Kaikki tehtaamme tuottavat energiaa tuotannossaan syntyvistä biopohjaisista sivutuotteista, kuten sahanpurusta ja kuoresta. Enin osa energiasta menee tehtaiden käyttövoimaksi, mutta energiatehokkaan tuotannon ansiosta lämpöä jää usein myös yli oman tarpeen.
”Hukkalämpöä ei voi säilöä, joten se on saatava toimitettua jonnekin muualle – ja järkevää on tietysti myydä sitä tehtaan lähiympäristöön”, sanoo Stora Enson investoinneista ja energiaratkaisuista vastaava Heinz Felder. ”Merkittävä osa hukkalämmöstä toimitetaan kaupunkien kaukolämpöverkkoihin.”
Tällä hetkellä 13 Stora Enson tehdasta Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa myy lämpöä kaukolämpöverkkoihin. Kaikilla paikkakunnilla on jo ollut olemassa tarvittava infrastruktuuri, on vain tarvittu sopiva lämmön toimittaja. Yksi vaihtoehto on ostaa lämpöä joltakin alueen teollisuusyritykseltä. Näin tehdään 20 000 asukkaan Heinolassa, jossa Stora Enson flutingtehdas on ollut kaupungin suurin kaukolämmön tuottaja 1980-luvulta lähtien.
”Noin 95 prosenttia Heinolan lämmöstä saadaan meidän tehtaaltamme”, toteaa Heinolan flutingtehtaan käyttöpäällikkö Jere Nieminen. ”Vuotuisten kunnossapitoseisokkien tai kovien pakkasjaksojen aikana kaupunki käyttää varalämpöyksikköjä, mikä on yleinen käytäntö kaukolämpöverkoissa. Ensisijaisesti he kuitenkin käyttävät meidän toimittamaamme lämpöä, koska se on uusiutuvaa ja muita vaihtoehtoja edullisempaa.”
Yritysten välisiä synergioita
Stora Enso myy lämpöä ja sähköä myös tehtaidensa lähellä toimiville yrityksille. Stora Enson ja Volvo Carsin tehtaiden välille Langerbruggessa Belgiassa on avattu neljän kilometrin mittainen putki, jonka kautta autotehdas saa kuumaa vettä tilojensa lämmittämiseen.
Varkaudessa paikallisen kalankasvattamon sisäaltaat lämpiävät kartonkitehtaan hukkalämmöllä. Kasvattamo saa tehtaalta myös sähkönsä, ja lisäksi se saa käyttää tehtaan vedenkäsittelylaitosta. ”Meille järjestely on täydellinen. Kymmenen vuotta sitten alkanut yhteistyömme on toiminut erinomaisesti”, kertoo Carelian Caviarin tuotantopäällikkö Jani Rantula.
Jani Rantula pitelee sampea. Mätiä kerätään 5-9 -vuotiailta kaloilta.
Tehtaamme myyvät lämpöä ulkoisille kumppaneille, mutta tulevaisuudessa ne saattavat myös ottaa lähialueen yrityksiä omien porttiensa sisäpuolelle.
”Esimerkkinä voisi ottaa jonkun asiakkaamme, vaikkapa painotalon”, sanoo Felder. ”Jos asiakas olisi samalla tontilla, heille olisi helpompaa toimittaa lämpöä ja sähköä, ja lisäksi paperitoimitusten logistiikka kevenisi.”
Lahjoitetulla lämmöllä tuetaan paikallisia taiteilijoita ja urheilijoita
Nymöllan paperitehdas Ruotsissa lahjoittaa osana yhteisöinvestointejaan ”käytettyä” lämpöä eli kunnalle myytyä ja kertaalleen kaukolämpöverkossa kiertänyttä kuumaa vettä. Tehtaalle palautunutta vettä ei voi enää laatunsa puolesta käyttää samaan tarkoitukseen, mutta yksittäisten kohteiden lämmittämiseen se käy hyvin.
Yksi lahjoituskohteista on läheinen urheilukeskus, johon kuuluu jalkapallokenttä ja urheiluareena. Lämmön lahjoittaminen on uudenlainen tapa sponsoroida paikallisia joukkueita. Tehdas lahjoittaa lämpöä myös entisessä keramiikkatehtaassa toimivalle taidekeskukselle. Vastineeksi IFÖ Center -taidekeskus antaa Nymöllan tehtaalle joka vuosi yhden taideteoksen.
”IFÖ Center tarjoaa työtiloja tasokkaille taiteilijoille, ja on hienoa olla tätä kautta tukemassa heitä”, sanoo Nymöllan tehtaanjohtaja Michael Lindemann.
"Yhteistyö Nymöllan tehtaan kanssa on mahdollistanut sen, että voimme nyt työskennellä läpi Ruotsin kylmän talven", kertoo IFÖ Centerin (kuvassa) perustaja ja itsekin taiteilijana toimiva Teresa Holmberg.
