyneet muuntoerot - tase
31.12.
Kertyneet muuntoerot
Nettosijoitusten suojaukset ja
lainat
Kertyneet muuntoerot
taseessa, netto
Milj. euroa
2021
2020
2021
2020
2021
2020
Brasilia
-281
-299
-281
-299
Kiina
83
74
28
-6
111
67
Tšekki
38
29
-9
-9
29
20
Puola
-52
-49
17
17
-35
-32
Venäjä
-81
-91
-81
-91
Ruotsi
-97
6
47
47
-50
52
Uruguay (USD)
154
43
-34
-14
119
29
Yhdysvallat
4
-1
4
-1
Muut
-3
-4
-3
-4
Kertyneet muuntoerot ennen veroja
-235
-292
48
34
-187
-258
Verot
0
0
-8
-10
-8
-10
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa,
netto
-235
-292
40
25
-195
-267
Vuoden 2021 muuntoeromuutokset koskivat pääasiassa Yhdysvaltain dollaria, jonka voitto oli 116 (tappio 122) milj. euroa, Ruotsin
kruunua, jonka tappio oli 103 (voitto 134) milj. euroa ja Brasilian Realia, jonka voitto oli 19 (tappio 90) milj. euroa.
Kertyneihin muuntoeroihin sisältyvien suojausvoittojen nettosumma kauden aikana oli 16 (13) milj. euroa. 31.12.2021 voitto
nettosijoitusten suojauksista ja lainoista yhteensä oli 40 (25) milj. euroa.
Suojausinstrumentit ja realisoitumattomat suojaustappiot
31.12.
Nimellisarvo (valuutta)
Nimellisarvo (euroa)
Realisoitumattomat
tappiot (euroa)
Milj. euroa
2021
2020
2021
2020
2021
2020
Korolliset lainat
USD-alue
300
300
265
244
-28
-11
Suojaukset yhteensä
265
244
-28
-11
Konserni suojaa tällä hetkellä oman pääoman ehtoiset sijoituksensa vain Yhdysvaltain dollarin kurssivaihtelulta, joka liittyy Uruguayssa
sijaitsevaan yhteiseen toimintoon ja sen toimintavaluuttaan.
Nettosijoitusten lainat
31.12.2021 nettosijoitusten lainoilla oli positiivinen 27 (negatiivinen 5) milj. euron vaikutus kertyneisiin muuntoeroihin omassa
pääomassa.
Liite 29. Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat
Laadintaperiaatteet
Takaukset
Takaukset, jotka on solmittu rahoituslaitosten ja muiden kanssa, velvoittavat konsernin maksamaan velallisen mahdollisen laiminlyönnin.
Takaukset sisältävät taseen ulkopuolisen luottoriskin, joka vastaa määrältään sitä tappiota, joka tulisi kirjattavaksi raportointipäivänä,
mikäli osapuolet eivät täyttäisi sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriski vastaa sopimusmääriä olettaen, ettei niitä ole täysin
maksettu ja ettei niitä saada perittyä muilta osapuolilta.
Vastuusitoumukset
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Omasta puolesta annetut vakuudet
Muut vastuut
15
14
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset
0
2
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset
6
6
Muut vastuut
36
36
Yhteensä
57
58
Takaukset
6
8
Muut vastuut
51
50
Yhteensä
57
58
Vuonna 2021 konsernin vastuusitoumukset olivat yhteensä 57 (58) milj. euroa. Lisäksi emoyhtiö Stora Enso Oyj on toiminut takaajana
useissa tytäryhtiöidensä ja yhteisten toimintojen vastuissa. Nämä vastuut olivat arvoltaan enintään 1 126 (1 219) milj. euroa 31.12.2021.
83
Investointisitoumukset
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Yhteensä
220
207
Investointisitoumuksia ei ole kirjattu taseeseen ja ne sisältävät konsernin osuuden yhteisten toimintojen suorista investointisopimuksista.
Suurimmat investointeihin liittyvät sitoumukset koskevat kartonkituotannon laajentamista Skoghallissa Ruotsissa ja ristiinliimatun puun
(CLT) tuotannon laajentamista Zdirecin sahalla Tšekin tasavallassa.
Ehdolliset velat 
Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden
myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaololle
saadaan vahvistus vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin konsernin hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu.
Varaus on tehty velvollisuuksille, joihin liittyvä summa voidaan arvioida luotettavasti ja johon liittyvän tulevan kulun katsotaan olevan
vähintään todennäköinen.
Stora Ensolle on myönnetty erilaisia investointitukia. Yhtiö on tehnyt joitakin investointisitoumuksia eri maissa, kuten Suomessa,
Kiinassa ja Ruotsissa. Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty, paikalliset viranomaiset voivat käyttää hallinnollisia
keinoja ja vaatia aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia Stora Ensolle. Tällaisen prosessin
lopputuloksella saattaisi olla negatiivinen vaikutus Stora Enson tulokseen.
Stora Enso on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka
sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että näillä menettelyillä kokonaisuutena ennen mahdollisia
vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.
Oikeudenkäynnit Latinalaisessa Amerikassa
Veracel
Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion Veracelin
toiminnalle myöntämät luvat eivät olleet päteviä. Tuomari myös määräsi Veracelin ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin, kuten
luonnonmetsän istuttamiseen osaan Veracelin puuviljelmistä. Lisäksi yhtiölle määrättiin mahdollinen, päätöshetkellä 20 milj. Brasilian
realin (3 milj. euron) sakko. Veracel kyseenalaistaa päätöksen ja on tehnyt siitä valituksen. Veracel toimii täysin kaikkien Brasilian lakien
mukaisesti ja on saanut asiaankuuluvilta viranomaisilta kaikki tarvittavat ympäristö- ja liiketoimintaluvat teollisuustoiminnoille ja
puuviljelmille. Marraskuussa 2008 tuomioistuin lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa. Veracel ja Stora Enso eivät ole tehneet
kirjanpidollisia varauksia metsänistutusten tai mahdollisen sakon vuoksi.
84
Liite 30. Konserniyhtiöt
Konsernin omistusosuus, %
Konsernin omistusosuus, %
Tytäryhtiöt
Maa
2021
2020
A/O Ladenso
Venäjä
100,00
100,00
AB Stabergsvikens tomter
Ruotsi
0,00
100,00
Anjala Fiber & Energy Oy
Suomi
100,00
100,00
AO Stora Enso
Venäjä
100,00
100,00
AS Stora Enso Latvija
Latvia
100,00
100,00
Bergnät 1 AB
Ruotsi
100,00
100,00
Bergnät 2 AB
Ruotsi
0,00
100,00
Box Inc AB
Ruotsi
100,00
100,00
Cellutech AB
Ruotsi
100,00
100,00
Centrum Dystrybucji i Obróbki Drewna Sp. z.o.o.
Puola
100,00
100,00
Changzhou Stora Enso Packaging Technology Co. Ltd.
Kiina
100,00
100,00
DanFiber A/S
Tanska
51,00
51,00
Dongguan Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd.
Kiina
100,00
100,00
Efora Oy
Suomi
100,00
100,00
Enso Alueverkko Oy
Suomi
100,00
100,00
Euro - Timber, spol. s.r.o.
Slovakia
100,00
100,00
FPB Holding GmbH & Co. KG
Saksa
99,98
99,98
Guangxi Stora Enso Forestry Co. Ltd.
Kiina
89,50
89,50
Herman Andersson Oy
Suomi
100,00
100,00
HESPOL Sp. z.o.o.
Puola
100,00
100,00
Hälsingeskogen vind AB
Ruotsi
0,00
100,00
Jiashan Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd.
Kiina
100,00
100,00
Lumipaper Ltd
Iso-Britannia
100,00
100,00
Lumipaper NV
Belgia
100,00
100,00
Mena Wood Oy Ltd
Suomi
100,00
100,00
OAO Olonetsles
Venäjä
99,48
99,48
OOO Setles
Venäjä
100,00
100,00
OOO Setnovo
Venäjä
100,00
100,00
OOO Stora Enso Forest West
Venäjä
100,00
100,00
OOO Stora Enso Packaging BB
Venäjä
100,00
100,00
OOO Stora Transport
Venäjä
100,00
100,00
OOO Terminal
Venäjä
100,00
100,00
Primaskog 1 AB
Ruotsi
0,00
100,00
Primaskog 2 AB
Ruotsi
0,00
100,00
Primaskog 3 AB
Ruotsi
0,00
100,00
Primaskog 4 AB
Ruotsi
0,00
100,00
Primaskog 5 AB
Ruotsi
0,00
100,00
Primaskog 6 AB
Ruotsi
0,00
100,00
Primaskog 7 AB
Ruotsi
0,00
100,00
Primaskog 8 AB
Ruotsi
0,00
100,00
Primaskog 9 AB
Ruotsi
100,00
100,00
Selfly Store Oy
Suomi
100,00
0,00
Skogsutveckling Syd AB
Ruotsi
66,67
66,67
Stora Enso China Packaging (HK) Co., Limited
Hong Kong
100,00
100,00
Stora Enso (Guangxi) Forestry Company Ltd.
