Katajanokan Laituriksi nimettyyn rakennukseen tulee Stora Enson pääkonttori, hotelli sekä kaupunkilaisille avointa tilaa kuten kahvila- ja ravintolatiloja sekä konferenssitiloja.
- Olemme iloisia, että rakennushankkeemme yhdellä Helsingin hienoimmista paikoista etenee suunnitelman mukaisesti kaavan vahvistuttua. Tavoitteenamme on aloittaa Katajanokan Laiturin rakennustyöt lupaprosessin jälkeen syksyllä, sanoo Varman kiinteistökehitysjohtaja Sari Raunio.
Hanke etenee kesällä 2021 tontilla nyt olevan Helsingin kaupungin varasto- ja toimitilarakennuksen purkamisella. Kaupungin omistuksessa oleva purettava rakennus oli alun perin rakennettu satamatoimintojen varastorakennukseksi. Uuden toimitila- ja hotellirakennuksen rakentaminen aloitetaan aikataulun mukaan syksyllä 2021. Rakennuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2024.
- Helsingin kaupungin tavoitteet alueen kehittämiseksi ja puurakentamisen edistämiseksi etenevät hankkeen myötä. Katajanokan alueen muutoksen tavoitteena on luoda elävää kaupunkitilaa, ja on hienoa, että tämän hankkeen avulla pääsemme avaamaan Katajanokan rantaa helsinkiläisten käyttöön. Puusta rakennettu, kestävä ja hiilijalanjäljeltään mahdollisimman matala rakennus vastaa kaupungin tavoitteita, kertoo Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Hiilineutraaliutta tavoittelevasta kiinteistöstä tulee puurakentamisen taidonnäyte
Hankkeen suunnittelua on ohjannut alusta alkaen tavoite rakennuksen elinkaaren aikaisten ilmastovaikutusten minimoimisesta. Ilmastonmuutoksen hillintä on sekä Varman että Stora Enson keskeisistä vastuullisuustavoitteista. Varma haluaa olla edelläkävijä pienentäessään omistamiensa kiinteistöjen hiilijalanjälkeä. Uuden toimitilan rakentaminen Stora Enson massiivipuuelementeistä edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.
- Hiilineutraaliutta tavoittelevasta kiinteistöstä tulee suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte. Rakennukselle haetaan sen valmistuttua vastuullisuusnäkökulmat laajasti huomioiva LEED Platinum -ympäristösertifikaatti, Raunio sanoo.
Positiiviset ilmastohyödyt korostuvat Katajanokan Laiturissa
Katajanokan Laiturin suunnittelussa on tarkasteltu hiilijalanjäljen pienentämistä sekä hiilikädenjäljen, eli positiivisten ilmastohyötyjen kasvattamista. Laskenta on suoritettu Ympäristöministeriön arviointimenetelmän mukaisesti huomioiden elinkaaren kaikki vaiheet. Massiivipuun käyttö rakennuksen rungon päämateriaalina pienentää materiaaleista aiheutuvia ilmastovaikutuksia ja kasvattaa merkittäväsi rakennuksen hiilikädenjälkeä. Hankkeen suunnitteluvalinnoilla on myös pienennetty käytönaikaisesta energiankulutuksesta aiheutuvia päästöjä tavoittelemalla korkeaa energiatehokkuutta ja hyödyntämällä esimerkiksi paikalla tuotettavaa uusiutuvaa energiaa.
Vaikka puu on vanha rakennusmateriaali, sen käyttö kaupunkirakentamisessa on melko uutta. Uudet innovatiiviset massiivipuuelementit kuten ristiinliimattu puu (CLT) ja viilupuu (LVL) antavat rajattomat mahdollisuudet rakennesuunnittelulle, tyylille ja arkkitehtuurille. Tänään voidaan rakentaa korkeammalle, kevyemmin ja silti vahvemmin kuin koskaan ennen. Lisäksi puu sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan ja auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.
- Puisessa pääkonttorissamme vastuullisuus on mukana paljon laajemmin kuin pelkästään kohteeseen haettavana ympäristösertifikaattina. Pääkonttoristamme tulee luontoa kunnioittava, energiatehokas, ihmisläheinen ja älykäs. Katajanokan Laiturin päärakennusmateriaali on puu, joka on ainoa uusiutuva rakennusmateriaali ja ympäristön kannalta ilmastoviisain valinta. Rakennus osoittaa suuntaa nykyaikaisen puunkäytön tulevaisuudelle osana kaupunkien kestävää rakentamista, sanoo Stora Enson kehityspäällikkö Antto Kauhanen.
Katajanokan Laiturista viime keväänä järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voitti vuosi sitten Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n työ Spring. Suunnitelman mukaisesti rakennuksen Kauppatorin päätyyn tulee pieni kaupunkipuisto, kun taas meren puolelle avautuu kahvila- ja ravintolatiloja.
Yhtiön Suomen pääkonttorin vaiheet
- Yhtiön Suomen ensimmäinen pääkonttori sijaitsi Kotkassa yhtiön W. Gutzeit & Co:n perustamisesta lähtien vuonna 1872.
- Vuoden 1925 vaiheilla yhtiön pääkonttori siirtyi nykyään Venäjällä sijaitsevaan Ensoon, jonne valmistui konttoria varten uudet tilat.
- Talvisodan jälkeen yhtiön piti etsiä uusi kotipaikka. Sotien jälkeen pääkonttori oli pari vuotta Imatralla, josta siirryttiin Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalta vuokrattuihin Vaakunan tiloihin Helsingin Mannerheimintielle. Sinne ja lukuisiin muihin osoitteisiin hajaantuneena toimittiin yli 15 vuotta.
- Vuonna 1959 Enso Gutzeitin hallintoneuvosto teki päätöksen pääkonttorin rakentamisesta Katajanokan Kanavarantaan, ja arkkitehdiksi pyydettiin Alvar Aalto. Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1962.