Honkalahden Puutavara Osakeyhtiön perustaminen sai virallisen vahvistuksen, kun Suomen keisarillinen senaatti hyväksyi yhtiöjärjestyksen 5.10.1906. Yhtiö perustettiin saman vuoden joulukuussa, ja saha käynnistyi 45 000 kuutiometrin vuotuisella kapasiteetilla ja alkoi nopeasti työllistää alueen ihmisiä.
Hackmanin kaudelta kansainvälisille markkinoille
Vuonna 1910 Hackman & Co osti Honkalahden sahan, minkä jälkeen toiminta kasvoi nopeasti.
Sotavuosista jälleenrakennukseen ja teknologiamurroksiin
1940-luvulla Honkalahdessa valmistettiin sahatavaran ohella sotilaskorsuja, parakkeja ja sodan jälkeen puutaloja sotakorvauksina Neuvostoliittoon. Samalla sahalle rakennettiin uusi voimalaitos, joka hyödynsi purua polttoaineena, ja alueelle vedettiin pistoraide Joutsenon asemalle. Saha ja sen henkilöstö olivat mukana rakentamassa jälleen rakentuvaa Suomea.
1950- ja 1960-luvut olivat voimakasta investointien aikaa: sahalinjoja ja lajittelua uudistettiin, keinokuivaus otettiin täysimääräisesti käyttöön ja tuotantokapasiteetti nousi 150 000 kuutiometriin vuodessa.
Honkalahdessa siirryttiin myös varhain tietokoneavusteiseen tuotannonsuunnitteluun, ja parhaimmillaan saha tarjosi 1950- ja 1960-luvuilla työn lähes 700 ihmiselle, ja oli tärkeä osa koko alueen elämää ja toimeentuloa.
Edelläkävijä energiaratkaisuissa ja jatkojalostuksessa
1970-luvulla Honkalahti oli edelläkävijä myös energiaratkaisuissa: saha siirtyi Suomen ensimmäisenä teollisuuslaitoksena maakaasun käyttöön vuonna 1974. Samalla panostettiin vahvasti jatkojalostukseen, erityisesti paneeli- ja tee-se-itse-tuotteisiin, joita vietiin laajasti Eurooppaan. Sahalla työskenteli tällöin lähes1 000 henkeä.
1980- ja 1990-luvuilla toimintaa keskitettiin ja tuotantoa tehostettiin. Honkalahden saha siirtyi Enso-Gutzeit Oy:n omistukseen vuonna 1991. Investoinnit moderniin sahalinjaan, sormijatkokseen ja höyläykseen nostivat kapasiteetin uudelle tasolle ja vahvistivat asemaa Euroopan merkittävimpien sahojen joukossa.
Moderni saha pitkällä historialla
2000- ja 2010-luvuilla Honkalahdessa panostettiin vahvasti lisäarvon tuottamiseen puulle. Nykyisin saha valmistaa sahatavaraa ja puujalosteita, kuten liimattuja ja sormijatkettuja komponentteja ikkuna-, ovi- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin ympäri maailmaa.
Vuonna 2017 valmistunut uusi voimalaitos mahdollisti luopumisen maakaasun käytöstä kokonaan.
Stora Enson Honkalahden sahan vuotuinen kapasiteetti on noin 330 000 kuutiometriä sahatavaraa ja 70 000 kuutiometriä puujalosteita. Tuotteita viedään Euroopan lisäksi Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään, Japaniin, Yhdysvaltoihin ja Australiaan.
Sahan historia näkyy edelleen vahvana yhteishenkenä ja ylpeytenä omasta työstä
Honkalahden saha on nykyisin osa Stora Enson Imatran liiketoimintayksikköä.
”Honkalahden sahan vahvuus on ollut aina osaava ja sitoutunut henkilöstö. Sahan ammattitaitoinen henkilöstö tukee meitä raaka-aineen entistä tehokkaammassa hyödyntämisessä ja tukee tavoitettamme korvata uusiutumattomia materiaaleja uusiutuvilla ratkaisulla”, kertoo Stora Enson Imatran liiketoimintayksikön johtaja Janne Kallio.
"Honkalahden sahamme on monelle paljon enemmän kuin työpaikka. Täällä on tehty töitä sukupolvien ajan, rakennettu yhteisöä ja eletty yhdessä sahan arkea. Tämä 120-vuotinen historia kuuluu ennen kaikkea henkilöstöllemme; entisille ja nykyisille honkalahtelaisille”, sanoo Stora Enson Honkalahden sahan tehtaanjohtaja Ilkka Nuutinen.
120-juhlavuosi huipentui henkilöstöjuhlaan ja kesäteatteri-esitykseen - Saha Saimaan rannalla
Honkalahden sahan 120-vuotista taivalta juhlistettiin heinäkuussa henkilöstöjuhlassa sahan rannassa.
Juhla alkoi ”Saha Saimaan rannalla” kesäteatterinäytöksellä, joka toi esiin sahan pitkän historian ja tärkeän merkityksen paikallisyhteisölle sekä seudulle.
>Tutustu lisää: Saha Saimaan rannalla kesäteatteriesitys.
Lisätietoja:
Ilkka Nuutinen, Stora Enson Honkalahden sahan tehtaanjohtaja
ilkka.nuutinen@storaenso.com
*Historiakuvat: Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto, ELKA.
