Veitsiluodon saaressa Kemin edustalla sijaitseva sahalaitos oli käynnistyessään marraskuussa 1922 Suomen ensimmäinen valtion perustama vientisaha. Valtion vanhemmat sahat oli ostettu yksityisiltä yrityksiltä tai perustettu tuottamaan puutavaraa valtion omiin tarpeisiin, pääasiassa rautateitä varten.
Tänä päivänä saha työllistää noin 60 henkilöä ja sen vuosikapasiteetti on 200 000 m3 mäntysahatavaraa. Sitä käytetään pääasiassa puusepänteollisuudessa. Loppukäyttökohteita ovat esimerkiksi ikkunat, ovet ja huonekalut.
Merkittävä sahateollisuuden keskittymä
Kemin seutu oli jo ennen Veitsiluoto Oy:n perustamista (1932) kasvanut yhdeksi Suomen merkittävimmistä sahateollisuuskeskittymistä, mutta pohjoisessa sijaitsevien valtion metsien taloudellinen tuotto oli jäänyt hyvin heikoksi. Iso osa Lapin metsistä hakatusta puusta päätyi poltettavaksi puuhiilenä Ruotsin kaivosteollisuudessa. Aikansa uusinta sähköllä toimivaa tekniikkaa hyödyntävällä kuusiraamisella sahalla kohennettiin paitsi valtion taloutta myös metsänhoidon tasoa. Kysynnän kasvu lisäsi myös yksityisten metsänomistajien puunmyyntituloja.
Veitsiluodon saha vuonna 1936, kuva: ELKA/Keskinäinen Vakuutusyhtiö Saha-Palon arkisto
Veitsiluodon sahan päämarkkina oli alusta saakka Iso-Britannia, jonne toimitettiin hieman yli puolet keskimäärin 120 000 kuutiometrin vuosituotannosta. Muita tärkeitä asiakasmaita olivat Belgia, Hollanti, Ranska, Espanja ja Saksa.
Veitsiluodon saarelle rakennettiin 1920-luvun lopulla sulfiittisellutehdas, ja sen käynnistymisen jälkeen Veitsiluodosta ja Lieksan Kevätniemen sahasta muodostettiin Veitsiluoto Oy 1932. Sahojen ja tehtaan toiminta irrotettiin valtion budjetista ja Metsähallituksen alaisuudesta, mutta valtio pysyi edelleen Veitsiluodon ainoana omistajana.
Veitsiluodon saha vuonna 1936, kuva: ELKA/Keskinäinen Vakuutusyhtiö Saha-Palon arkisto
Lapin läänin suurin teollisuusrakennus
Toisen maailmansodan aikana Veitsiluodon teollisuus laajeni puutalotuotantoon. Sodan päätyttyä Veitsiluodon toimitusjohtaja Lauri Kivinen sai johdettavakseen koko Suomen sotakorvausteollisuuden. Hän piti huolen, että Veitsiluodon sahatavaraa voitiin käyttää merkittäviä määriä myös Lapin jälleenrakentamiseen.
Veitsiluodon saha uusittiin 1949. Uusi rakennus oli valmistuessaan Lapin läänin suurin teollisuusrakennus. Uudella sahalla tuotanto voitiin kaksinkertaistaa yli 200 000 kuutiometriin vuodessa.
Sahan rinnalla kehitettiin myös selluteollisuutta, ja toimintaa laajennettiin paperin valmistukseen. Ensimmäinen paperikone käynnistyi 1955 ja kymmenen vuotta myöhemmin paperia valmistettiin jo neljällä koneella. Veitsiluodon tehtaan liikevaihdosta ja tuloksesta tuli vielä 1960-luvun alkuvuosina silti suurin osa sahatavaran valmistuksesta.
Suurimmat kehitysaskeleet 1960- ja 1970-luvulla otettiin logistiikassa. Veitsiluodon oma satama valmistui 1959, jolloin laivoja voitiin alkaa lastata suoraan Veitsiluodon saarelta. Uusien tehokkaiden jäänmurtajien ansiosta Kemin satamat saatiin pidettyä liikennöitävinä ympäri vuoden talvesta 1971 lähtien. Veitsiluodossa tehtiin isot investoinnit sahatavaran kuivaukseen ja paketointiin.
Seuraava suuri harppaus sahan kehityksessä otettiin 1988. Tukkien lajittelu nostettiin kuivalle maalle, sahan vanhat raamit korvattiin uudella pyörösaha/pelkkahakkurilla. Seuraavalla vuosikymmenellä sahan jälkipää modernisoitiin. Sen jälkeen tuotantotekniikkaa on kehitetty vaiheittain. Viimevuosien investoinneista mittavin on kohdistunut käyräsahaukseen, mikä mahdollistaa puun hyödyntämisen entistä tarkemmin.
Sahaan investoidaan edelleen
Kolmen miljoonan euron investoinnilla Veitsiluodon sahan hakkeiden varastointia parannetaan ja energiajakeiden kuljetusta automatisoidaan. Investointi valmistuu vuoden 2023 kolmannen kvartaalin aikana ja sillä ei ole henkilöstövaikutuksia.
Veitsiluodon saha keskittyy pelkästään tiheäsyisen pohjoissuomalaisen mäntytukin sahaukseen, jota on alusta saakka myyty sahan omalla Fennia-tuotemerkillä. Veitsiluodosta toimitetaan sahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuudelle. Nykyäänkin valtaosa tuotannosta menee vientiin. Päämarkkina-alueet ovat Japani, Välimeren maat, Iso-Britannia sekä Länsi- ja Pohjois-Eurooppa.
Saha työllistää tällä hetkellä noin 60 henkilöä sekä moninkertaisen määrän raaka-aineen hankinnasta ja tuotteiden toimitusketjussa työskenteleviä ihmisiä.