Kiina
80,08
80,08
Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd.
Kiina
80,08
80,08
Stora Enso (HK) Ltd
Hong Kong
100,00
100,00
Stora Enso (Southern Africa) (Pty) Ltd
Etelä-Afrikka
100,00
100,00
Stora Enso AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Amsterdam B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Stora Enso Arapoti Holding Florestal S.A.
Brasilia
100,00
100,00
Stora Enso Australia Pty Ltd
Australia
100,00
100,00
Stora Enso Austria GmbH
Itävalta
100,00
100,00
Stora Enso Belgium NV
Belgia
100,00
100,00
Stora Enso Bergskog 1 AB
Ruotsi
0,00
100,00
Stora Enso Bergskog 2 AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Bioenergi AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Bois SAS
Ranska
100,00
100,00
Stora Enso Brasil Ltda
Brasilia
100,00
100,00
Stora Enso China Co., Ltd
Kiina
100,00
100,00
Stora Enso China Holdings AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Corbehem SAS
Ranska
100,00
100,00
Stora Enso Danmark A/S
Tanska
100,00
100,00
Stora Enso Eesti AS
Viro
100,00
100,00
Stora Enso Espana S.A.U
Espanja
100,00
100,00
Stora Enso Fors AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso France SAS
Ranska
100,00
100,00
85
Stora Enso Germany GmbH
Saksa
100,00
100,00
Stora Enso Holding France SAS
Ranska
100,00
100,00
Stora Enso Holdings UK Ltd
Iso-Britannia
100,00
100,00
Stora Enso Ingerois Oy
Suomi
100,00
100,00
Stora Enso Inpac Corrugated Packaging (Hebei) Company
Limited
Kiina
100,00
100,00
Stora Enso Inpac Hebei Protective Packaging Co., Ltd.
Kiina
100,00
100,00
Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd
Kiina
100,00
100,00
Stora Enso International Oy
Suomi
100,00
100,00
Stora Enso Italia Srl
Italia
100,00
100,00
Stora Enso Japan K.K.
Japani
100,00
100,00
Stora Enso Kabel GmbH
Saksa
99,98
99,98
Stora Enso Kvarnsveden Industriutveckling AB
Ruotsi
100,00
0,00
Stora Enso Langerbrugge NV
Belgia
100,00
100,00
Stora Enso Lao Co. Ltd
Laos
0,00
100,00
Stora Enso Laos Plantation AB
Ruotsi
0,00
100,00
Stora Enso LLC
Ukraina
100,00
100,00
Stora Enso Maxau GmbH
Saksa
100,00
100,00
Stora Enso Mexico S.A.
Mexico
100,00
100,00
Stora Enso Middle East DMCC
Yhdistyneet
Arabiemiirikunnat
100,00
100,00
Stora Enso Narew Sp.z.o.o.
Puola
100,00
100,00
Stora Enso North American Sales, Inc.
Yhdysvallat
100,00
100,00
Stora Enso Oulu Holding Oy
Suomi
0,00
100,00
Stora Enso Oulu Oy
Suomi
100,00
100,00
Stora Enso Packaging AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Packaging AS
Viro
100,00
100,00
Stora Enso Packaging Oy
Suomi
100,00
100,00
Stora Enso Packaging SIA
Latvia
100,00
100,00
Stora Enso Packaging UAB
Liettua
100,00
100,00
Stora Enso Paper AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Paper France SAS
Ranska
100,00
100,00
Stora Enso Paper GmbH
Saksa
100,00
100,00
Stora Enso Paper Oy
Suomi
100,00
100,00
Stora Enso Paper UK Ltd
Iso-Britannia
100,00
100,00
Stora Enso Pension Trust Ltd.
Iso-Britannia
100,00
100,00
Stora Enso Plantor AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Poland S.A.
Puola
100,00
100,00
Stora Enso Polska Sp.z.o.o.
Puola
100,00
100,00
Stora Enso Portugal Lda
Portugali
100,00
100,00
Stora Enso Praha s.r.o.
Tsekki
100,00
100,00
Stora Enso Publication Papers Oy Ltd
Suomi
100,00
100,00
Stora Enso Pulp AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Pulp and Paper Asia AB
Ruotsi
94,21
94,21
Stora Enso Sachsen GmbH
Saksa
0,00
100,00
Stora Enso Skog AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Skog AS
Norja
100,00
100,00
Stora Enso Skog och Mark AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso South East Asia Pte Ltd
Singapore
100,00
100,00
Stora Enso Timber AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Timber DIY Products B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Stora Enso Treasury Stockholm AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso UK Limited
Iso-Britannia
100,00
100,00
Stora Enso US Inc.
Yhdysvallat
100,00
100,00
Stora Enso Veitsiluoto Oy
Suomi
100,00
100,00
Stora Enso Verwaltungs GmbH
Saksa
100,00
100,00
Stora Enso Wood Products d.o.o. Koper
Slovenia
100,00
100,00
Stora Enso Wood Products GmbH
Itävalta
100,00
100,00
Stora Enso Wood Products Japan K.K.
Japani
100,00
100,00
Stora Enso Wood Products Oy Ltd
Suomi
0,00
100,00
Stora Enso Wood Products Planá s.r.o.
Tsekki
100,00
100,00
Stora Enso Wood Products Sp.z.o.o.
Puola
100,00
100,00
Stora Enso Wood Products Zdirec s.r.o.
Tsekki
100,00
100,00
Stora Enso WP Bad St. Leonhard GmbH
Itävalta
100,00
100,00
Stora Enso WP HV s.r.o.
Tsekki
100,00
100,00
Stora Kopparbergs Bergslags AB
Ruotsi
100,00
100,00
Sydved AB
Ruotsi
66,67
66,67
UAB Stora Enso Lietuva
Liettua
100,00
100,00
Virdia B2X, LLC
Yhdysvallat
100,00
100,00
Virdia LLC
Yhdysvallat
100,00
100,00
Virdia Ltd
Israel
100,00
100,00
VLAR Papier NV
Belgia
100,00
100,00
86
Konsernin omistusosuus, %
Konsernin omistusosuus, %
Osakkuusyhtiöt
Maa
2021
2020
Arauco Florestal Arapoti S.A.
Brasilia
0,00
20,00
Bergvik Skog AB
Ruotsi
0,00
49,79
Encore Ympäristöpalvelut Oy
Suomi
30,41
30,41
Honkalahden Teollisuuslaituri Oy
Suomi
50,00
50,00
Kemi Shipping Oy
Suomi
0,00
50,00
Kemira Cell Sp.z.o.o.
Puola
45,00
45,00
Metsäteho Oy
Suomi
23,95
23,95
Oy Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium Ab
Suomi
32,24
32,24
Perkaus Oy
Suomi
33,33
33,33
Pressretur AB
Ruotsi
50,00
33,33
Puhoksen Satama Oy
Suomi
0,00
50,00
SELF Logistika SIA
Latvia
50,00
50,00
Steveco Oy
Suomi
34,39
34,39
Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy
Suomi
40,09
40,09
SweTree Technologies AB
Ruotsi
23,83
23,83
Tornator Oyj
Suomi
41,00
41,00
Trätåg AB
Ruotsi
50,00
50,00
TreeToTextile AB
Ruotsi
27,96
25,75
ZMP GMBH
Itävalta
30,00
30,00
Österbergs Förpackningsmaskiner AB
Ruotsi
50,00
50,00
Konsernin omistusosuus, %
Konsernin omistusosuus, %
Muut yhtiöt
Maa
2021
2020
AMEXCI AB
Ruotsi
9,10
9,10
Arevo AB
Ruotsi
7,89
7,89
Clic Innovation Oy
Suomi
9,87
9,87
Combient AB
Ruotsi
5,40
5,40
East Office of Finnish Industries Oy
Suomi
4,00
4,00
Packages Limited
Pakistan
6,40
6,40
Pohjolan Voima Oy
Suomi
15,61
15,61
Radioskog AB
Ruotsi
10,00
10,00
RK Returkartong AB
Ruotsi
8,40
8,40
SSG Standard Solutions Group AB
Ruotsi
14,29
14,29
Sölvesborgs Stuveri & Hamn AB
Ruotsi
7,36
7,36
Union Developement Récup. Pap.
