“Puurakentamisesta on monenlaisia hyötyjä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä puurakentamisen hiilidioksidipäästöt ovat jopa 75 % pienemmät verrattuna esimerkiksi betoniin ja teräkseen. Ilmastohyötyjen ohella puurakennuksilla on hyvinvointivaikutuksia myös ihmisille, sillä puurakennukset koetaan miellyttäviksi ja ilmanlaadultaan paremmiksi”, sanoo Sebastian Hernandez, konsepteista vastaava johtaja Stora Enson Wood Products -divisioonasta.
10 tapaa, joilla puurakennukset edistävät hyvinvointia
1. Puupinnat lisäävät luovuutta. Tutkimukset kymmenen vuoden ajalta ovat tulleet samaan tulokseen siitä, että puu materiaalina edistää luovuutta. Uusimman slovakialaisen tutkimuksen mukaan puupinnat parantavat myös ihmisten kykyä ongelmanratkaisuun, päättelyyn ja ajatteluun1.2. Puuympäristöt parantavat keskittymiskykyä. Tutkimuksessa verrattiin keskittymiskykyä eri materiaaleista rakennetuissa ympäristöissä: ristiinliimattu puu (CLT), savi, teräs sekä saven ja teräksen yhdistelmä. Keskittyminen ja reaktiokyky olivat parempia luonnonmateriaaleista tehdyssä ympäristöissä2.
3. Puu tuo hyvää mieltä. Puun koetaan tuovan lämpöä, sen tuoksua ja tuntumaa pidetään miellyttävänä ja puuhun liitetään positiivisia mielikuvia, selviää viidessä eri maassa toteutetusta tutkimuksesta3. Suomalaistutkimuksen mukaan luonnolliset puiset pinnat koettiin miellyttävämpinä kuin muilla materiaaleilla päällystetyt4.
4. Puurakennus vähentää stressiä. Useissa eri tutkimuksissa on selvinnyt, että puu materiaalina vähentää stressiä. Opiskelijoille tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että puinen huone vähensi oppilaiden stressiä5. Toisen tutkimuksen mukaan puinen ympäristö laski ihmisten kortisoli- eli stressitasoja 7,5 %6.
5. Puu materiaalina laskee verenpainetta ja sykettä. Tutkimusten mukaan puurakennuksissa asuvilla ja työskentelevillä verenpaine ja syke ovat alhaisempia. Itävaltalaistutkimuksen mukaan puusta rakennetussa luokkahuoneessa sekä oppilaiden syke että stressitaso oli matalampi7.
6. Vähemmän viruksia puupinnoilla. Bakteerit ja virukset elävät puupinnoilla lyhyemmän aikaa verrattuna muihin pintamateriaaleihin. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi koronavirus elää puupinnoilla vain 12 tuntia, kun muovi-, ruostumaton teräs-, lasi- ja tiilipinnoilla virus elää jopa 96 tuntia8.
7. Puu vahvistaa immuunijärjestelmää. Ihmisen vastustuskyky paranee puumateriaalissa olevien yhdisteiden vaikutuksesta. Tutkimuksen mukaan puun eteeriset öljyt aktivoivat valkosoluja, jotka hyökkäävät viruksia ja bakteereja vastaan ja vahvistavat vastustuskykyä.9
8. Parempi tuottavuus puisessa ympäristössä. Tutkimuksen mukaan keskittymiskyky ja tuottavuus paranevat sekä ajattelu on selkeämpää puisessa ympäristössä.10
9. Ilmanlaatu puisessa ympäristössä on parempi. Puumateriaalit voivat vähentää sisäilmassa olevia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-yhdisteitä, jotka ovat haitallisia terveydelle. Tutkimuksen mukaan puu voi sitoa jopa 50 % yhdisteistä sisäilmasta parantaen ilmanlaatua.11
10. Puu pitää yllä ihanteellista ilmankosteutta pidempään. Puu pitää yllä ihanteellista ilmankosteutta (40-70 %), mikä voi auttaa vähentämään allergeenisia ärsytyksiä sekä bakteerien ja virusten leviämistä. Tutkimuksessa verrattiin kahta samanlaista huonetta, joista toinen oli kipsilaastilla päällystetty ja toisessa oli erilaisia puupintoja. Ilmankosteuden vaihtelu oli puupintaisessa huoneessa jopa 70 % vähäisempää.12
“Tutkimuksia puusta rakennusmateriaalina on tehty yli 20 vuotta, mutta harvemmin niitä on koottu laajalti yhteen. Tämä raportti on merkittävä ja perusteellinen katsaus eri tutkimuksiinja antaa kokonaisvaltaisen käsityksen puun roolista erityisesti hyvinvoinnin näkökulmasta”, sanoo Eva Bodemer Münchenin teknillisestä yliopistosta.
Lue lisää aiheesta Münchenin yliopiston tekemästä white paper -raportista.
Lähteet:
1Vavrinsky, Kotradyova, Svobodova, Kopani, Donoval, Sedlak, Subjak, Zavodnik 2019: Advanced Wireless Sensors Used to Monitor the Impact of Environment
2Zingerle P., Beikircher W., Philippe M., 2015: Endbericht BIGCONAIR Holzforschung Austria
3 Strobel, Nyrud and Bysheim, 2017: Interior wood use: linking user perceptions to physical properties
4 Bhatta, Tiippana, Vahtikari, Hughes and Kyttä, 2017: Sensory and Emotional Perception of Wooden Surfaces through Fingertip Touch
5 Fell D., 2010: Wood In the Human Environment: Restorative Properties Of Wood In The Built Indoor Environment. Vancouver: Faculty of Graduate Studies, University of British Columbia
6 Kotradyova, Vavrinsky, Kalinakova, Petro, Jansakova, Boles und Svobodova, Helena, 2019: Wood and Its Impact on Humans and Environment Quality in Health Care Facilities
7 Grote, V.et al Gesundheitliche Auswirkungen einer Massivholzausstattung in der Hauptschule Haus im Ennstal. Österreich: Human Research Institut.
8 Domig and Wimmer, 2020: Coronavirus on wood surfaces- Is there a risk?, https:// www.timber-online.net/wood_products/2020/03/coronavirus-on-wood-surfaces-is-there-a-risk.html
9 Li, Q. et al. 2009: Effect of phytoncide from trees on human natural killer cell function. Nippon Medical School Tokio; rbb-online.de; Baumkunde
10 Knox and Parry-Husbands, 2018: Pollinate Health Report #3
11 Adsorbing VOC’s Niedermayer, Fürhapper, Nagl, Polleres und Schober, 2013: VOC sorption and diffu- sion behavior of building materials
12 Fell D., 2010: Wood In the Human Environment: Restorative Properties Of Wood In The Built Indoor Environment. Vancouver: Faculty of Graduate Studies, University of British Columbia
