Lahopuu toimii tuhansien lajien kotina
Lahopuun merkitys monimuotoisuuden turvaamisessa on merkittävä, sillä kuollut, lahoava puuaines tarjoaa elinympäristön tuhansille metsälajeille. Lahopuu on erityisen tärkeää muun muassa erilaisille kääville, jäkälille ja kovakuoriaisille. Se tarjoaa kodin myös monelle lintulajeille kuten esimerkiksi tikoille ja tiaisille.
Eri lahopuulajit hyödyntävät lahoavaa puuta lahoamisen eri vaiheissa. Sen lisäksi myös lahopuun lajilla on vaikututusta siihen mitä eliöitä se houkuttaa.
– Osa metsän lajeista viihtyy taas pystylahopuissa, mutta suuri osa lajistosta hyödyntää maahan kaatuneita lahopuita, jotka jätetään koskemattomina metsään, kertoo Stora Enso Metsän yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila.
Lahopuun määrää voi kasvattaa
Suomalaisissa metsissä hakkuun yhteydessä suositellaan jätettäväksi myös osa elävistä puista korjaamatta. Stora Enson puuhankinnassa jätetään vähintään 10 säästö- ja lahopuuta hehtaarille. Näistä jätetyistä säästöpuista muodostuu aikanaan lahopuuta ja alueelle syntyy lahopuujatkumo, jossa eriasteisesti lahonnutta puuta vaativille lajeille on asuinpaikkoja saatavilla.
– Puiden lahoaminen kestää vuosikymmeniä. Korjuualoille nyt jätettävät säästöpuut kuolevat aikanaan ja muodostavat lahopuuta pitkälle tulevaisuuteen, kuvailee Kallio-Mannila.
– Lehtipuu toimii hyvin, sillä se lahoaa nopeasti. Se on monimuotoisuudelle arvokas mutta taloudellisesti vähäarvoisempi kuin esimerkiksi havupuut, hän selostaa.
Puiden lahoamista voi nopeuttaa myös tekopökkelöin.
– Tällöin elävistä puista tehdään tekopökkelöjä katkaisemalla puu muutaman metrin korkeudelta. Katkaisu nopeuttaa lahoamista, jolloin saadaan nopeasti lisää lahoavaa puuta metsiin, Kallio-Mannila ohjeistaa. Suomessa Stora Enso tekee puunkorjuussa aina kaksi tekopökkelöä hehtaaria kohden, ellei metsänomistajan kanssa ole muuta sovittu.
Lahoava tekopökkelö on kuin lintujen kerrostalo, kun taas kaatunutta, lahoavaa puuta puolestaan voi kutsua ötököiden rivitaloksi.
– Pienillä teoilla voidaan lisätä talousmetsien lahopuumäärää ja täten parantaa metsäluonnon monimuotoisuutta. Hyödyllisimpiä keinoja lahopuumäärän lisäämiseksi ovat kuolleen pysty- ja maapuun säästäminen metsänkäsittelyssä, säästöpuiden jättäminen sekä tekopökkelöiden tekeminen, Kallio-Mannila tiivistää.
Muita metsien monimuotoisuutta turvaavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kulotus, vesistöjen suojavyöhykkeet sekä riistatiheiköt. Metsäluonnon monimuotoisuutta turvataan lainsäädännön lisäksi myös metsäsertifioinnilla ja vapaaehtoisella suojelulla (METSO).