Ranska
10,70
10,70
Konsernin omistusosuus, %
Konsernin omistusosuus, %
Yhteiset toiminnot
Maa
2021
2020
Celulosa y Energia Punta Pereira S.A.
Uruguay
50,00
50,00
El Esparragal Asociación Agraria de Responsabilidad
Limitada
Uruguay
50,00
50,00
Eufores S.A.
Uruguay
50,00
50,00
Forestal Cono Sur S.A.
Uruguay
50,00
50,00
Ongar S.A.
Uruguay
50,00
50,00
Stora Enso Uruguay S/A
Uruguay
50,00
50,00
Terminal Logística e Industrial M`Bopocuá S.A.
Uruguay
50,00
50,00
Veracel Celulose SA
Brasilia
50,00
50,00
Zona Franca Punta Pereira S.A.
Uruguay
50,00
50,00
87
Liite 31. Lähipiiriliiketoimet
Stora Enson ja sen tytäryhtiöiden sekä yhteisten toimintojen väliset saldot ja liiketapahtumat on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä eikä
niitä raportoida tässä liitteessä. Edellä mainitut ovat toistensa lähipiiriin kuuluvia osapuolia. Muiden yritysten osalta, jotka on luokiteltu
konsernin lähipiiriin kuuluvaksi ja jotka esitetään tässä liitteessä, katsotaan myös kyseisten yritysten tytäryhtiöt Stora Enson lähipiiriin
kuuluvaksi.
Konserni on luokitellut Solidium Oyj:n lähipiiriin kuuluvaksi. Se on kokonaan valtion omistama yritys, ja omisti 10,7 % Stora Enson
osakkeista ja 27,3 % kaikista äänistä 31.12.2021. Konserni on soveltanut IAS 24:n kohdan 25 mukaista helpotusta olla ilmoittamatta
lähipiiriliiketoimia ja avoimia saldoja siltä osin kuin kyseessä on julkiseen valtaan sidoksissa oleva yhteisö.
Konserni on luokitellut FAM AB:n lähipiiriin kuuluvaksi. FAM AB omisti 10,2 % Stora Enson osakkeista ja 27,3 % kaikista äänistä
31.12.2021. Heinäkuussa 2021 konserni sai ilmoituksen, jonka mukaan Wallenberg Investments AB on ostanut FAM AB:n koko
osakekannan. Koska Wallenberg Investments AB omisti epäsuorasti 10,2 % Stora Enson osakkeista ja 27,3 % kaikista äänistä
31.12.2021, myös Wallenberg Investments AB luokitellaan konsernin lähipiiriin kuuluvaksi. Stora Enson osakkeet ovat edelleen FAM
AB:n suorassa omistuksessa.
Konsernin johdon avainhenkilöitä ovat johtoryhmän ja hallituksen jäsenet. Johdon avainhenkilöiden palkkiot on esitetty liitteessä 7
(Hallituksen ja johdon palkkiot).
Liiketoimissaan osakkuus- ja yhteisyritysten ja muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa konserni toimii sellaisten kaupallisten
ehtojen mukaisesti, jotka eivät ole suotuisampia kuin ne ehdot, joita tarjotaan muille kolmansille osapuolille, poikkeuksena Veracel.
Stora Enso aikoo jatkaa liiketoimintaansa osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa edelleen vastaavasti. Lisätietoja on esitetty liitteessä 13
(Osakkuus- ja yhteisyritykset).
Konsernin tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot on esitetty liitteessä 30 (Konserniyhtiöt).
Keräyspaperi
Konserni omistaa määräysvallattoman osuuden useista paperinkeräysyrityksistä, joilta keräyspaperi hankitaan markkinahintaan.
Metsäomaisuus ja puunhankinta
Konserni omistaa 41,0 %:n osuuden Tornatorista, ja jäljelle jäävä 59,0 %:n osuus on suomalaisten institutionaalisten sijoittajien
omistuksessa. Stora Ensolla on pitkäaikaisia hankintasopimuksia Tornator-konsernin kanssa, jolta se ostaa vuosittain noin 2 milj.
kuutiometriä puuta markkinahintaan. Vuonna 2021 hankinnat olivat 2 (2) milj. kuutiometriä puuta, arvoltaan 82 (73) milj. euroa.
Konserni ostaa puuta markkinahinnoin Kopparfors Fastigheter AB:ltä, joka on Kopparsfors Skogar AB:n täysin omistama tytäryhtiö.
Kopparfors Skogar AB on FAM AB:n sataprosenttisesti omistama yhtiö. Vuonna 2021 hankinnat kyseiseltä lähipiiriyhtiöltä olivat 29 (21)
milj. euroa ja Stora Enson palvelumyynti samalle lähipiiriyhtiölle 0 (0) milj. euroa. Tilikauden päättyessä konsernilla oli 3 (3) milj. euroa
avoimia ostovelkoja ja 0 (0) milj. euroa avoimia saamisia Kopparfors Skogar AB:n kanssa.
Huolinta
Konserni omistaa 34,4 %:n osuuden Steveco Oy:n osakkeista. Steveco Oy on suomalainen yritys, jonka toimialaan kuuluvat laivan
lastaaminen ja lastin purkaminen. Stevecon muut osakkeenomistajat ovat UPM-Kymmene, Finnlines ja Ahlström Capital. Steveco myy
laivauspalveluja Stora Ensolle markkinahinnoilla. Vuonna 2021 ostettujen palvelujen arvo oli 26 (23) milj. euroa.
Liite 32. Osakekohtainen tulos
Laadintaperiaatteet
Emoyhtiön omistajille kohdistuva osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla
osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakemäärää lisättynä laimentamattomien potentiaalisten
kantaosakkeiden, kuten osakeperusteisten maksujen osakkeiden, laimennusvaikutuksella.
Osakekohtainen tulos
31.12. päättyvä tilikausi
2021
2020
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa
1 266
626
Emoyhtiön omistajille kuuluva laaja tulos, milj. euroa
2 110
1 625
Osakemäärä (painotettu keskiarvo, A- ja R-osakkeet)
788 619 987
788 619 987
Osakekannustimet (painotettu keskiarvo)
505 705
561 769
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakemäärä (painotettu keskiarvo)
789 125 692
789 181 756
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa
1,61
0,79
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa
1,60
0,79
Emoyhtiön omistajille kuuluva laaja tulos osaketta kohti, euroa
2,67
2,06
88
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2021
2020
Liikevaihto
2
2 822
2 190
varastojen muutos + / -
16
1
Valmistus omaan käyttöön
1
1
Liiketoiminnan muut tuotot
3
308
187
Materiaalit ja palvelut
4
-1 864
-1 587
Henkilöstökulut
5
-259
-217
Poistot ja arvonalentumiset
6
-129
-127
Liiketoiminnan muut kulut
7
-490
-442
2 417
2 185
Liikevoitto
405
5
Rahoitustuotot ja -kulut
9
351
356
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja
ja veroja
756
360
Tilinpäätössiirrot
10
-119
146
Tuloverot
11
0
-1
Tilikauden voitto
637
506
89
Emoyhtiön tase
31.12.
Milj. euroa
Liite
2021
2020
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
13
49
60
Aineelliset hyödykkeet
13
987
876
Sijoitukset
14
8 234
8 275
Pysyvät vastaavat yhteensä
9 270
9 211
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
15
387
310
Lyhytaikaiset saamiset
16
1 314
668
Rahoitusarvopaperit
17
607
1 275
Rahat ja pankkisaamiset
744
678
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
3 051
2 930
Vastaavaa yhteensä
12 322
12 141
Vastattavaa
Oma pääoma
18
Osakepääoma
1 342
1 342
Ylikurssirahasto
3 639
3 639
Käyvän arvon rahasto
-6
-6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
633
633
Edellisten tilikausien voitto
719
449
Tilikauden voitto
637
506
Oma pääoma yhteensä
6 964
6 563
Tilinpäätössiirtojen kertymä
19
234
167
Pakolliset varaukset
20
12
23
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
22
2 513
2 915
Lyhytaikainen vieras pääoma
23
2 599
2 473
Vieras pääoma yhteensä
5 113
5 387
Vastattavaa yhteensä
12 322
12 141
90
Emoyhtiön rahoituslaskelma
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto
637
506
Oikaisuerät:
Välittömät verot
0
1
Tilinpäätössiirrot
119
-146
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalennukset
129
127
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot
10
-38
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua
-84
-2
Rahoitustuotot ja -kulut
-351
-356
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten
lisäys(-)/vähennys(+)
-108
18
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)
-42
-14
Lyhytaikaisten korottomien velkojen
lisäys (+)/vähennys(-)
159
14
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
471
110
Saadut korot liiketoiminnasta
41
41
Maksetut korot liiketoiminnasta
-74
-66
Saadut osingot liiketoiminnasta
502
370
Tulot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituseristä
-46
13
Maksetut välittömät verot
-2
-2
Liiketoiminnan  rahavirta
892
466
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-140
-102
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
3
1
Investoinnit muihin sijoituksiin
-13
0
Ostetut tytäryhtiöosakkeet ja pääoman sijoitukset
-138
-262
Myydyt tytäyhtiöosakkeet ja pääoman palautukset
-98
16
Luovutustulot muista sijoituksista
0
1
Lainasaamisten lisäys
-706
-500
Lainasaamisten vähennys
120
803
Investointien rahavirta
-972
-43
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
1 040
1 040
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
-1 431
-340
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
722
892
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
-570
-640
Maksetut osingot
-250
-223
Saadut konserniavustukset
-14
1
Rahoituksen rahavirta
-503
729
Rahavarojen muutos
-584
1 153
Muuntoerot
-18
19
Rahavarat tilikauden alussa
1 953
782
Rahavarat tilikauden lopussa
1 350
1 953
Rahavarat tilikauden lopussa sisältävät taseen
Rahoitusarvopaperit
607
1 275
Rahat ja pankkisaamiset
744
678
Rahavarat yhteensä
1 350
1 953
91
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Liite 1. Laadintaperiaatteet
Stora Enso Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöstä
koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Johdannaissopimukset
Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti.
Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten rahoitus ja tuloksen heilahteluiden pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla.
Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, valuuttariski, rahoitusriski ja hyödykkeiden, etenkin kuitupuun ja energian hintariski. Emoyhtiö
hallinnoi konsernissa keskitetysti edellä mainittuja riskejä. Konsernitilinpäätöksen liitteessä 24. Rahoitusriskien hallinta on esitetty
tarkemmin konsernin riskienhallinnan periaatteet.
Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon. Emoyhtiön tytäryhtiöiden puolesta konsernin ulkopuolisten
vastapuolien kanssa tekemät suojauslaskennan alaiset johdannaiset käsitellään tuloslaskelman kautta käypään arvoon kirjattavina
rahoitusvaroina ja -velkoina samoin kuin emoyhtiön muiden konserniyhtiöiden kanssa tekemät johdannaiset. Emoyhtiön tekemät
johdannaissopimukset, jotka suojaavat emoyhtiön omaa kassavirtaa arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutos (tehokas
osuus) kirjataan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti taseen oman pääoman käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus
emoyhtiön tuloslaskelmaan. Suojauslaskennan alle kuulumattomien johdannaisten käypä arvo kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaisten korkotuotot ja -kulut jaksotetaan sopimusajalle, ja niillä oikaistaan suojattavien
lainojen korkokuluja. Termiinisopimusten kertyneet korot jaksotetaan tilikaudelle. Optiopreemiot käsitellään ennakkomaksuina, kunnes
optiot erääntyvät.
Liitteessä 25 on esitetty lisätietoja johdannaisten arvostusperiaatteista, käyvistä arvoista sekä käyvän arvon muutoksista.
Osakekannustinjärjestely
Stora Enso Oyj:llä on osakekannustinjärjestelyjä, joiden piirissä olevat työntekijät saavat palkkioksi yhtiön osakkeita. Osakepalkkiot ja
järjestelyn kulut kirjataan tuloslaskelmaan, kun ne on ansaittu. Konsernitilinpäätöksen liitteessä 21. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät
on esitetty tarkemmin konsernin palkitsemijärjestelmien periaatteet.
Eläkekulut
Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa työeläkevakuutusyhtiöissä. Osalla henkilöistä on lakisääteisen
eläketurvan lisäksi lisäeläketurvaa, joka on vakuutettu konsernin ulkopuolisissa henkivakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusmaksut on
jaksotettu vastaamaan tilikauden suoriteperusteisia palkkoja.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä poistot 
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä suunnitelman mukaisilla
poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka
perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen pitoaikaan.
Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin:
Rakennukset ja rakennelmat
10 - 50 vuotta
Tuotantokoneet ja kalusto
10 - 20 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto
3 - 5 vuotta
Aineettomat oikeudet
3 - 20 vuotta
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-
periaatteella tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää
raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät kulut sekä tuotteisiin kohdistuvan osuuden tuotannon välillisistä
kustannuksista. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä aiheutuvilla
menoilla.
Leasing
Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitteessä 24. Vakuudet ja
vastuusitoumukset.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu tilikauden kuluksi.
92
Tuloverot
Tuloslaskelman välittömät verot sisältävät tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat tuloverot ja aikaisempien tilikausien verojen
oikaisut. Emoyhtiö ei kirjaa laskennallisia verosaamisia ja -velkoja tilinpäätökseensä johdannaisia lukuun ottamatta. Liitteessä 21 on
esitetty taseeseen merkittävissä olevat laskennalliset verovelat ja  -saamiset.
Pakolliset varaukset
Vastaiset menot ja menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen yhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja
joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan luonteensa mukaiseen kuluerään ja taseen pakollisiin
varauksiin.
Päästöoikeudet
Yhtiölle on allokoitu vuodelle 2021 0,5 miljoonaa tonnia vastikkeetta saatavia Euroopan unionin päästökauppadirektiivissä määriteltyjä
päästöoikeuksia. Kirjanpidossa päästöoikeudet käsitellään ns. nettomenettelyn mukaisesti eli toteutuneiden päästöjen ja saatujen
päästöoikeuksien erotus on käsitelty tulosvaikutteisesti, jos toteutuneet päästötonnit ovat ylittäneet saadut oikeudet. Tilikauden aikana
toteutuneet päästöt olivat arviolta 0,5 miljoonaa tonnia. Tilikauden aikana ostetut päästöoikeudet on esitetty liiketoiminnan muissa
kuluissa ja myydyt päästöoikeudet on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Tilikauden päättyessä päästöoikeuksien markkina-arvo oli 79,96 euroa tonnilta.
Tilikauden tietojen vertailukelpoisuus
Yhtiö Stora Enso Wood Products Oy Ltd sulautui osaksi emoyhtiötä Stora Enso Oyj 31.10.2021 alkaen. Sulautuneen yhtiön osuus
tilikauden liikevaihdosta on ollut 51,2 miljoonaa euroa. Sulautumisessa siirtyi 60,8 miljoonaa euroa aineellisia hyödykkeitä ja 391
henkilöä. Sulautumisen johdosta kirjattu 69 miljoonan euron fuusiovoitto on esitetty liitteessä 3 Liiketoiminnan muut tuotot. Lisäksi yhtiö
Stora Enso Oulu Holding Oy sulautui emoyhtiöön Stora Enso Oyj 1.10.2021. Sulautumisella ei ollut vaikutusta vastaanottavan yhtiön
tulokseen.
Myyntisaamisten suojaamiseen tarkoitetut kirjanpidon johdannaistilit ja näihin suojauksiin liittyvät myynnin kurssierotilit siirrettiin
tilikaudella 2021 liikevaihdosta liiketoiminnan muihin tuottoihin. Vertailutiedot on muutettu näiltä osin liitteeseen 2.
Ostojen kurssierotilit siirrettiin Ostoista tilikauden aikana Muihin liiketoiminnan menoihin. Vertailutiedot on muutettu näiltä osin liitteisiin 4
ja 7.
Liite 2. Liikevaihto divisioonittain ja markkina-alueittain
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Divisioonittainen jakauma
Packaging Materials
1 567
1 319
Packaging Solutions
1
4
Biomaterials
329
140
Forest
759
667
Wood Products
38
0
Other
128
60
Yhteensä
2 822
2 190
Maantieteellinen jakauma
Suomi
1 330
978
Muu Eurooppa
995
814
Pohjois- ja Etelä-Amerikka
158
119
Aasia ja Oseania
227
209
Afrikka
32
25
Muut maat
80
43
Yhteensä
2 822
2 190
Liite 3. Liiketoiminnan muut tuotot
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Vuokratuotot ja käyttökorvaukset
3
4
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
1
1
Tuotanto- ja kunnossapitopalvelut
4
2
Avustukset, tuet ja korvaukset
1
1
Hallintopalvelut
177
145
Päästöoikeuksien myynnit
21
16
Muut liiketoiminnan tulot
32
18
Fuusiovoitto
69
0
Yhteensä
308
187
93
Liite 4. Materiaalit ja palvelut
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana
1 366
1 113
Varaston muutos + / -
-30
8
Ulkopuoliset palvelut
527
466
Materiaalit ja palvelut yhteensä
1 864
1 587
Liite 5. Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Palkat ja palkkiot
211
184
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut
38
27
Muut henkilösivukulut
9
6
Yhteensä
259
217
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot
Hallituksen ja toimitusjohtajien palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 7.
Toimitusjohtajan eläkesitoumukset
Toimitusjohtajan eläkesitoumukset on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 7.
Saamiset yhtiön johdolta
Yhtiön johdolta ei ole lainasaamisia.
Henkilöstön määrä keskimäärin
2021
2020
Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana
3 057
2 827
Liite 6. Poistot ja arvonalentumiset
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Suunnitelman mukaiset poistot
124
118
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä
5
9
Yhteensä
129
127
Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan aineettomat ja aineelliset hyödykkeet.
Liite 7. Liiketoiminnan muut kulut
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Tuotteiden toimituskulut
168
135
Myyntipalkkiot
39
34
Vuokrakulut
15
15
Hallinto- ja toimistopalvelut
213
202
Vakuutusmaksut
9
8
Muut henkilökunnan menot
10
10
PR- ja suhdetoiminta
3
3
Päästöoikeuksien ostot
20
16
Muut liiketoiminnan menot
13
13
Fuusiotappio
0
5
Yhteensä
490
442
Liite 8. Tilintarkastajan palkkiot
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Tilintarkastuspalkkiot
1
1
Yhteensä
1
1
94
Liite 9. Rahoitustuotot ja -kulut
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
486
358
Omistusyhteysyrityksiltä
16
12
Yhteensä
503
370
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä
41
37
Omistusyhteysyrityksiltä
1
0
Yhteensä
42
37
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksistä
-1
6
Muilta
10
12
Yhteensä
9
18
Rahoitustuotot yhteensä
553
426
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-1
0
Muut rahoituskulut
-103
-71
Yhteensä
-104
-71
Sijoitusten arvonalentumiset
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien
sijoituksista
-98
1
Rahoituskulut yhteensä
-202
-70
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
351
356
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy
kurssivoittoa/-tappiota (netto)
-27
24
Liite 10. Tilinpäätössiirrot
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus
-46
87
Saadut konserniavustukset
0
59
Annetut konserniavustukset
-73
0
Tilinpäätössiirrot yhteensä
-119
146
Liite 11. Tuloverot
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta tilikaudella
0
-1
Tuloverot yhteensä
0
-1
Liite 12. Ympäristökulut
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Materiaalit ja palvelut
36
33
Henkilöstökulut
3
2
Poistot ja arvonalentumiset
12
11
Yhteensä
50
46
Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu
9
11
Jätevesien käsittely
19
20
Jätehuolto
12
9
Maaperän ja pohjavesien suojelu
1
0
Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet
9
4
Yhteensä
50
46
95
Liite 13. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
Milj. euroa
Aineettomat
oikeudet
Muut pitkävai-
kutteiset menot
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1
174
12
7
193
Lisäykset
5
0
4
9
Sulautumisissa
siirtyneet
3
6
0
9
Vähennykset
-17
4
0
-13
Siirrot erien välillä
7
0
-7
1
Hankintameno 31.12
172
22
5
198
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.
-125
-8
0
-133
Sulautumisissa
siirtyneiden
kertyneet poistot
-2
-6
0
-8
Vähennysten ja
siirtojen
kertyneet poistot
17
-4
0
13
Tilikauden poisto
-15
-2
0
-17
Arvonalennukset
-5
0
0
-5
Kertyneet poistot 31.12
-130
-20
0
-150
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
42
2
5
49
Kirjanpitoarvo  31.12.2020
49
3
7
60
Aineelliset hyödykkeet
Milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
Rakennelmat
Koneet ja
Kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
18
530
2 476
163
63
3 251
Lisäykset
0
1
32
0
128
161
Sulautumisissa
siirtyneet
0
57
225
10
2
295
Vähennykset
0
-4
-44
-4
0
-52
Siirrot erien välillä
0
2
37
4
-45
-1
Hankintameno 31.12.
18
586
2 726
174
149
3 654
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.
0
-372
-1 856
-150
0
-2 377
Sulautumisissa
siirtyneiden
kertyneet poistot
0
-47
-176
-10
0
-234
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
0
4
42
3
0
50
Tilikauden poistot
0
-13
-91
-3
0
-107
Arvonalennukset
0
0
0
0
0
0
Kertyneet poistot 31.12.
0
-428
-2 082
-159
0
-2 668
Arvonkorotukset 1.1.
2
0
0
0
0
2
Arvonkorotukset 31.12.
2
0
0
0
0
2
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
20
158
644
15
149
987
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
20
159
620
13
63
876
Tuotannon koneet ja laitteet
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
624
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
601
Aineelliset hyödykkeet sisältävät aktivoituja korkomenoja yht. 2 miljoonaa euroa (2 milj.euroa v. 2020)
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Milj. euroa
Aineettomat
hyödykkeet
Rakennukset ja
Rakennelmat
Koneet ja
Kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1
7
0
63
0
71
Lisäykset
4
1
127
0
132
Sulautumisissa
siirtyneet
0
0
2
0
3
Siirrot erien välillä
-7
0
-44
0
-51
Hankintameno 31.12.
5
1
148
0
154
96
Aktivoidut ympäristömenot
Aineelliset hyödykkeet
31.12.2021
Milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
Rakennelmat
Koneet ja
Kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
4
26
51
5
3
89
Lisäykset
0
0
7
0
8
16
Sulautumisessa
siirtyneet
0
0
0
0
0
1
Poistot
0
-3
-7
-1
0
-11
Hankintameno 31.12.2021
4
24
51
4
11
95
Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu
1
9
28
0
5
43
Jätevesien käsittely
0
2
21
1
4
27
Jätehuolto
3
0
1
2
1
7
Määperän ja pohjaveden suojelu
0
13
2
0
2
17
Melun ja tärinän torjunta
0
0
0
1
0
1
4
24
51
4
11
95
31.12.2020
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
Rakennelmat
Koneet ja
Kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
4
21
57
6
0
87
Lisäykset
0
7
2
0
3
13
Poistot
0
-2
-8
-1
0
-11
Hankintameno 31.12.2020
4
26
51
5
3
89
Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu
1
10
36
0
3
49
Jätevesien käsittely
3
2
13
1
1
20
Jätehuolto
0
1
1
2
0
4
Määperän ja pohjaveden suojelu
0
14
0
1
0
15
Melun ja tärinän torjunta
0
0
0
1
0
1
4
26
51
5
3
89
Vuosina 2021 ja 2020 ei ole maksettu ympäristöperusteisia sakkoja tai korvauksia, eikä ole saatu ympäristönsuojeluun liittyviä tukia tai avustuksia.
Liite 14. Pitkäaikaisiin sijoituksiin kuuluvat osakkeet, osuudet ja lainasaamiset
Milj. euroa
Osuudet
konserni-
yhtiöissä
Lainasaamiset
konserni-
yhtiöiltä
Osuudet
omistusyhteys
-yrityksissä
Lainasaamiset
omistusyhteys
-yrityksiltä
Muut osakkeet
ja osuudet
Muut saamiset
Yhteensä
Hankintameno 1.1
6 473
1 520
37
2
180
103
8 314
Lisäykset
765
945
0
0
13
75
1 798
Vähennykset
-724
-887
0
0
0
-130
-1 740
Hankintameno 31.12
6 514
1 578
37
2
193
48
8 372
Arvonalentumiset 1.1-.
-38
0
0
0
-1
0
-39
Lisäykset
-98
0
0
0
0
0
-98
Arvonalentumiset 31.12.
-136
0
0
0
-1
0
-138
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
6 378
1 578
37
2
191
48
8 234
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
6 435
1 520
37
2
178
103
8 275
Liite 15. Vaihto-omaisuus
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Vaihtuvat vastaavat
Aineet ja tarvikkeet
183
145
Keskeneräiset tuotteet
14
6
Valmiit tuotteet
158
123
Ennakkomaksut
31
35
Yhteensä
386
310
97
Liite 16. Lyhytaikaiset saamiset
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Lainasaamiset
764
240
Hyödykejohdannaissaamiset
0
4
Korkosaamiset
42
20
Yhteensä
806
263
Saamiset muilta
Lainasaamiset
49
0
Hyödykejohdannaissaamiset
23
6
Muut saamiset
5
52
Korkosaamiset
4
6
Yhteensä
82
64
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä
887
327
Lyhytaikaiset korottomat saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset
112
100
Muut saamiset
60
60
Hyödykejohdannaissaamiset
0
2
Yhteensä
172
162
Saamiset muilta
Myyntisaamiset
200
119
Laskennalliset verosaamiset
2
3
Muut saamiset
23
24
Siirtosaamiset
29
32
Yhteensä
254
178
Yhtiö voi ajoittain solmia myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Tällaiset sopimukset johtivat nimellisesti 34,3
miljoonan euron (32,4 miljoonaa euroa vuonna 2020) taseesta pois kirjaamiseen tilikauden loppuun mennessä. Stora Enson osallisuuden myytyihin saamisiin arvioidaan olevan
jatkossa vähäinen faktorointisopimusten luonteesta ja riskienjaosta johtuen.
31.12.
2021
2020
Lyhytaikaiset korottomat saamiset yhteensä
427
341
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
1 314
668
Siirtosaamisten olennaiset erät
Veronluonteiset saamiset
3
14
Menoennakot
7
7
Muut siirtosaamiset
19
11
Yhteensä
29
33
Liite 17. Rahoitusarvopaperit
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
72
442
Muilta
535
833
Yhteensä
607
1 275
98
Liite 18. Oma pääoma
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
1 342
1 342
Osakepääoma 31.12.
1 342
1 342
Ylikurssirahasto 1.1.
3 639
3 639
Ylikurssirahasto 31.12.
3 639
3 639
Käyvän arvon rahasto 1.1.
-6
-10
Lisäys (+) / Vähennys (-)
0
4
Käyvän arvon rahasto 31.12.
-6
-6
Sidottu oma pääoma yhteensä
4 975
4 975
Osakepääoman jakautuminen osakelajeittain on eritelty konsernitilinpäätöksen liitteessä 18
Oma pääoma
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
633
633
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto  31.12.
633
633
Edellisten tilikausien voitto 1.1.
955
686
Osingonjako
-237
-237
Edellisten tilikausien voitto 31.12.
719
449
Tilikauden voitto
637
506
Vapaa oma pääoma yhteensä
1 989
1 588
Oma pääoma yhteensä
6 964
6 563
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12
Käyvän arvon rahasto 31.12
-6
-6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12
633
633
Kertyneet voittovarat 31.12
719
449
Tilikauden voitto
637
506
Yhteensä
1 983
1 582
Liite 19. Tilinpäätössiirtojen kertymä
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Poistoero
Aineettomat oikeudet
-3
2
Liikearvo
-1
0
Muut pitkävaikutteiset menot
0
-1
Rakennukset ja rakennelmat
33
26
Koneet ja kalusto
205
141
Yhteensä
234
167
Liite 20. Pakolliset varaukset
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Uudelleenjärjestelyvaraukset
3
3
Ympäristövaraukset
7
14
Eläkevaraukset
1
0
Muut varaukset
0
4
Yhteensä
11
22
99
Liite 21. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Laskennallinen verovelka poistoerosta
-30
-18
Laskennallinen verosaaminen johdannaisista
2
3
Laskennallinen verosaaminen tappiosta
0
32
Laskennallinen verosaaminen varauksista
3
4
Laskennalliset verosaamiset ja -velat muista väliaikaisista eroista
-1
-9
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä
-27
12
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole merkitty taseeseen johdannaisia lukuun ottamatta.
Liite 22. Pitkäaikainen vieras pääoma
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Pitkäaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat
2 502
2 497
Lainat rahoituslaitoksilta
7
416
Muut pitkäaikaiset velat konserniyrityksille
4
2
Yhteensä
2 513
2 915
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Joukkovelkakirjalainat
1 383
1 462
Muut pitkäaikaiset velat
4
0
Yhteensä
1 387
1 462
Joukkovelkakirjalainojen erittely sisältyy konsernitilinpäätöksen liitteeseen 26 Korolliset
velat.
100
Liite 23. Lyhytaikainen vieras pääoma
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Lyhytaikaiset korolliset velat
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Muut velat
1 677
1 491
Hyödykejohdannaisvelat
23
6
Yhteensä
1 700
1 497
Velat muille
Muut velat
161
180
Hyödykejohdannaisvelat
0
4
Korkovelat
27
28
Joukkovelkakirjalainat
0
299
Lainat rahoituslaitoksilta
0
3
Yhteensä
187
514
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä
1 888
2 011
Lyhytaikaiset korottomat velat
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat
83
71
Muut velat
73
0
Hyödykejohdannaisvelat
10
1
Siirtovelat
1
1
Yhteensä
166
73
Velat omistusyhteysyrityksille
Ostovelat
54
40
Yhteensä
54
40
Velat muille
Saadut ennakot
5
3
Ostovelat
375
244
Muut velat
17
30
Siirtovelat
95
72
Yhteensä
491
349
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä
712
462
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
2 599
2 473
Siirtovelkojen olennaiset erät
Siirtyvät palkka- ja lomapalkkavelat
58
41
Vuosialennukset
21
17
Muut siirtovelat
17
14
Yhteensä
96
73
101
Liite 24. Vakuudet ja vastuusitoumukset
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Konserniyhtiöiden velasta
Takaukset
1 044
1 096
Yhteisyritysten velasta
Takaukset
82
123
Osakkuusyhtiöiden velasta
Takaukset
0
2
Muiden puolesta
Lainasitoumukset
36
36
Muut omat vastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat leasing-vastuut
6
8
Myöhemmin maksettavat leasing-vastuut
10
7
Vuokravastuut
5
6
Muut vastuut
13
12
Yhteensä
1 196
1 289
Takaukset
1 126
1 221
Leasing-vastuut
16
15
Vuokravastuut
5
6
Muut vastuut
48
47
Yhteensä
1 196
1 289
Ehdolliset velat
Stora Enso Oyj on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja
tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden
olemassaolo vahvistuisi vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin yhtiön hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu.
Olemassa olevista velvoitteista, joiden määrä pystytään luotettavasti arvioimaan ja joiden toteutumista pidetään todennäköisenä, on
tehty kirjanpidollinen varaus.
Stora Enso Oyj on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka
sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että sellaisilla prosesseilla kokonaisuutena ennen mahdollisia
vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. Eräät merkittävimmät
vireillä olevat oikeudenkäynnit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitteessä 29.
Liite 25. Rahoitusinstrumentit
Johdannaisten arvostus
Käypä arvo määritellään arvoksi, jolla johdannaisinstrumentti voitaisiin vaihtaa markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa
tavanmukaisessa transaktiossa. Näiden instrumenttien käyvät arvot määritetään seuraavasti:
Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja.
Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakursseja.
Hyödykejohdannaisten käyvät arvot lasketaan kauppapaikkojen markkinanoteerausten tai muiden luotettavien
markkinalähteiden perusteella.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä.
Käyvän arvon hierarkia
Stora Enso määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:
Taso 1: identtisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla
Taso 2: muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai
epäsuorasti
Taso 3: tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu
todettavissa oleviin markkinatietoihin.
Emoyhtiön johdannaiset on määritelty tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa.
102
Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot
31.12.2021
Milj. euroa
Nimellisarvot
Positiiviset
käyvät arvot
Negatiiviset
käyvät arvot
Käyvät arvot,
netto
Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden puolesta otetut kassavirtajohdannaiset, joihin
sovelletaan suojauslaskentaa kohdeyhtiöissä
Valuuttatermiinit
2 007
20
-22
-2
Valuuttaoptiot
1 811
13
-15
-1
Hyödykesopimukset
33
27
-27
0
Koronvaihtosopimukset
467
1
-7
-6
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen
edellytyksiä
Valuuttatermiinit
702
2
-2
0
Yhteensä
5 020
63
-72
-9
joista tytäryhtiöitä vastaan
2 091
29
-33
-4
joista ulkoista vastapuolta vastaan
2 930
34
-40
-5
31.12.2020
Milj. euroa
Nimellisarvot
Positiiviset
käyvät arvot
Negatiiviset
käyvät arvot
Käyvät arvot,
netto
Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden puolesta otetut kassavirtajohdannaiset, joihin
sovelletaan suojauslaskentaa kohdeyhtiöissä
Valuuttatermiinit
1 861
40
-34
5
Valuuttaoptiot
1 200
15
-12
2
Hyödykesopimukset
84
12
-12
0
Koronvaihtosopimukset
673
0
-17
-17
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen
edellytyksiä
Valuuttatermiinit
570
6
-3
4
Yhteensä
4 387
72
-78
-5
joista tytäryhtiöitä vastaan
1 638
7
-53
-46
joista ulkoista vastapuolta vastaan
2 749
65
-24
40
Oman pääoman käyvän arvon rahasto
Emoyhtiön omiin rahavirran suojauksiin liittyvien realisoitumattomien tappioiden nettosumma käyvän arvon rahastossa oli 6,4 miljoonaa
euroa, joka liittyi valuutta- ja korkojohdannaisiin. Valuutta ja -korkojohdannaisten osuus sisältää myös optioiden aika-arvoon liittyvän 0,1
miljoonan euron voiton. Nämä realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olevien sopimusten
erääntyessä. Pisin suojauksen kohteena oleva sopimus erääntyy vuonna 2027. Suurimman osan sopimuksista odotetaan kuitenkin
erääntyvän vuoden 2022 aikana. Suojausten tehoton osuus kirjataan oikaisuna rahoituseriin, liikevaihtoon tai materiaaleihin ja
palveluihin sen mukaan, mitä niillä suojataan. Vuoden 2021 aikana tehottomien suojauksien osuus, joka on oikaistu tulosvaikutteisesti,
ei ole olennainen. Valuuttojen rahavirtasuojauksissa käytetyt johdannaiset ovat pääasiassa termiinisopimuksia ja optioita.
Hyödykesuojauksissa ja korkojen rahavirtasuojauksissa käytetään pääasiassa vaihtosopimuksia (swap).
Johdannaisten voitot ja tappiot operatiivisessa liiketuloksessa
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Rahavirran suojaukset
Valuuttasuojaukset
-2
-1
Hyödykesuojaukset
3
-1
Yhteensä
1
-3
Oikaisut liikevaihtoon
-2
-1
Oikaisut materiaaleihin ja palveluihin
3
-1
Käyvän arvon rahastosta realisoituneet 
tuloslaskelmaan kirjattavat erät
1
-3
Nettotappiot rahavirran suojauksesta
1
-3
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Valuuttajohdannaiset
-4
3
Nettovoitot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan
soveltamisen edellytyksiä
-4
3
Nettovoitot tai -tappiot suojauksista liiketuloksessa
-3
1
103
Johdannaisten voitot ja tappiot rahoitustuotoissa ja -kuluissa
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2021
2020
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen
edellytyksiä
Valuuttajohdannaiset
-11
8
Nettovoitot tai -tappiot rahoituserissä
-11
8
Valuuttajohdannaisten herkkyys euron vahvistumiselle
31.12.2021
Milj. euroa
SEK
USD
GBP
Valuuttakurssin muutos euroa vastaan
-5,0%
-5,0%
-5,0%
Kassavirtaa suojaavien valuuttajohdannaisten nimellisarvo seuraavalle 12 kuukaudelle
euroissa
0
-146
-20
Arvioitu vaikutus käyvän arvon rahastoon euroissa (verojen jälkeen)
0
6
1
Hyödykejohdannaisten sensitiivisyys hintariskille
Emoyhtiön omiin rahavirtoihin liittyviä avoimia hyödykkeiden suojaussopimuksia ei ollut raportointikauden lopussa.
Tarkempia tietoja rahoitusinstrumenteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteissä 24. Rahoitusriskien hallinta, 25. Käyvät arvot ja 27.
Johdannaiset
Liite 26. Lähipiiriliiketoimet
31.12.
Milj. euroa
2021
2020
Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
Ostot tilikauden aikana 1
88
77
Pitkäaikaisten lainojen korkotulo tilikauden aikana
1
0
Pitkäaikaiset lainasaamiset tilikauden lopussa
2
2
Ostovelat tilikauden lopussa
54
40
Tiedot lähipiiriliiketoimien periaatteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 31. Lähipiiriliiketoimet
1 Ostot vuodelta 2020 oikaistu.
104
Stora Enso Oyj
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Emoyhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 31.12.2021 jälkeen. Emoyhtiön maksuvalmius on edelleen
hyvä, ja esitetty osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä.
Tammikuun 28. päivänä 2022
Antti Mäkinen
Håkan Buskhe
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Elisabeth Fleuriot
Hock Goh
Helena Hedblom
Mikko Helander
Christiane Kuehne
Richard Nilsson
Hans Sohlström
Annica Bresky
Toimitusjohtaja
105
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 10. päivänä helmikuuta, 2022
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
106
Tilintarkastuskertomus
Stora Enso Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Stora Enso Oyj:n (y-tunnus 1039050-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös sisältää:
konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot,
mukaan lukien yhteenveto tilinpäätöksen laadintaperiaatteista
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia
velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet
Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-
kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus oli 52 miljoonaa euroa.
Suoritimme tarkastustoimenpiteitä 26 merkittävän raportointiyksikön osalta 11 eri maassa
perustuen tekemäämme riskimäärittelyyn ja olennaisuuteen.
Metsäomaisuuden arvostus
Varaukset ja ehdolliset velat
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen
virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät
kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia
kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin,
joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa
kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä
määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan
virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus
52 miljoonaa euroa
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty
vertailukohde
Liiketulos ja taseen loppusumma
Perustelut vertailukohteen valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteiksi liiketuloksen ja taseen loppusumman, koska
käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti niitä arvioidessaan konsernin
suoriutumista.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Stora Enso-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen
raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Konserni toimii maailmanlaajuisesti usean juridisen yhtiön tai raportointiyksikön kautta. Määrittelimme raportointiyksiköissä suoritettavien
tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden. Tarkastuksen suoritti joko me konsernin tarkastajina tai yksikön tarkastaja
ohjeidemme mukaisesti. Yksikön tarkastajille lähettämämme tarkastusohjeet sisälsivät tekemämme riskimäärittelyn, määrittelemämme
olennaisuuden sekä konsernin tarkastussuunnitelman. Perustuen tekemäämme riskimäärittelyyn ja olennaisuuteen suoritimme
tarkastustoimenpiteitä 26 merkittävässä raportointiyksikössä, jotka sijaitsivat 11 eri maassa. Muihin raportointiyksiköihin ei katsota liittyvän
huomattavaa olennaisen virheen riskiä konsernitilinpäätöksen kannalta, ja täten näiden osalta tarkastustoimenpiteet ovat rajoittuneet
konsernitasolla tehtäviin analyyttisiin tarkastustoimenpiteisiin sekä erikseen määriteltyihin tarkastustoimenpiteisiin yksittäisten olennaisten
tilinpäätöserien osalta.
Suorittamalla nämä toimenpiteet raportointiyksiköissä ja konsernitasolla olemme hankkineet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konsernintilinpäätöksestä annettavan lausuntomme perustaksi.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen
kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa
tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä
sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Metsäomaisuuden arvostus
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa
1, 2 ja 12.
Konsernin taseessa esitetty metsäomaisuus sisältää biologiset
hyödykkeet ja niihin liittyvän metsämaan pois lukien vuokratut maa-
alueet. Tytäryhtiöiden, yhteisten toimintojen sekä osakkuusyhtiöiden
kautta omistetun metsäomaisuuden käypä arvo oli yhteensä 7 732
miljoonaa euroa 31.12.2021. Käyvästä arvosta 5 453 miljoonaa euroa
oli biologisia hyödykkeitä ja 2 279 miljoonaa euroa metsämaita.
Ruotsin metsäomaisuus arvostetaan käypään arvoon markkina-
arvomenetelmällä perustuen markkinatransaktioihin ja puumäärään
alueilla, joilla konsernin metsät sijaitsevat. Markkinahinnat vaihtelevat
merkittävästi eri alueiden välillä ja arvostuksessa käytettyjen alueiden
määrittäminen sisältää harkintaa. Markkinatransaktiotietoja oikaistaan
konsernin metsäomaisuuden piirteiden ja luonteen huomioimiseksi
sekä tiettyjen ei-metsäomaisuuserien ja poikkeaviksi määriteltyjen
transaktioiden poislukemiseksi. Biologiset hyödykkeet arvostetaan
käypään arvoon diskontattujen rahavirtojen perusteella IAS 41
Maatalous -standardin mukaisesti. Metsämaat arvostetaan käypään
arvoon uudelleenarvostusmenetelmällä IAS 16 Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet -standardin mukaisesti. Metsämaat
arvostetaan diskontattujen rahavirtojen perusteella ottaen huomioon
kassavirrat tulevaisuudessa istutetuista puista sekä muut kassavirrat
liittyen esimerkiksi metsästysoikeuksiin, tuulivoimavuokriin ja maa-
ainesten myyntiin. Biologisten hyödykkeiden ja metsämaiden käypä
arvo yhteensä vastaa markkinatransaktioiden perusteella laskettua
metsäomaisuuden käypää arvoa, sillä diskonttokorkona käytetään
markkinatransaktioiden perusteella arvioitua sisäistä korkokantaa.
Ruotsin ulkopuoliset biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään
arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käypä arvo
määritetään diskontattujen rahavirtojen pohjalta ottaen huomioon
kestävä metsänhoito ja yhden syklin kasvupotentiaali. Sykli vaihtelee
riippuen maantieteellisestä sijainnista sekä puulajista. Diskontattujen
kassavirtojen määrittäminen sisältää kasvuun, puunkorjuuseen,
myyntihintaan sekä myynnin kustannuksiin liittyviä arvioita.
Pohjoismaiden metsämaat Ruotsin ulkopuolella arvostetaan
uudelleenarvostusmenetelmällä diskontattujen rahavirtojen pohjalta
ottaen huomioon kassavirrat tulevaisuudessa istutetuista puista sekä
muut ei-puustoon liittyvät kassavirrat. Puuviljelmien metsämaat
arvostetaan hankintamenoon.
Metsäomaisuuden arvostus on katsottu tilintarkastuksen kannalta
keskeiseksi seikaksi siihen sisältyvän arvionvaraisuuden ja konsernin
metsäomaisuuden tase-arvon olennaisuuden vuoksi.
Muodostimme käsityksen johdon prosessista liittyen
metsäomaisuuden arvostukseen. Arvioimme suoraan ja epäsuoraan
omistetun metsäomaisuuden arvostukseen liittyvien avainkontrollien
rakennetta ja tehokkuutta.
Tarkastustoimenpiteemme suoraan omistetun metsäomaisuuden
arvostukseen liittyen sisälsivät:
johdon käyttämän arvostusmetodologian arvioinnin
arvostusmallin matemaattisen oikeellisuuden testauksen
arvostuksessa käytettyjen diskonttokorkojen
asianmukaisuuden arvioinnin
arvostusmallin muiden keskeisten olettamien
asianmukaisuuden arvioinnin
arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen, kuten
myyntihintojen, kasvuolettamien sekä myynnin kustannuksiin
liittyvien ennusteiden testauksen.
Liittyen markkinatransaktioiden mukaiseen arvostukseen Ruotsissa
tarkastustoimenpiteemme sisälsivät lisäksi:
arvostuksessa käytettyjen markkinatransaktioiden
alueiden määrittämisen arvioinnin
markkinatransaktioihin tehtyjen oikaisujen
asianmukaisuuden arvioinnin
arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen, kuten
markkinatransaktioiden ja puumäärän testauksen.
Hyödynsimme erityisasiantuntijoita suoraan omistetun
metsäomaisuuden arvostuksen tarkastuksessa.
Epäsuoraan omistetun metsäomaisuuden osalta
kommunikoimme kolmen suurimman osakkuusyhtiön ja yhteisen
toiminnon tilintarkastajien kanssa. Kommunikoinnin yhteydessä
arvioimme muun muassa heidän tarkastustoimenpiteitään sekä
johtopäätöksiään liittyen biologisten hyödykkeiden arvostukseen.
Lopuksi arvioimme metsäomaisuuteen liittyvien liitetietojen
asianmukaisuuden.
Varaukset ja ehdolliset velat
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa
2, 22 ja 29.
Konsernitilinpäätökseen 31.12.2021 sisältyvien ympäristövarausten,
uudelleenjärjestelyvarausten ja muiden varausten arvo oli 231
miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29 on esitetty
olennaiset avoimet oikeudenkäynnit ja ehdolliset velat.
Varausten ja ehdollisten velkojen asianmukainen kirjaaminen ja
esittäminen konsernitilinpäätöksessä edellyttää johdolta harkintaa,
joka liittyy oikeudellisen tai tosiasiallisen velvoitteen olemassaoloon,
taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen pois siirtymisen
todennäköisyyteen sekä velvoitteen määrän arviointiin.
Varausten ja ehdollisten velkojen kirjaaminen, arvostaminen ja
esittäminen sisältää arvionvaraisuutta ja tämän vuoksi varaukset ja
ehdolliset velat on katsottu tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi
seikaksi.
Muodostimme käsityksen johdon prosessista, jolla havaitaan uusia
velvoitteita ja seurataan olemassa olevien velvoitteiden muutoksia.
Arvioimme aikaisemmilla raportointikausilla kirjattuihin olennaisiin
varauksiin tehtyjä merkittäviä muutoksia tutustumalla niihin
olettamiin, joihin muutokset perustuvat.
Tarkastustoimenpiteemme olennaisiin varauksiin sisälsivät:
kirjaamisen ehtojen täyttymisen arvioinnin
varauksen suuruuden määrittämisessä käytetyn
metodologian arvioinnin
arvostusmallin matemaattisen oikeellisuuden testauksen
arvostuksessa käytettyjen diskonttokorkojen
asianmukaisuuden arvioinnin
arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen ja muiden
olettamien arvioinnin.
Lähetimme ulkopuolisille lakimiehille tiedustelukirjeet liittyen
merkittävimpiin avoimiin oikeudenkäynteihin.
Luimme hallituksen sekä hallituksen valiokuntien kokousten
pöytäkirjat.
Arvioimme merkittävimpien ehdollisten velkojen esittämisen
asianmukaisuutta konsernitilinpäätöksessä.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä
olennaisen virheellisyyden riskejä.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja
soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen
perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei
ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta
se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen
skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme
ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin
riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja
niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen
toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin
tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme
lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,
mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja
sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja
koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin
tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä
tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen
aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja
kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja
soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa
ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys
estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin
tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.3.2018 alkaen.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko
muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se
muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu
sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava
tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta päättämisestä on
osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme
tilikaudelta.
Helsingissä 10.2.2022
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
Stora Enso Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä
koskeva kohtuullisen varmuuden
antava riippumattoman
tilintarkastajan varmennusraportti
Stora Enso Oyj:n johdolle
Olemme Stora Enso Oyj:n (y-tunnus 1039050-8) (jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen
varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2021
European Single Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilinpäätös”), versio 7437000ZP669LKUTZ738-2021-12-31-fi.zip.
Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä
Stora Enso Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission
delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan,
otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
Meidän riippumattomuutemme ja laadunvalvontamme
Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen
tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia
riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys,
objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC 1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa
laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.
Meidän velvollisuutemme
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto
ESEF-tilinpäätöksestä.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia
koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen
standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä,
onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin
hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan
harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen
riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia
ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Stora Enso Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa
olennaisilta osin ESEF-vaatimuksia.
Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti.
Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Stora Enso Oyj:lle, emme kolmansille
osapuolille.
Helsingissä 10.2.2022
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT